V
K
koiraihminen
Vieras
[QUOTE="aapee";24750792]Kerronpa vielä tarkemmin, miten arkemme sujuu.
Meillä koira on ihan pennusta asti saanut ruokansa muun perheen syötyä ja lisäksi se on mennyt kupilleen vasta luvan ("ole hyvä") saatuaan. Luvan koira sai alkuun heti oma-aloitteisesti kontaktia ottamalla (suoraan silmiini katsomalla), nykyään annan luvan eripituisten odotteluaikojen jälkeen (koira katsoo minua silmiin koko odotteluaikansa). Jos koira makaa ja laitan etutassujensa väliin makupalan, se ei syö makupalaa ennen kuin on saanut luvan. Sama pätee autoon menoon, autosta poistumiseen, ulos menoon, sisään tuloon. Ja meillä tosiaan ihmiset ovat alusta asti menneet ovista sisään ja ulos ensin. Esimerkiksi lenkille lähtiessämme minä siis menen ovesta ulos ensin, koira istuu eteisessä, ja odottaa lupaa tulla ulos.
Leikit ja rapsutukset ovat minun ja mieheni kohdalla alusta alkaen tapahtuneet meidän aloitteestamme, ja me myös päätämme, milloin ne loppuvat. Lapset saattavat toisinaan leikkiä koiran kanssa ja rapsuttaa sitä koirankin aloitteesta.
Lenkeillä koira kulkee useimmiten vieressäni, joten käännöksissä yms. pysyy kyllä hyvin mukana. Takametsissämme kun on vapaana, seuraa hyvin tarkkaan, missä minä olen ja pysyttelee lähettyvilläni. Kutsumme koiraa luoksemme luoksetuloharjoituksia tehdessämme, muutoin koira vapaana ollessaan pitää itse huolen siitä, että ei tipu lauman (eli meidän) matkasta.
Lisää vinkkejä vastaanotan mielelläni![/QUOTE]
Vau, teillähän on asiat harvinaisen hyvällä mallilla sitten! Sitä koiran taakse siirtämistä ohitustilanteissa voisi siis kokeilla, mitä itsekkin ajattelit ja kiinnittää huomiota omaan käytökseen ohitustilanteissa. Eipä tuohon muuta vinkkiä osaa sanoakkaan näin koiraa ja omistajaa tuntemattomana.
Meillä koira on ihan pennusta asti saanut ruokansa muun perheen syötyä ja lisäksi se on mennyt kupilleen vasta luvan ("ole hyvä") saatuaan. Luvan koira sai alkuun heti oma-aloitteisesti kontaktia ottamalla (suoraan silmiini katsomalla), nykyään annan luvan eripituisten odotteluaikojen jälkeen (koira katsoo minua silmiin koko odotteluaikansa). Jos koira makaa ja laitan etutassujensa väliin makupalan, se ei syö makupalaa ennen kuin on saanut luvan. Sama pätee autoon menoon, autosta poistumiseen, ulos menoon, sisään tuloon. Ja meillä tosiaan ihmiset ovat alusta asti menneet ovista sisään ja ulos ensin. Esimerkiksi lenkille lähtiessämme minä siis menen ovesta ulos ensin, koira istuu eteisessä, ja odottaa lupaa tulla ulos.
Leikit ja rapsutukset ovat minun ja mieheni kohdalla alusta alkaen tapahtuneet meidän aloitteestamme, ja me myös päätämme, milloin ne loppuvat. Lapset saattavat toisinaan leikkiä koiran kanssa ja rapsuttaa sitä koirankin aloitteesta.
Lenkeillä koira kulkee useimmiten vieressäni, joten käännöksissä yms. pysyy kyllä hyvin mukana. Takametsissämme kun on vapaana, seuraa hyvin tarkkaan, missä minä olen ja pysyttelee lähettyvilläni. Kutsumme koiraa luoksemme luoksetuloharjoituksia tehdessämme, muutoin koira vapaana ollessaan pitää itse huolen siitä, että ei tipu lauman (eli meidän) matkasta.
Lisää vinkkejä vastaanotan mielelläni![/QUOTE]
Vau, teillähän on asiat harvinaisen hyvällä mallilla sitten! Sitä koiran taakse siirtämistä ohitustilanteissa voisi siis kokeilla, mitä itsekkin ajattelit ja kiinnittää huomiota omaan käytökseen ohitustilanteissa. Eipä tuohon muuta vinkkiä osaa sanoakkaan näin koiraa ja omistajaa tuntemattomana.
A
"aapee"
Vieras
Minustakin kaiken kaikkiaan pärjäämme arkielämässä ok (lukuun ottamatta noita ohituksia). Ja toistaiseksi ainakaan koira ei ole minulle (tai muillekaan) vielä missään tilanteissa ärähdellyt, vaikka esimerkiksi housukarvojen kampaaminen ei vielä(kään) sen lempipuuhaa olekaan...
Mutta joo, voisin tosiaan seuraavaksi kokeilla oikeastaan juuri tuota taakse siirtämistä, josko se toisi helpotusta tilanteeseen.
Kiitos sinulle!
J
"jii"
Vieras
Meillä tapahtui sama koiran lähestyessä murrosikää. Kauhea rähinöinti vastaantuleville koirille, ja varsinkin uroksille. Olemme käyneet koirapsykologilla ja sieltä saimme hyviä vinkkejä aiheeseen.
Pääsyy rähinöintiin on siis pelko, koira pelkää vastaantulijaa ja varoittaa sitä että ei kannata hyökätä kimppuun. Koira ei sis yritä viestittää toiselle koiralle että "tule tänne niin tapellaan" vaan että "älä tule tänne, minua pelottaa". Se miksi räyhäys alkaa vasta murrosiässä on se että aikaisemmin koira ei ole uskaltanut rähistä muille.
Voi olla että iän mukana koira rauhoittuu mutta mahdollisesti ei, leikkaamisella ei välttämättä ole vaikutusta asiaan, se voi jopa sitä pahentaa koska testosteronin tuotanto loppuu ja koirasta voi tulla vieläkin arempi.
Koira pitäsi sosiaalistaa heti pentuna mahdollisimman hyvin, mutta samalla kuitenkin huolehtia että se saa kontakteja sopivilta ystävällisiltä ja rauhalisilta koirilta. Satunnaisten vastaantulijoiden kanssa kohtaamisissa kuuluu olla varovaisempi eikä antaa tutustua toiseen koiraan mikäli on mahdollista että toinen koira on riehakas tai agressiivinen. Monesti tehdään se virhe (niinkuin mekin) että odotellaan rokotusta ennenkuin annetaan suuremmin tutustua toisiin koiriin. Silloin kuitenkin jo paras aika sosiaalistaa on takanapäin. Sen jälkeen on mahdollista enää siedättää koiraa muihin koiriin.
Koirillehan on siis hyvin epätyypillistä kävellä suoraan toista koiraa kohti niinkuin usein lenkillä käy, monesti hihnassa oleva koira näyttää myös vastaantulijasta uhkaavalta, koiran asento silloin kun se vetää hihnassa ja on pää sekä etupää ylhäällä on toisen koiran mielestä uhkaava.
Jos koira tekee vastaantulijalle ns. "rauhoittavia eleitä". mm. hiljentää, pyshtyy tai menee makaamaan, se tarkoittaa että koira yrittää viestittää vastaantulevalle koiralle että hän ei ole toiselle uhka. Jos toinen vaan tulee koht, jossain vaiheessa pelokasi koira alkaa varoittamaan toista koiraa että jos tämä lähestyy niin hän valmistautuu puolustautumaan.
Norjalainen Turid Rugaas on kirjoittanut hyvän kirjan koiran rauhoittavista signaaleista joita kannattaa tarkkailla:
https://www.booky.fi/kirja/rugaas_turid/rauhoittavat_signaalit/9789529947515
Yksi tapa pyrkiä kouluttamaan koiraa on pyrkiä välttelemään vastaantulijoita. Eli valita reitit niin että on aina mahdollista käänty jonnekin poispäin, tarvittaessa vaikka vähän matkaa takaisin päin. Muita koiria voi tarkkailla kauempaa samalla syöttäen makkaranpaloja ja yrittää näin yhdistää mukavaa asiaa (eli syömistä) muihin koiriin. Jos koira ei suostu ottamaan makkaranpalaa, se on liian stressaantunut. Stressi sulkee koiran ruuansulatuksen. Silloin täytyy yrittää lisätä etäisyyttä muihin koiriin niin kauaksi että stressireaktio ei käynnisty.
