Pieni varovainen avaus pienten lasten päivähoidosta ammattilaisen näkökulmasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "täti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="jaahas";25364234]Jotainhan se kertoo, kun päiväkodin työntekijä (kamuni) palaa töihin, mutta jättää lapsensa isovanhempien hoitoon?![/QUOTE]

Mulla kans nämä itse päiväkodeissa työskentelevät on hoitaneet lapsiaan kotona mahdollisimman pitkään.
 
Se on jännä,miten aina puhutaan siitä,että alle 3-vuotiaan paikka on kotona.Kuitenkaan tätä hoitomuotoa ei tueta tarpeeksi,jotta se olisi pääsääntöisesti mahdollista.Syy miksi tätä ei tueta tarpeeksi on se,että päättäjät pelkäävät naisten (äitien) vierottuvan entisestään työelämästä.Pitkä kotonaolo huonontaa mahdollisuuksia päästä takaisin töihin jos ei lähtökohtaisesti ole vakituista työpaikkaa johon siis palata.Ja nykyään vakituiset paikat ovat muutenkin vähissä.

Kyseessä on siis pienoinen ongelma kun halutaan kahta eri asiaa yhtäaikaa.Mä itse toivon,että pystymme hoitamaan nuorimmaisemme ainakin puolitoistavuotiaaksi asti kotona.Saa nähdä kuinka käy.Kotihoidontuki kuitenkin on alle 500€ ja kun mies sattuu tienaamaan juuri tarpeeksi niin ei tule hoitolisää tai muutakaan.Itse hoen kyllä,että ollaan me vähemmälläkin tultu toimeen,mutta katsotaan nyt miten käy.Voi olla,että on pakko ottaa lyhennysvapaata asuntolainasta ainakin yms.
 
Lastenhoitajana useammassa päiväkodissa olleena voin todella sanoa, ettei päiväkoti ole todellakaan alle 2 vuotiaiden paikka... eikä mielummin alle 3 vuotiaillekkaan. Monta päiväkotia nähneenä eli ei ole vaan yhden päiväkodin henkilöstö tai toimintamalli näkemykseni pohjana. Kaikille itkeville tai muuten syliä kaipaavalle ei syliä riitä. Itse syövien syöminen on usein vailinaista. Nukkumaan ei pääse vaikka kuinka nukuttaisi muulloin kuin päiväuniaikaan, pidetään pakolla hereillä ja sitten syöminen jääkin väliin...

Ja kyllä se on aika pitkälle tahdon asia voiko kotona olla kotihoidontuella. Tietysti on monta asiaa josta on pakko tinkiä. Asuntolainaan saa lyhennysvapaata ja maksaa vain korot jne. Itse olen ollut kaikkien lastemme (4) kotona sen 3 vuotta. Ja viimisen kanssa kotona ollessa meillä oli se paljon puhuttu asuntolainakin. Tuloina duunarimiehen palkka, peruskotihoidontuki ja lapsilisät. Ja hyvin pärjättiin kun niin oli päätetty.
 
Mä en ole livenä nähnyt yhtään sitä mistä ap paasaa. Varmasti tottakin, mutta ei ole ainut totuus.

Lapseni ei jäänyt itkien päiväkotiin vaan innosta puhkuen. Hyvä hoitajat ja se, että päiväkodissa on useampi tuttu hoitaja helpottaa sitä että joskus hoitajista joku on poissa. Fiksuissa päiväkodeissa on yksi vakiosijainen kiertämässä ryhmiä, jolloin sijainen on tuttu ja turvallinen henkilö. Meillä päin ei mennä minimimiehityksellä, mitä jossain kunnissa tehdään. Miksi ihmeessä päiväkotia on pakko syyllistää, jos lapsi on onnellinen, tyytyväinen, iloinen ja menee juosten hoitoon? Jos päiväkodissa on joskus ikävää, niin kyllä kotonakin äiti määrää, leikkikentällä tuhma poika heittää silmiin hiekkaa kun äiti ei nää, jne. Päiväkoti ei varmasti ole täydellinen paikka, mutta ei elämä siitä mene hukkaan vaikka joka ikinen sekunti emme elisi ihan täydellisessä maailmassa. Elämme kuitenkin hyvässä maailmassa.

