Toggle sidebar

joululahjoja aikuisille?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mari"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

"mari"

Vieras
Tuli tuosta "tyynyt appivanhemmille" -ketjusta mieleen kysellä näistä käytännöistä vähän laajemminkin. Siis kuinka monella on tapana ostaa joululahjolla aikuisille sukulaisille ja tuttaville? Mitä annatte/saatte?

Itse olen kokenut tämän aika rasittavana. Omat sukulaiset on onneksi jo lopettaneet ko. käytännön aikuisten kesken, mutta miehen veljen perheeltä ja anopilta tulee joka joulu jotain tosi typerää. Esim. cd-levyjä, joita kukaan ei taatusti meillä kuuntele... yms. Ei niitä oikein viitsi poiskaan heittää, en tiedä mitä tekisin. Kerran sister-in-law heitti, että ne cd:t on niin käteviä, kun ne voi käydä halutessaan vaihtamassa kun ovat niissä sinettipusseissa. Yritinkin kerran, mutta vaihtamiseen olisi kuulemma tarvittu kuitti... että tuolla niitä sinettipussisia sitten lojuu kaapissa kymmenisen kappaletta.

Meillä on tapana muistaa aikuistuttavia jouluna ihan herkkukasseilla, vaikka suklaata ja portviiniä, joulukukkaa tms. pientä perusjuttua. Ei mitään lahjaa sinänsä. Lapsille sitten kyllä ostellaan lahjoja...
 
Siskolle ostin pentikin liikkeestä lyhdyn ja kynttilän, miehen siskolle Bambupyyhe-setin, anopille pentikin kuusenkoristeita, katuharjan (joka tuunataan lasten kanssa), leivinharjan, posliinikuppiin tehdyn nuppineulatyynyn ja punkkua, isälleni ostan pullon hyvää konjakkia. Vielä on pohtimatta muutaman aikuisen lahjan, mutta tätä samaa linjaa ne noudattaa.

Mies pyysi lahjaksi sukkia ja uutta kovalevyä ja ne hälle mainaan ostaa. Tämän lisäksi ostan hälle uuden polkupyörän.
 
Mulla on omien sisarusten ja miehen veljen kanssa ollu jo monta vuotta voimassa sopimus, ettei joululahjoja keskenämme vaihdella. Omien vanhempienikin kanssa pärjään,utta appivanhemmat... huoh!


Oon se, joka juuri pohti tuota tyynyasiaa.
 
Meillä ostetaan. Esim äidilleni ja anopille mietin, että ostaisin pyöräilykypärät. Appiukolle on helppo ostaa mitä vain vaatetta, kun hän ei oikein itse ostamisesta välitä. Omalle isälle vielä mietinnässä. =)
Sit vielä omalle veljelleni, jolla ei ole lapsia, ostan joka joulu jotain (nyt mietin semmoista ruokaöljy suihkepulloa). Miehen sisaruksilla on lapsia, joten lahjat menee vain heille (näin ollaan sovittu).
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Mies pyysi lahjaksi sukkia ja uutta kovalevyä ja ne hälle mainaan ostaa. Tämän lisäksi ostan hälle uuden polkupyörän.
Click to expand...

Jos mun mies haluaisi sukat, kovalevyn ja polkupyörän, hän takuuvarmasti kävisi ostamassa ne itse, jotta saisi juuri sellaiset kuin haluaisi. Tätä juuri tavallaan mietinkin, kun aikuisilla kuitenkin oletettavasti on varaa ostaa itselleen mitä haluaa/tarvitsee, niin ne kaikki lahjat ovat tavallaan jotain ylimääräistä, vielä todennäköisemmin krääsää kuin mitkään lasten lelut. Tietysti se helpottaa ostamista, kun on suht selkeät täsmätoiveet - mutta eikö sellainen ole aikuisten kesken hieman ... hassua?

Ostin juuri jouluostoksilla itselleni mieluisan kirjan ja uuden pyjaman. En aio niitä mitenkään paketoida itselleni, eikä käynyt mielessäni sen sijaan esittää, että mieheni ostaisi ne mulle lahjaksi. Mun mielestä se olisi ollut kovin hupsua. Taidan olla sitten tosikko?
 
Omille vanhemmille on ostettu kahvakuulat + lahjakortti fyoterapiaan
Appivanhemmille viivakoodilukia

2:lle aikuis kaverille annan aikaisemmin parjatun cd:n on paikkakuntalaisten lasten laulama joululaulu-cd (jos eivät kuuntele ni oonpahan ainakin kannattanu lasten harrastusta).

