V
N
"Nainen"
Vieras
[QUOTE="vieras";25175568]Palstailu vanhentaa...mies31vee aloittaessaan, jatkaessaan mies33vee 
[/QUOTE]
Joo, mä juuri huomasin saman tajuttuani myös, miten hemmetin pitkä tämä ketju on.. Olisin jättänyt vastaamatta, jos olisin heti huomannut nämä seikat. Tai kirjoittanut kenties saman kuin sinä: onpa provon kirjoittamiseen nähty vaivaa ja käytetty valtavasti aikaa! Ihan pimeä tyyppi.
[/QUOTE]Joo, mä juuri huomasin saman tajuttuani myös, miten hemmetin pitkä tämä ketju on.. Olisin jättänyt vastaamatta, jos olisin heti huomannut nämä seikat. Tai kirjoittanut kenties saman kuin sinä: onpa provon kirjoittamiseen nähty vaivaa ja käytetty valtavasti aikaa! Ihan pimeä tyyppi.
N
"Nainen"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kaikkea sitä kuulee!;25175609:
Joo, varmaan onkin! Etkös sä kirjoittanutkin siitä kokemuksestasi tuolla aikaisemmin? Aika karmivalta kuulostava tapaus..
N
"Nainen"
Vieras
O
oksu
Vieras
[QUOTE="Nainen";25175635]Joo, varmaan onkin! Etkös sä kirjoittanutkin siitä kokemuksestasi tuolla aikaisemmin? Aika karmivalta kuulostava tapaus..[/QUOTE]
Oma vastaava kokemus oli yks tällanen herrasmiesmäinen äijä jonka kanssa kävin välillä kahvilla. Oli juurikin outoudensa takia hauska ja kiehtova, ei tosin miesystävä-tyyppiä.
Sitte kerran oltiin kolmestaan hänen jonkun normaalin kaverin kanssa, ja tää kaveri sitten kyseli kaikkea meistä kahdesta. Itse en vastannut mitään, koska mielestäni ei ollut mitään "meitä kahta", enemmänkin kavereita vain oltiin.
Ja tää herrasmiesäijä alko selittämään ihan hurjia juttuja miten hän on suunnitellut remppavansa makkarista jonkinlaisen lemmenpesän ja mitä kaikkea muuta epänormaalia ja epämiellyttävää. Kaveri (joka tietty tuns tyypin paremmin kuin mie) vain virnuili ja vilkuili et miten mie reagoisin. Ja kyllähän siinä tuli keksittyä joku tekosyy miksi pitääkin nyt lähtä lätkimään jonnekkin muualle
Kyllä minustakin tuntuu että nää herrasmiehet jotenkin elävät omassa mielikuvitusmaailmassaan, että heillä on tuolla pääkopassa joku vipu vähän eri asennossa kuin tavallisilla miehillä.
Onneks tää miun oma hyypiö (ollaan siis edelleen väleissä, helpottanut nyt kun itse seurustelen) on ihan mukava eikä millään tavalla pelottava, mutta uskon kyllä että tollanen outoilu aika helposti muuttuu pelottavaksi.
Oma vastaava kokemus oli yks tällanen herrasmiesmäinen äijä jonka kanssa kävin välillä kahvilla. Oli juurikin outoudensa takia hauska ja kiehtova, ei tosin miesystävä-tyyppiä.
Sitte kerran oltiin kolmestaan hänen jonkun normaalin kaverin kanssa, ja tää kaveri sitten kyseli kaikkea meistä kahdesta. Itse en vastannut mitään, koska mielestäni ei ollut mitään "meitä kahta", enemmänkin kavereita vain oltiin.
Ja tää herrasmiesäijä alko selittämään ihan hurjia juttuja miten hän on suunnitellut remppavansa makkarista jonkinlaisen lemmenpesän ja mitä kaikkea muuta epänormaalia ja epämiellyttävää. Kaveri (joka tietty tuns tyypin paremmin kuin mie) vain virnuili ja vilkuili et miten mie reagoisin. Ja kyllähän siinä tuli keksittyä joku tekosyy miksi pitääkin nyt lähtä lätkimään jonnekkin muualle
Kyllä minustakin tuntuu että nää herrasmiehet jotenkin elävät omassa mielikuvitusmaailmassaan, että heillä on tuolla pääkopassa joku vipu vähän eri asennossa kuin tavallisilla miehillä.