Suomi velkaantuu niin kovalla vauhdilla, että en lämpene yhtään ajatukselle, että meillä pitäisi olla vieläkin yksi rahareikä. Jos joku tässä kohtaa väittää, että päivähoito on kalliimpaa, niin minä kyllä haluan lisää veronmaksajia tähän yhteiskuntaan tai sitten minä maksan teidän kotonaolonne...

Saatte hoitaa lapsenne kotona niin pitkään kuin haluatte, mutta miksi ihmeessä te ette voi rahoittaa sitä itse? Miksi kaikki mahdollinen pitää tulla yhteiskunnan tuella? Missä on yksilön vastuu itsestään ja päätöksistään?
 
Voi kun kaikki äipät saisivat katsella vaikka viikon päiväkotiarkea kärpäsenä katossa...

Ne 'hyvin pärjäävät ja sopeutuneetkin' pikkuiset jäävät monessa kohtaa iman sitä syliä jne. Miettikää tilanne kun joku alkaa itkemään ja itkuhan 'tarttuu', hetken päästä lähes koko sakki parkuu sydäntä särkevästi. Vaikka aamulla jäävät päiväkotiin iloisella mielellä. Ihan samalla tavalla ne lapset viettävät päivän kiireessä ja melussa. Ihan samalla tavalla ne lapset on monta kertaa hoidossa liian vähäisen henkilökunnan turvin.

Täällä meidän kaupungissa ei ole kuin pari päiväkotia joihin saa alle 3 vuotiaan hoitoon. Ja alle 1v. ei niihinkään.

Se mitä vanhemmat näkee on ihan eri juttu kuin se arki...

Ja siinä ei tilanne korjaa edes se oikeasti sydämmellinen, ihana hoitaja...
 
Voi kun kaikki äipät saisivat katsella vaikka viikon päiväkotiarkea kärpäsenä katossa...

Ne 'hyvin pärjäävät ja sopeutuneetkin' pikkuiset jäävät monessa kohtaa iman sitä syliä jne. Miettikää tilanne kun joku alkaa itkemään ja itkuhan 'tarttuu', hetken päästä lähes koko sakki parkuu sydäntä särkevästi.

Onneksi mun lapseni ei ole koskaan ollut pienten ryhmässä, kun niistä on tällä palstalla aina tuollaista valitusta.

Uskon, että lapseni pääsi tarpeeksi syliin, koska oli päiväkodin ainut 1vee aikoinaan. Sisarusryhmissä toki voi olla muita haasteita, mutta siellä ei ole laumaa pieniä kuorossa huutamassa. Musta on vaikea uskoa, että mun 5veeni innostuisi itkemään nyt ryhmän ainoan pikkuisen kanssa tai tappelisi sylistä hänen kanssaan... Täällä on päiväkodeissa lähinnä sisarusryhmiä, joissa toiminta esim iltapäivällä eriytyy ikätason mukaan.

En usko että minulle valehdeltiin tarpeettomasti päivänkulusta, kun kerrottiin että ei itke eikä edes kaipaa syliin vaan on vauhdissa mukana. Eipä se pienenä ehtinyt minunkaan syliäni kuluttaa. Täällä saa mennä päiväkotiin kärpäseksi ja olen ollut päiväkodissa päivällä enkä ole huutokuuroa kuullut. Eikun kerran joku kyllä itki toisessa ryhmässä.
 
Viimeksi muokattu:
Sisarusryhmässä onkin sitten aivan omat haasteensa... Siellä moni iso jääkin sitten paitsioon. On tilanteita, että paikalla on vaan yksi hoitaja (aamut/illat). Monesti isot eivät voi ottaa pelejä, muovailua, pikku legoja jne. ettei pienet syö niitä jne. Talviset metsäretket jää usein tekemättä koska pieniä ei sinne saa vietyä jne.

Teillä on käynyt tuuri kun lapsesi sisarusryhmässä on ollut vain yksi pieni. Useimmiten niin ei ole.