2:lle kaverille jolle en tiedä mitä laittaisin ni päätin tilata joulupukin kirjeet (lapsellista tai ei)
 
[QUOTE="mari";25133563]Jos mun mies haluaisi sukat, kovalevyn ja polkupyörän, hän takuuvarmasti kävisi ostamassa ne itse, jotta saisi juuri sellaiset kuin haluaisi. Tätä juuri tavallaan mietinkin, kun aikuisilla kuitenkin oletettavasti on varaa ostaa itselleen mitä haluaa/tarvitsee, niin ne kaikki lahjat ovat tavallaan jotain ylimääräistä, vielä todennäköisemmin krääsää kuin mitkään lasten lelut. Tietysti se helpottaa ostamista, kun on suht selkeät täsmätoiveet - mutta eikö sellainen ole aikuisten kesken hieman ... hassua?

Ostin juuri jouluostoksilla itselleni mieluisan kirjan ja uuden pyjaman. En aio niitä mitenkään paketoida itselleni, eikä käynyt mielessäni sen sijaan esittää, että mieheni ostaisi ne mulle lahjaksi. Mun mielestä se olisi ollut kovin hupsua. Taidan olla sitten tosikko?[/QUOTE]

No kai mä nyt sukkia osaan miehelleni ostaa ilman hänen apuaankin :D :D Kyllä mä häntä senvertaa olen tässä vuosien varrella vaatettanuut että tiedän minkälaisia sukkia hän on vailla.

Tiedän tasan tarkasti senkin, että minkälaisen kovalevyn hän haluaa. Koska hän on sen itse kertonut. Ihan samalla tapaa, kuin mitä mä olen kertonut siitä kamerasta, minkä haluan joulupukin tuovan mulle.

Polkupyörää mies ei toivo, mutta haluan sellaisen hälle ostaa. Ja vaikka tokikin voi käydä niin, että ostan vääränlaisen niin tuskin ihan hirmuisesti metsään menen, sillä olen ostamassa hälle pyörää joka on loistava siihen pyöräilyyn mihin hän sitä tarvitsee ja enemmänkin.
Jos nyt sitten kuitenkin käy niin, ettei pyörä miehelle kelpaa, niin mä voin ottaa sen sitten itselleni (mun mielestä se on ihan sikamagee) ja ostetaan miehelle sitten joku muu pyörä.

Eikä ole yhtään hassua ne täsmätoiveet...kun niihin voi halutessaan jättää pelivaraa. Mä kerroin mitä kameralta haluan ja miehen tehtävänä on ottaa selvää että miä kamera täyttää toiveeni ja ostaa sitten se. Toki olisin voinut ottaa itsekin selvää ja pyytää juuri jotakin tiettyä, mutta haluan vähän yllättyä.

Lisäksi meillä on tapana ostaa yllätyslahjoja toiveiden lisäksi. Omaani en luonnollisestikaan tiedä, mutta mies saa tosiaan sen pyörän.
 
Eikait lahjojen ideana ole se että niitä ostetaan, koska toisella ei ole vara ostaa sellaista!! Eikait se ole lahjan pohjimainen idea.. mä en tarvi ainakaan yhtään lahjaa sen takia et sen takana ei ole mitään ajatusta!!
 
[QUOTE="Rose";25133580]Me ostetaan myös aikuisille lahjat, koska on ihana saada ja ihana antaa lahjoja :)[/QUOTE]

Minusta on ihana antaa lahjoja lapsille, kun se ilo on niin vilpitöntä. Aikuisille lahjojen antaminen on vähän niin ja näin, kun siinä on usein sellainen väkinäinen elementti... Pitäisi todella tietää mitä toinen haluaa, ja sitten voisi taas kysyä miksi aikuinen ei hanki sitä itse.

Itse en taas tykkää saada lahjoja. Kun en vaan halua mitään turhaa, ja kaikki tarvitsemani mulla on jo tai hankin itse. Ainoa mitä on ihana saada, on lasten itse tekemät jutut... mutta se on taas eri asia.
 
  • Tykkää
Reactions: Glenn
[QUOTE="mari";25133618]Minusta on ihana antaa lahjoja lapsille, kun se ilo on niin vilpitöntä. Aikuisille lahjojen antaminen on vähän niin ja näin, kun siinä on usein sellainen väkinäinen elementti... Pitäisi todella tietää mitä toinen haluaa, ja sitten voisi taas kysyä miksi aikuinen ei hanki sitä itse.