Onneks tää miun oma hyypiö (ollaan siis edelleen väleissä, helpottanut nyt kun itse seurustelen) on ihan mukava eikä millään tavalla pelottava, mutta uskon kyllä että tollanen outoilu aika helposti muuttuu pelottavaksi.
N
"Nainen"
Vieras
Huh, aika kokemus sullakin. Onneksi päätit jättää homman siihen.
Rauhallinen ja tylsä on kaksi eriasiaa. Itsekin pidän tietynlaisesta ritalillisuudesta miehessä, olen myös romantikko ja mieheni on huomattavasti rauhallisempi kuin minä (tiettyyn pisteeseen). Mutta romanttinen ja ritarillinen voi olla niin monella tapaa.. ei sen tarvitse olla pilkulleen kuten ennen vanhaan, vaan niitä tapoja voi soveltaa nykypäivään. Ja se huumori, kyllä se vaan on iso asia monelle ihmiselle. Jos ensitreffit on yli asialliset ja kuivahkot, lopahtaa kiinnostus nopeasti. Pelle ei kuitenkaan tarvitse olla.
N
"nanna"
Vieras
kirjoituksiesi perusteella en voisi kiinnostua kaltaisestasi miehestä. Vaikutat tylsältä ja liian analyyttiseltä. Vaadin mieheltäni huumorintajua ja sitä että voi joskus hullutella ja olla leikkimielinenkin sopivissa määrin. Luultavasti en keksisi mitään puhuttavaa kanssasi, mutta minä olenkin tämmöinen juntti..kaukana täydellisestä 
M
Mies31vee
Vieras
[QUOTE="vieras";25175568]Palstailu vanhentaa...mies31vee aloittaessaan, jatkaessaan mies33vee [/QUOTE]
Sori, kirjoitin näitä töissä tänään! Olen siis -80 syntynyt.
[/QUOTE]Sori, kirjoitin näitä töissä tänään!
Olen siis -80 syntynyt.
M
Mies31vee
Vieras
[QUOTE="nanna";25175964]kirjoituksiesi perusteella en voisi kiinnostua kaltaisestasi miehestä. Vaikutat tylsältä ja liian analyyttiseltä. Vaadin mieheltäni huumorintajua ja sitä että voi joskus hullutella ja olla leikkimielinenkin sopivissa määrin. Luultavasti en keksisi mitään puhuttavaa kanssasi, mutta minä olenkin tämmöinen juntti..kaukana täydellisestä [/QUOTE]
En mäkään etsi täydellistä enkä korkeakoulutettua naista pakollisena. Vaatimattomuus on kaunista mielestäni. Ajattelin vain tuoda esiin itsestäni asioita, jotka toinen saa sitten joko ottaa tai jättää. Inhoan sukupuolten välistä kilpailua yleisesti. Nainen saa haastaa, mutta jatkuva vääntäminen eri asioista uuvuttaa. Olen kyllä persoonana aika voimakas, mutta pyrin ajattelemaan toistakin, välillä ehkä liikaakin. Naisen ei siis saisi olla "perässävedettävä", muttei myöskään "päällekäyvä" vaan jotain välimaastosta.
Se on kyllä totta että olen suorittajatyyppi eli tunnen halua kehittää itseäni ja otan "projekteja". Mutta välillä voin taas ihan vaan laiskotella ja relata. Ja kuten sanoin niin olen kyllä huomannut että ensinettitapaamisessa liian huoliteltu olemus voi olla huono asia. Pidän sitä vain ironisena kun suomalaismiehiä monesti moititaan liian huolimattomasta olemuksesta niin mulla se voikin olla toisin päin. Rentous on tärkeää, tiedän sen, mutta samaan aikaan panostaminen olisi myös.
[/QUOTE]En mäkään etsi täydellistä enkä korkeakoulutettua naista pakollisena. Vaatimattomuus on kaunista mielestäni. Ajattelin vain tuoda esiin itsestäni asioita, jotka toinen saa sitten joko ottaa tai jättää. Inhoan sukupuolten välistä kilpailua yleisesti. Nainen saa haastaa, mutta jatkuva vääntäminen eri asioista uuvuttaa. Olen kyllä persoonana aika voimakas, mutta pyrin ajattelemaan toistakin, välillä ehkä liikaakin. Naisen ei siis saisi olla "perässävedettävä", muttei myöskään "päällekäyvä" vaan jotain välimaastosta.