Eli syynä kaikkeen on siis pelko ja stressi, eikä sitä voi komentamalla tai huutamalla poistaa. Ainoa tapa vähentää koiran pelkoa muita koiria kohtaan on siedättämällä pikkuhiljaa muihin koiriin ja luomalla positiivisia kytkentöjä muihin koiriin vaikkapa ruoan avulla.
Pääsyy rähinöintiin on siis pelko, koira pelkää vastaantulijaa ja varoittaa sitä että ei kannata hyökätä kimppuun. Koira ei sis yritä viestittää toiselle koiralle että "tule tänne niin tapellaan" vaan että "älä tule tänne, minua pelottaa". Se miksi räyhäys alkaa vasta murrosiässä on se että aikaisemmin koira ei ole uskaltanut rähistä muille.
Voi olla että iän mukana koira rauhoittuu mutta mahdollisesti ei, leikkaamisella ei välttämättä ole vaikutusta asiaan, se voi jopa sitä pahentaa koska testosteronin tuotanto loppuu ja koirasta voi tulla vieläkin arempi.
Koira pitäsi sosiaalistaa heti pentuna mahdollisimman hyvin, mutta samalla kuitenkin huolehtia että se saa kontakteja sopivilta ystävällisiltä ja rauhalisilta koirilta. Satunnaisten vastaantulijoiden kanssa kohtaamisissa kuuluu olla varovaisempi eikä antaa tutustua toiseen koiraan mikäli on mahdollista että toinen koira on riehakas tai agressiivinen. Monesti tehdään se virhe (niinkuin mekin) että odotellaan rokotusta ennenkuin annetaan suuremmin tutustua toisiin koiriin. Silloin kuitenkin jo paras aika sosiaalistaa on takanapäin. Sen jälkeen on mahdollista enää siedättää koiraa muihin koiriin.
Koirillehan on siis hyvin epätyypillistä kävellä suoraan toista koiraa kohti niinkuin usein lenkillä käy, monesti hihnassa oleva koira näyttää myös vastaantulijasta uhkaavalta, koiran asento silloin kun se vetää hihnassa ja on pää sekä etupää ylhäällä on toisen koiran mielestä uhkaava.
Jos koira tekee vastaantulijalle ns. "rauhoittavia eleitä". mm. hiljentää, pyshtyy tai menee makaamaan, se tarkoittaa että koira yrittää viestittää vastaantulevalle koiralle että hän ei ole toiselle uhka. Jos toinen vaan tulee koht, jossain vaiheessa pelokasi koira alkaa varoittamaan toista koiraa että jos tämä lähestyy niin hän valmistautuu puolustautumaan.
Norjalainen Turid Rugaas on kirjoittanut hyvän kirjan koiran rauhoittavista signaaleista joita kannattaa tarkkailla:
https://www.booky.fi/kirja/rugaas_turid/rauhoittavat_signaalit/9789529947515
Yksi tapa pyrkiä kouluttamaan koiraa on pyrkiä välttelemään vastaantulijoita. Eli valita reitit niin että on aina mahdollista käänty jonnekin poispäin, tarvittaessa vaikka vähän matkaa takaisin päin. Muita koiria voi tarkkailla kauempaa samalla syöttäen makkaranpaloja ja yrittää näin yhdistää mukavaa asiaa (eli syömistä) muihin koiriin. Jos koira ei suostu ottamaan makkaranpalaa, se on liian stressaantunut. Stressi sulkee koiran ruuansulatuksen. Silloin täytyy yrittää lisätä etäisyyttä muihin koiriin niin kauaksi että stressireaktio ei käynnisty.
Eli syynä kaikkeen on siis pelko ja stressi, eikä sitä voi komentamalla tai huutamalla poistaa. Ainoa tapa vähentää koiran pelkoa muita koiria kohtaan on siedättämällä pikkuhiljaa muihin koiriin ja luomalla positiivisia kytkentöjä muihin koiriin vaikkapa ruoan avulla.
J
"jii"
Vieras
Tuli vähän kirjoitusvirheitä edelliseen. Myös Tuire Kaimion kirjat ovat hyviä luettavia kun yrittää ymmärtää koiria syvällisemmin.