Suosittelen kaikille lämpimästi kaikille yli 2-vuotiaille ryhmäperhepäivähoitoa. Se on lapselle aika paljon sressittömämpi ympäristö, minun kokemuksen mukaan. Ja tosissaan päiväkodissakin pärjää jo ihan hienosti ne yli kaksi vuotiaat, mutta on paljon sressaavampi ympäristö kuin ryhmis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaikkea sitä kuulee!;25364022:
Hoitomuotoja on muitakin kuin päiväkoti ja koti. Itsellä on ollut vauvoja hoidossa, pienin 3kk kun olin yksityinen pph. On rauhallinen,kodinomainen ympäristö, saa nukkua kahdet päikkärit ja monta tuntia putkeen,ehtii olla sylissä,voi nukkua ulkona...JNE JNE:: Ja hoitajia on hyviäkin,eikä vain leipiintyneitä yksilöitä! Vieläkin on ikävä palleroita, varsinkin niitä pieniä, jotka pistää pikku pullerokätensä kaulan ympäri ja puristaa tiukasti kiinni :heart:

Mulla on sellainen kokemus kahdesta eri kunnallisesta päiväkodista, että moni noista asioista toteutuu sielläkin. Ovat saaneet nukkua kahdet päiväunet ulkona rattaissa. Ovat saaneet sitten olla hereillä tätien sylissä kahvihuoneessa, kun muut lapset ovat nukkuneet. Ja tosiaan ovat saaneet nukkua riittävästi.
On sylitelty.

Molemmissa päiväkodeissa oli motivoituneet ja hyvät hoitajat ja henkilökunnan vaihtuvuus vähäistä, mistä päiväkodin johtaja jaksoi omiaan aina kiitellä - vaihtuvuus kun oli paljon suurempaa muissa päiväkodeissa. Lisäksi esikoisen toisessa päiväkodissa, (oli sairaalan henkilökunnalle pääasiassa tarkoitettu päiväkoti), oli hoitoa aloitettaessa syksyllä 3 lasta ja 3 hoitajaa. Ryhmä jossain vaiheessa kyllä täyttyi, mutta oli tosi keveä päivähoidon aloitus. Ja isojen puolella samassa päiväkodissa, periaatteessa lapsia oli ryhmässä 24, mutta harvoin oli yli puolet ryhmästä paikalla. Sairaalan henkilökunnalla kun oli arkivapaita.
 
Sisarusryhmässä onkin sitten aivan omat haasteensa... Siellä moni iso jääkin sitten paitsioon. On tilanteita, että paikalla on vaan yksi hoitaja (aamut/illat). Monesti isot eivät voi ottaa pelejä, muovailua, pikku legoja jne. ettei pienet syö niitä jne. Talviset metsäretket jää usein tekemättä koska pieniä ei sinne saa vietyä jne.

Teillä on käynyt tuuri kun lapsesi sisarusryhmässä on ollut vain yksi pieni. Useimmiten niin ei ole.

Äh, sulla on kyllä huono päivä. Pienet pääsevät metsään ihan mainiosti *kuvalliset todisteet 5 vuoden ajanjaksolta* Isotkin pääsevät metsään. Meillä pääsevät pienet hiihtämään ja luistelemaan, joskus jopa kaupparetkellekin.
 
Meijän lapset on pk:ssa jossa on molemissa ryhmissä n. 5 lasta kerralla. Joskus maksimissaan 8 kappaletta.
Iltaisin 3 lasta ja kaksi hoitajaa. Kyllä n lapset enemmän huomioo siinä vaiheessa saa kuin kotona.
Vai kuka väittää, että viiden lapsen äiti, joka on yksin kotona voi antaa enemmän huomioo?
oon aina miettiny, miks pk:hoitajat eivät pärjäisi yksin neljän kanssa, jos kerran kotiäitikin pärjää ?!?
 
Äh, sulla on kyllä huono päivä. Pienet pääsevät metsään ihan mainiosti *kuvalliset todisteet 5 vuoden ajanjaksolta* Isotkin pääsevät metsään. Meillä pääsevät pienet hiihtämään ja luistelemaan, joskus jopa kaupparetkellekin.

Hassua, meillä on muuten päiväkodissa jopa se koko pienten ryhmä ollut metsämörri-koulussa, ja ovat pienet myös hiihtäneet ja luistelleet, käyneet kirjastossa. Kuten yllä sanoin päiväkodissa oli tosi motivoitunut henkilökunta, jotka aidosti välittivät lapsista.

Itse seurasin päiväkodin toimintaa kahdesti, kun lapsia totutin hoitoon. Lisäksi toimin päiväkodin vanhenpainyhdistyksessä, jonka avulla hankimme päiväkotiin kaikennäköistä ylimääräistä. Erilaiset kulttuurirahastot mm. avustivat yhdistyksen toimintaa rahoittamalla mm. soittimien ja polkupyörine hankintaa päiväkodille. Erilaisia retkiä nämä rahastot rahoittivat myöskin.. Yhdistyksen toiminnassa oli mukana päiväkodin johtaja, joten hän kertoi minkälaiset asiat olisivat päiväkodille tarpeen, ja tietysti koko päiväkodin henkilökunta meille asioista kertoi.

Vanhempainyhdistyksessä toimimalla pääsi hyvin sisälle näkemään päiväkodin toimintaa ja tutustui myös toisiin vanhempiin. Lisäksi tuolla tavalla lapsille se monenmoista ekstraa. Kävipä meillä päiväkodissa yhdistyksen rahoittamana myös teatteri- ja musiikkiryhmiä.
 
[QUOTE="poikia3";25364674]Hassua, meillä on muuten päiväkodissa jopa se koko pienten ryhmä ollut metsämörri-koulussa, ja ovat pienet myös hiihtäneet ja luistelleet, käyneet kirjastossa. Kuten yllä sanoin päiväkodissa oli tosi motivoitunut henkilökunta, jotka aidosti välittivät lapsista.

Itse seurasin päiväkodin toimintaa kahdesti, kun lapsia totutin hoitoon. Lisäksi toimin päiväkodin vanhenpainyhdistyksessä, jonka avulla hankimme päiväkotiin kaikennäköistä ylimääräistä. Erilaiset kulttuurirahastot mm. avustivat yhdistyksen toimintaa rahoittamalla mm. soittimien ja polkupyörine hankintaa päiväkodille. Erilaisia retkiä nämä rahastot rahoittivat myöskin.. Yhdistyksen toiminnassa oli mukana päiväkodin johtaja, joten hän kertoi minkälaiset asiat olisivat päiväkodille tarpeen, ja tietysti koko päiväkodin henkilökunta meille asioista kertoi.

Vanhempainyhdistyksessä toimimalla pääsi hyvin sisälle näkemään päiväkodin toimintaa ja tutustui myös toisiin vanhempiin. Lisäksi tuolla tavalla lapsille se monenmoista ekstraa. Kävipä meillä päiväkodissa yhdistyksen rahoittamana myös teatteri- ja musiikkiryhmiä.[/QUOTE]

Meillä kanssa on sama meininki. Vanhempainyhdistys pyrkii päiväkodin toiveiden mukaan rahoittamaan kaikkea isoa ja pientä lisäkivaa. Ja ostoksissa otetaan huomioon niin pienet kuin isotkin. Toki niiden hyödyntäminen vaatii, että henkilöstöä on riittävästi, mitä meillä tuntuu olevan.
 
Äh, sulla on kyllä huono päivä. Pienet pääsevät metsään ihan mainiosti *kuvalliset todisteet 5 vuoden ajanjaksolta* Isotkin pääsevät metsään. Meillä pääsevät pienet hiihtämään ja luistelemaan, joskus jopa kaupparetkellekin.

OOOOH!!!!! Ihan tosi 8kk-2 vuotiaat hiihtämässä ja luistelemassa!!!!!!! Hienoa...

Ja kyllä mä sanon, että METSÄÄN lumisia polkuja pitkin 3 hoitajaa sylissään alle 1v. ja muutama 1-2v. sekä ne 'isot', ei puhuta enään turvallisesta retkestä... Kuka oikeesti jaksaa kantaa niitä jotka ei osaa kävellä?! Siis koko metsäretken ajan...