Se on kyllä totta että olen suorittajatyyppi eli tunnen halua kehittää itseäni ja otan "projekteja". Mutta välillä voin taas ihan vaan laiskotella ja relata. Ja kuten sanoin niin olen kyllä huomannut että ensinettitapaamisessa liian huoliteltu olemus voi olla huono asia. Pidän sitä vain ironisena kun suomalaismiehiä monesti moititaan liian huolimattomasta olemuksesta niin mulla se voikin olla toisin päin. Rentous on tärkeää, tiedän sen, mutta samaan aikaan panostaminen olisi myös.
Tiivistettynä: Vältä ääripäitä.
Haluat naisen, joka ei väännä asioista kanssasi, mutta olet itse "voimakas persoona" Voimakasta kestää vain sellainen, joka jaksaa itsekin vääntää. Tai ehkä joku poikkeusyksilö löytyy, mutta et itsekään ilmeisesti kestäisi itseäsi.
M
Mies31vee
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen;25175894:
Ei tietenkään pilkulleen. Saan vain inspiraatiota ajasta, jossa mies oli ritarillinen naista kohtaan. Sehän sisältää traagisuutta, koska moderni nainen Suomessa harvemmin kaipaa sellaista. Intohimo liittyy myös kärsimykseen (ja keskeisesti lyyrisyyteen). Luettuani muiden maiden kulttuureista olenkin pohtinut, sopisiko tällainen lähestyminen paremmin johonkin muuhun maahan. Ainakin läheinen ystävättäreni patriarkaalisemmasta Ranskasta on ihmetellyt kovasti, miksen "menesty" niin hyvin Suomessa
En todellakaan ole kieltämässä naurua ja spontaaneja tunteita. Mutta minulle ne ovat enemmän mauste kuin pääasia.
O
oksu
Vieras
Oi, toi voi olla totta. Toi mun herrasmiesäijä käyttää ihan tositylsiä "hienoja vaatteita", jotka on minusta ihan yök, todella vastenmieliset. Kerran sitten kesällä käytiin terassilla yhillä, ja hänellä oli jotkut työvaatteet, normaali t-paita ja risat farkut. Voi ah, oli täysin erinäköinen ja melkein hottis
Ja se vielä, että vaikka kuinka olisit suorittaja- ja projektityyppi, niin suhde ei ole projekti. Näen kyllä miksi naiset juoksevat karkuun.
M
Mies31vee
Vieras
[QUOTE="vieras";25175471]Sulla tosiaan taitaa olla noita asperger-oireita ja myös narsistisia piirteitä. Muistutat yhtä tyyppiä, jonka tunsin joskus. Oli ihan älyttömän analyyttinen, vaativa, kyyninen ja kuvitteli liikoja itsestään. Eli jotenkin omassa maailmassaan omissa kuvitelmissaan. Kuvitteli olevansa kiltti, kohtelias ja mukava. Ei tajunnut, että vaikutti lähinnä itsekkäältä ja ylimieliseltä. Ei osannut tarvittaessa osoittaa sympatiaa ja epäitsekkyyttä.[/QUOTE]
Minä kyllä tunnen kipua jos läheinen tuntee. Ja olen valmis antamaan vaikka henkeni, jos tarpeeksi rakastan jotain ihmistä.
Kuvitelmat eivät ole huono asia ihmiselle välttämättä. Ilman unelmia maailma on aika synkeä ja raadollinen paikka. Ehkä ajatus naisesta, joka ei unelmoi eikä kuvittele juuri mitään erikoista, on itselleni vähän vieras.
Minä kyllä tunnen kipua jos läheinen tuntee. Ja olen valmis antamaan vaikka henkeni, jos tarpeeksi rakastan jotain ihmistä.
Kuvitelmat eivät ole huono asia ihmiselle välttämättä. Ilman unelmia maailma on aika synkeä ja raadollinen paikka. Ehkä ajatus naisesta, joka ei unelmoi eikä kuvittele juuri mitään erikoista, on itselleni vähän vieras.
Hän sanoi "Eli jotenkin omassa maailmassaan omissa kuvitelmissaan. Kuvitteli olevansa kiltti, kohtelias ja mukava. Ei tajunnut, että vaikutti lähinnä itsekkäältä ja ylimieliseltä."