Itse en taas tykkää saada lahjoja. Kun en vaan halua mitään turhaa, ja kaikki tarvitsemani mulla on jo tai hankin itse. Ainoa mitä on ihana saada, on lasten itse tekemät jutut... mutta se on taas eri asia.[/QUOTE]

Kyllä mut on ainaki lahjoiilla saatu yllätettyä.. vastikään sain partylite suojelusenkeli-somisteen ja kyllä mä jäin siitä ihan sanattomaksi!!
 
Me ostetaan aikuisille lahjoja, siis vanhemmillemme ja sisaruksillemme. Olemme ainoat joilla on lapsia, joten tuntuisi tosi töykeältä olla antamatta mitään. Meillä on tapana antaa selkeitä vihjeitä mitä toivotaan ja tarvitaan, sekä sopimus että mitään koristekrääsää ei hankita. Kirjat ja leffat ovat meillä usein toivelistoilla, tänä vuonna veljeni vinkkasi kaipaavansa lisäosia astiastoonsa. Lapasia ja pipoja olen neulonut ja virkannut ja ne ovat aiempina vuosina olleet mieluisia (olen nähnyt käytössä ihan spontaanisti). Äitini on nyt parina vuonna ilmoittanut ettei halua mitään ja hänelle antaneet jotain aineetonta tai jotain yltiötarpeellista. Toissavuonna ostin äidille nuppineuloja ja mittanauhan, kun tiesin että mittanauha on poikki ja nuppineuloista, niistä vähistä jäljelläolevista, iso osa vääntyneitä ja äitini harrastaa ompelua. Viime vuonna hankimme yhdessä veljieni kanssa lahjakortin day spahan, jossa on myös kampaaja, sellaisella summalla että äiti sai valita vapaasti mihin lahjakortin käyttää ja lahjakortti riittäisi kahteenkin kertaan, jos ei ota jotain todella erikoishoitoa. Äiti kävikin heti keväällä kerran kampaajalla ja kerran kasvohoidossa ja tuntui tykänneen kovasti.
 
Tällä palstalla on ollut paljon ketjuja, joissa taivastellaan lasten lahjojen määrää ja kaikki missä ylittyy viisi lahjaa on sitten "turhaa krääsää".

Mutta se todellinen krääsä taitaakin löytyä näistä aikuisten lahjoista! Kun aikuinen ihminen tarvitsee jotain, hän ostaa sen itse. Lahjoina sitten saadaan joko sellaista, mitä antaja tietää saajan tarvitsevan mutta ei voi itse ostaa TAI enenevässä määrin sellaista, mitä ei oikeasti tulisi muuten ostettua tai edes toivottua. Toisin sanoen turhaketta.

No, A haluaa kovalevyn ja B kameran. Nyt kyse EI ole turhakkeista. A ja B sitten vaihtavat ostoksiaan ja antavat nämä toisilleen lahjoiksi. Jos tästä sitten syntyy ylimääräistä iloa, sehän on hieno asia. Mutta tosielämässä ne aikuisten väliset lahjat kyllä ovat vähän niin ja näin.
 
Vanhemmilleni lapsien kuvasta tehty canvas-taulu ja lasten kuvista tehty kalenteri
Tädille ja hänen miehelleen siskon kanssa yhteisesti kori jossa on kaikkea kivaa
ex-anopille lapsien kuvasta tehty canvas-taulu
2 hyvälle ystävälle koirien kuvasta tehty taika-muki
veljelle joku vaate, niitä se aina tarvii kun ikinä ei itse mitään osta
lasten kummeille Iittalan kynttilälyhdyt
 
Mä inhoan sitä, että pitäis kasvaa aikuiseks ja lakata nauttimasta lahjojen saamisesta. Mä todennäköisesti olen siis vielä niin lapsellinen, että osaan kyllä ihan vilpittömästi iloita saamistani lahjoista. Ja musta on ihanaa miettiä, mikä voisi läheisiäni ilahduttaa. Meillä siis edelleen hankitaan lahjat myös aikuisille (minun ja mieheni kohdalla tarkoittaa siis kummilastemme lisäksi sisaruksiamme ja vanhempiamme).