Ja MITÄ ne lapset tekee päiväkotipäivän aikana kaupassa... todella lapsilähtöinen retki...
 
Itse olin työharjoittelussa päiväkodissa. Siellä toisessa ryhmässä oli yksi 7 kk ikäinen vauva kokopäivähoidossa. Minut pyydettiin lainaksi tähän toiseen ryhmään ja annettiin se vauva mulle syötettäväksi. Mulla oli ihan mieletön pala kurkussa, kun laitoin sille kyynelehtivälle vauvalle sosetta suukkuun ja syliin pullolle lopulta nukahti. Heräsi samantien, eikä suostunut olemaan muutakuin mun sylissä sinä päivänä enää. Itse pidättelin itkua koko ajan. Jep, en hakeutunut enää alalle.
 
[QUOTE="poikia3";25364674]Hassua, meillä on muuten päiväkodissa jopa se koko pienten ryhmä ollut metsämörri-koulussa, ja ovat pienet myös hiihtäneet ja luistelleet, käyneet kirjastossa. Kuten yllä sanoin päiväkodissa oli tosi motivoitunut henkilökunta, jotka aidosti välittivät lapsista.


Nyt tullaan siihen kysymykseen, että mitä on ne pienet...

Meillä pk:ssa nuorin on vähän reilu 8kk. Ja itse lasken alle 2v. pieniksi. Meillä on myös niitä yli 1-vuotiaita jotka ei kävele. He eivät kyllä vielä hiihdä, luistele jne. Ja ihan oikeaan metsään heitä on muun porukan kanssa vaikea viedä, sylissä kantaen. Ei tuplarattailla moneenkaan metsään retkeillä, varsinkaan talvella.
 
Täytyy sanoa, etten laittaisi minäkään alle 3-vuotiasta päiväkotiin muussa tapauksessa kuin ehdottoman pakon edessä. Työskennellyt olen pienten ryhmissä tarpeeksi todetakseni, etteivät ne ole vauvojen ja taaperoiden paikkoja. Liian suuria ryhmiä, liian vähän henkilökuntaa, liian vähän tilaa, liian vähän aikaa yhtä lasta kohden, liikaa melua.

Tästä syyttävä sormi kohti poliitikkoja, jotka ovat päätöksillään päivähoitoa kurjistaneet.
 
  • Tykkää
Reactions: kookosta
[QUOTE="täti";25363637]Olen työskennellyt useassa päiväkodissa, arvostetuissakin. Olen toiminut hoitajana pienten alle 3v lasten puolella ja ikäväkseni voin todeta, että päiväkoti ei ole 1-vuotiaan paikka. Ei vaikka kuinka miettisi ja asiaa kääntäisi. Ryhmässä ei ehditä antamaan huomiota lapselle tarpeeksi vaikka kuinka yritettäisiin, jotkut hoitajat ovat jopa epäammattimaisia ja tekevät työtään leipiintyneinä, sijaisia tulee ja menee, pikkuiset sairastavat yleensä ainakin ensimmäisen puoli vuotta kun tulevat päivähoitoon...Kun asiaa kysyy päiväkodissa työskenteleviltä niin vastaus on yleensä, että omaa lastaan eivät toisi hoitoon päiväkotiin, ei ainakaan alle 3v iässä. Jos vain mitenkään pystytte niin pitäkää ne pikkuisenne vielä kotihoidossa älkääkä altistako päiväkotiympäristölle. Yli 3v lapsille sellainen jo sopii ja 4-5v iässä lapsi on omimmillaan päiväkodissa. Mutta ne 1v ikäiset itkevät hoitajien sylissä ja reagoivat stressillä muutokseen voimakakasti. Moni sanoo tähän, että hänen lapsensa ainakin on sopeutunut niin hyvin päivähoitoon, mutta on paljon mitä vanhemmat eivät näe. Kiirettä, epävarmuuttaa saako sijaista, melua..
Lapsella on yleensä kaikken paras olla kotona vanhemman kanssa. On totta, että onnellinen äiti = onnellinen lapsi, mutta kuinka kukaan voi olla onnellinen jos tietää liian aikaisen päivähoidon aloittamisen vaikuttavan negatiivisesti lapseensa?[/QUOTE]

no voittehan te tehä ls-ilmoituksen kun tuovat päiväkotiinne lapset hoitoon.
 
OOOOH!!!!! Ihan tosi 8kk-2 vuotiaat hiihtämässä ja luistelemassa!!!!!!! Hienoa...

Ja kyllä mä sanon, että METSÄÄN lumisia polkuja pitkin 3 hoitajaa sylissään alle 1v. ja muutama 1-2v. sekä ne 'isot', ei puhuta enään turvallisesta retkestä... Kuka oikeesti jaksaa kantaa niitä jotka ei osaa kävellä?! Siis koko metsäretken ajan...

Ja MITÄ ne lapset tekee päiväkotipäivän aikana kaupassa... todella lapsilähtöinen retki...

Mulla on itselläni kaksi lasta, 1v ja 2v3kk ja siskon muksut välillä hoidossa (2v ja 3,5v) ja jotenkin ihmeellisesti olen niiden kanssa metsäretkistä selvinnyt...Ja turvallisesti. Kattos kun en vie heitä mihinkään tuntemattomaan kivikoon vaan tohon tuttuu notksikipaikkaa jonka "ominaisuudet" tiedän. Toki ymmärrän etä metsä voi tuntua kovin pelottavalta teille jotka kerran vuodessa siellä käytte - mutta tuokin hoitotäti tuskin ventovieraaseen juurrakoon muksuja vie.

Lapselle metsä on yhtä kuin aikuiselle tuttu laavupaikka.
 
Auttaako tämän kaltaiset avaukset todella lasta/lapsia saati sitten päivähoidon henkilökuntaa?

Miksi ei auttaisi?

Joku voi herätä uudelleen tosissaan miettimään työhön paluutaan jne. Tai hoitomuotoa.

Ja Henkilökunta saa ehkä huomata ettei ole vain epäonnistunut. Tilanne on sama, mahdoton, muuallakin.

Ja kaikki se voidaan ajatella levan lapsen edun mukaista.
 
OOOOH!!!!! Ihan tosi 8kk-2 vuotiaat hiihtämässä ja luistelemassa!!!!!!! Hienoa...

Ja kyllä mä sanon, että METSÄÄN lumisia polkuja pitkin 3 hoitajaa sylissään alle 1v. ja muutama 1-2v. sekä ne 'isot', ei puhuta enään turvallisesta retkestä... Kuka oikeesti jaksaa kantaa niitä jotka ei osaa kävellä?! Siis koko metsäretken ajan...

Ja MITÄ ne lapset tekee päiväkotipäivän aikana kaupassa... todella lapsilähtöinen retki...

Lapsille on pienikin poikkeaminen metsään ihanaa ja sinne metsän reunaan pääsee rattailla. Kuulostaa siltä, että ainakin sinun päiväkodissa ei osata suunnitella retkiä. Toki joku retki voi olla sellainen, että mennään isojen kanssa, joskus pienemmät menevät vain ihan pienelle piipahdukselle metsän reunaan. Harmi kun elät tilanteessa jossa on useita lapsia, jotka eivät osaa kävellä ja joudut kantamaan 8kk ikäisiä kainalossa kaiket päivät. Kaikilla ei ole tuota ongelmaa, vaikka ALLE 3vuotiaita onkin päiväkodissa. Kyllä moni yli 1vee osaa kävellä. Miksi metsäretki on oikea, vain jos on kävelty kilometrejä tieltä?

Mun lapseni hiihti (päiväkodin pihassa) 1v8kk ja oli siitä kovin onnellinen. Luistelemaan menevät ovat olleet 2vuotta täyttäneitä.

Lapset saivat osallistua valitsemaan kotileikkiin haluamansa tarvikkeet kaupasta. Heistä se oli oikein mukavaa päättää yhdessä. Onneksi sinä et ole töissä meidän päiväkodissa.
 

Yhteistyössä