Tuollaiset kuvitelmat eivät ole kovin hyvä. Toisenlaiset kuvitelmat ovat eri asia, siksihän viihde on olemassa. Yritä lukea tarkemmin mitä toinen tarkoittaa.
Itseasiassa se, että uskot olevasi valmis antamaan henkesi toisen puolesta, ei kerro arjen huomaavaisuudestasi mitään. Luultavasti et joudu niin tekemään ja vaikka tekisitkin, se sopisi yhteen myyttisen sankarikuvan kanssa, joka sinulla itsestäsi mahdollisesti on.
M
Mies31vee
Vieras
[QUOTE="kolmekymppinen";25175494]En ole varma oletko edes valmis pysyvään pitkäkestoiseen suhteeseen. Et ole henkisesti ehkä kypsä. Saatat olla sellainen iki-sinkku vaatimuksinesi. Tiedän parikin tyyppiä, joilla on aivan kummallisia vaatimuksia verrattuna siihen, mitä itse ovat. Vetoaako sinuun itseäsi huomattavasti nuoremmat tytöt? Ehkä juuri siitä syystä, että olet itsekin henkisesti enemmän samalla tasolla. Eli et valmis pysyvään suhteeseen.[/QUOTE]
En ole kyynikko, enkä myöskään realisti ensi sijassa, se on ihan totta. Olen valmis haastavaankin suhteeseen ja pitkiin välimatkoihin, jos tarpeeksi ihastun.
Vanhemmat naiset ovat usein pettyneempiä elämään kuin nuoremmat. He eivät ole yhtä elinvoimaisia usein. Siksi olen huomannut tulevani paremmin toimeen ja itse asiassa kiinnostuvani seksuaalisesti myös heistä.
En ole kyynikko, enkä myöskään realisti ensi sijassa, se on ihan totta. Olen valmis haastavaankin suhteeseen ja pitkiin välimatkoihin, jos tarpeeksi ihastun.
Vanhemmat naiset ovat usein pettyneempiä elämään kuin nuoremmat. He eivät ole yhtä elinvoimaisia usein. Siksi olen huomannut tulevani paremmin toimeen ja itse asiassa kiinnostuvani seksuaalisesti myös heistä.
N
"nanna"
Vieras
pakko esittää kysymys: miten sinä sitten panostat itseesi, ulkoisesti? Luulenpa että monen naisen mielestä peilin edessä liian kauan viihtyvä mies on kaikkea muuta kuin puoleensavetävä
karskean komeat miehet, joilla löytyy parransänkeä ja siilitukka, siistit vaatteet ja hyvältä tuoksuvaa partavettä viehättävät minua. Ja kun tuon miehekkään tyylin vielä kruunaa ihana hymy ja hymyilevät silmät, niin tältä naiselta lähtee jalat alta. En voi sietää geelillä ja hiuslakalla löträäviä miehiä..mutta makuja on tietysti monia.
V
"vieras"
Vieras
Voi ollakin. Itse olen aina jollain tasolla kokenut, ettei suomalaiset miehet niin kolahda. Kaverini ovatkin minulle usein sanoneet, että olen tainnut syntyä väärään maahan. Minä nautin suuresti mieheni ja minun kulttuurieroista, ne kiehtoo ja kiihottaa. Toki jotkut amerikkalaiset piirteet voivat olla ärsyttäviäkin. Oma mieheni on romanttinen ja ritarillinen, silti aavistuksen karski jä ärsyttävän itsepäinenEi tietenkään pilkulleen. Saan vain inspiraatiota ajasta, jossa mies oli ritarillinen naista kohtaan. Sehän sisältää traagisuutta, koska moderni nainen Suomessa harvemmin kaipaa sellaista. Intohimo liittyy myös kärsimykseen (ja keskeisesti lyyrisyyteen). Luettuani muiden maiden kulttuureista olenkin pohtinut, sopisiko tällainen lähestyminen paremmin johonkin muuhun maahan. Ainakin läheinen ystävättäreni patriarkaalisemmasta Ranskasta on ihmetellyt kovasti, miksen "menesty" niin hyvin Suomessa
En todellakaan ole kieltämässä naurua ja spontaaneja tunteita. Mutta minulle ne ovat enemmän mauste kuin pääasia.
H
"hih"
Vieras
No, olisin tänä iltana vapaa, mentäiskö katsomaan vaikka elokuviin että oletko liian täydellinen?
H