En sitten tiedä mitä kukakin krääsäksi kokee, itse olen useampana vuotena esim. leiponut lahjaksi, miehen isä saa usein viinipullon, äitini kirjoja koska pitää lukemisesta jne...
 
  • Tykkää
Reactions: chef
Justiin keksin mitä miehelle teen, vihaan lahjojen ostamista kun tuntuu ettei koskaan löydy mitään persoonallista. Jokunen vuosi sitten tyttöni kanssa maalattiin muki joka on mieluinen ollut.. Nyt keksin että teen avainkaulanauhan isännälle töihin, hoitsu kun on ja tilasinki jo äijämäiset 'helmet' ynnä muut värkit just, niin kerkeää askarrellakin ennen joulua. Onpahan taatusti uniikki lahja, lämmöllä tehty kun omin pikku kätösin värkkään... Ja pienen jujunkin ymppään mukaan aakkos-helmien muodossa :D
 
Minusta on ihanaa antaa lahjaksi esimerkiksi äidilleni tai miehelleni jotain, mitä tiedän hänen haluavan tai tarvitsevan, mutta mitä hän ei kuitenkaan raaskisi itse ostaa. Eikä yllätyksen tällöin välttämättä tarvitse olla arvokas! Toisaalta en anna lahjaa vain siksi, että tarvitsisi antaa jotain.
 
  • Tykkää
Reactions: Scindapsus
Minä ostan kyllä sisaruksilleni, vanhemmilleni ja appivanhemmille lahjat, koska rakastan lahjojen miettimistä ja antamista. Veljeni tulee saamaan viskilasit, sisareni kaipaa kukkaroa, isäni saa seinäkalenterin johon on merkattu tärkeät päivät (unohtaa ne muuten), äidilleni en ole vielä keksinyt lahjaa mutta voi olla, että saa iltalaukun. Anopille virkkaan huivia ja appiukolle voi ostaa vaikka pullon hyvää viiniä. Viime vuonna ostettiin appivanhemmille kunnon pihviveitset ja ovat pitäneet niistä kovasti. Isäni arvostaa hyvää kirjaa ja tyttäriensä ostamia vaatteita. Kummitädilleni ostin kerran suuren uunivuoan, kun kuulin hänen valittelevan, ettei ole tarpeeksi isoa lasagnen tekoa varten.

Vinkkini joululahjojen suhteen onkin pitää korvat ja silmät auki koko vuoden. Pidän jopa kirjaa mitä ihmiset ovat puhuneet kaipaavansa. Hauska nähdä miten läheiset yllättyvät ja päivittelevät miten olenkaan arvannut :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ruotsista:
Minusta on ihanaa antaa lahjaksi esimerkiksi äidilleni tai miehelleni jotain, mitä tiedän hänen haluavan tai tarvitsevan, mutta mitä hän ei kuitenkaan raaskisi itse ostaa. Eikä yllätyksen tällöin välttämättä tarvitse olla arvokas! Toisaalta en anna lahjaa vain siksi, että tarvitsisi antaa jotain.
Click to expand...

Tälleen mäkin ajattelen.

Mies ei ikäkuuna päivänä pistäis pyöräänsä sitä summaa minkä minä pistän. Ja pienemällä summalla ei hyvää pyörää saa...kyllä se on nyt nähty jo useampaan kertaan.

Anoppi puolestaan on semmoista leivbinharjaa vailla kun vanha on niin loppuun kulutettu...ei vaan muori raaski uutta ostaa :)
 
Omat vanhempamme ja sisaruksemme perheineen saavat lahjat. Minusta kiva miettiä, mitä hankkia tai tehdä. Lahjat usein aineettomia lahjakortteja tai tavallista tarpeellista jonkin teeman mukaan kauniisti laitettuna.
 
Meiltä menee aikuisille jotain pientä, joka kulutetaan pois mm kahvia, teetä, kuorrutettuja manteleita tms tai jotain laadukasta esim Marimekon pyyhkeitä, jotka saa ainakin kirppiksellä myytyä, jos ei itse halua käyttää. Mutta yleensä jotain syötävää tai juotavaa, ei kuitenkaan alkoa.
 
[QUOTE="Rose";25133580]Me ostetaan myös aikuisille lahjat, koska on ihana saada ja ihana antaa lahjoja :)[/QUOTE]

Mä olen niin samaa mieltä :) Mä ainakin olen vähän lapsenmielinen aina jouluisin hihii... :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa