olenko vaan tuomittu valvomaan lapsen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja valvoja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

valvoja

Vieras
meidän 1 v lapsi on ollut aina herkkäuninen. Herättää parin kolmen tunnin välein edelleen, ja enemmän kuin puolet öistä herää pariksi tunniksi keskellä yötä. Illat on vielä itkuisempia, mutta se ei ole ongelma kun en itse mene vielä klo 8 nukkumaan.

Tuntuu että on kokeiltu kaikkea. Ei saa maitoa yöllä, syö hyvän iltapalan eikä vaikuta nälkäiseltä. Nukahtaa nykyään illalla helposti ja omaan sänkyyn. Yöllä välillä rauhoittuu tassuttelulla, välillä otan viereen, välillä ei auta mikään vaan huutaa puoli tuntia - tunnin.

on vitsit tosi vähissä tämän valvomisen kanssa. onko lapsi vaan vähäuninen, ja minun vain jaksettava valvoa?
 
Olen pahoillani - tiedän että tuo tuntuu rankalta - mutta mun on kyllä sanottava, että kuulostaa ihan normaalille. Ihan samanlaista meilläkin oli, välillä heräiltiin jopa 30min tai tunnin välein koko yö läpeensä. Jos tilanne on se, että lapsi ei nuku liikaa päivällä (1v lapselle yli 2,5-3 tunnin päikkärit ovat jo pois yöunista) niin sitten on vaan hyväksyttävä, että lapsi on herkkäuninen ja hakee jonkinlaista comforttia yölläkin kokoajan. Sellaisena se voi mennä vielä jonkin aikaa, mutta kyllä nuo yleensä helpottaa iän myötä.

Ja vaikka välillä tuntuisi että muiden lapset nukkuvat kuin enkelit läpi yön niin tilastollinen fakta on se, että 70% pienistä lapsista on unihäiriöisiä. Se vaan kuuluu vauva ja taaperovaiheeseen.
 
Mä noista päiväunista. Meillä myös reilu 1v lapsi ja hän nukkuu aina paremmin yönsä, kun nukkuu kahdet kunnon päiväunet päivän aikana. Aina ei siis mene niin, että yö rauhoittuu, kun päivän nukkumisia vähennetään.

Voihan sitä toki kokeilla, jos ei muut keinot auta. En valitettavasti osaa ap:lle antaa vinkkiä. Kaikki allergiajutut on varmaan tutkittu/mietitty? Voimia.
 
tuohon lääkäriasiaan vielä, olen käyttänyt neuvolalääkärin lisäksi yksityisellä lapsiin ja allergioihin erikoistuneella lääkärillä, ja kummankin mielestä lapsi on terve. Luonteeltaan herkäksi arvelivat.
 
Been there, saat sympatiat. Ekalla lapsella oli puolisen vuotta-vuoden tollainen vaihe kun odotin toista, oli silloin puolitoista vee. Oli ihan tuskaa yöllä herätä kun tiesi, että se valvoo sitten 2-3 tuntia. Pahimmillaan sitä oli joka yö ja käytiin molemmat miehen kanssa töissä, en tiedä miten selvittiin siitä ajasta. Nyt toinen lapsi on samanlainen, paitsi ongelma on nukahtaminen illalla.

Ymmärrän sua sikälikin, että itselleni on ainakin tullut kapinoiva ajatus "minulla on oikeus uneen!". Jotenkin en osaa hyväksyä ajatusta, että minun pitäisi hyväksyä lapsen "kikkailu". Siis tarkotan sitä, etten haluaisi sopeutua ajatukseen ja "alistua" siihen. Epätoivoisena ei auta, että joku sanoo lapsen olevan normaali tai minun tekevän jotain väärin tai arvioi lapsen sairastavan jotain kun se ei vaan sairasta.
 
Hups, lisään vielä että meidän lapset tosin ei itke valvoessaan. On vaan ihan pirteitä keskellä yötä. Vaikuttaako ap sun lapsi pirteältä vai enempi nimenomaan vaan se itku on syy?
 
meidän 1 v lapsi on ollut aina herkkäuninen. Herättää parin kolmen tunnin välein edelleen, ja enemmän kuin puolet öistä herää pariksi tunniksi keskellä yötä. Illat on vielä itkuisempia, mutta se ei ole ongelma kun en itse mene vielä klo 8 nukkumaan.

Tuntuu että on kokeiltu kaikkea. Ei saa maitoa yöllä, syö hyvän iltapalan eikä vaikuta nälkäiseltä. Nukahtaa nykyään illalla helposti ja omaan sänkyyn. Yöllä välillä rauhoittuu tassuttelulla, välillä otan viereen, välillä ei auta mikään vaan huutaa puoli tuntia - tunnin.

on vitsit tosi vähissä tämän valvomisen kanssa. onko lapsi vaan vähäuninen, ja minun vain jaksettava valvoa?

ei se siihen "kuole" kun se nukkuu! ´Pienen lapsen elämää: nukkuu ja Se katsoo mitä äiti tekee ja kun nälkä tai hätä niin huutaa. Se ei voi muilla keinoin ilmasta itseään ja jos ei maitoa(tissistä) riitä niin velliä. ei pidä hermostua. Kun itse olet tyyni niin lapsi on rauhallinen (nää on niitä privitiivisiä esim. Vauva hätäätyy jos sinä hätäännyt!) juttuja!
 
[QUOTE="äippänen";25419580]Hups, lisään vielä että meidän lapset tosin ei itke valvoessaan. On vaan ihan pirteitä keskellä yötä. Vaikuttaako ap sun lapsi pirteältä vai enempi nimenomaan vaan se itku on syy?[/QUOTE]

tuntuu että ei se valvoa haluaisi yöllä, yrittää nukahtaa mutta ei onnistu siinä ja on tosi itkuinen
 
Tsemppiä! Meillä myös 10kk poika samantyylinen tapaus. Luulin jo että tilanne helpotti kun pidettiin unikoulu reilu kuukausi sitten, mutta nyt on taas mennyt samanlaiseksi... Herää todella herkästi pieniinkin ääniin, ei nukahda millään edes tassutteluun tai sylittelyyn(imetän vielä ja poika vaatisi tissin), sit kun on itkenyt aikansa niin havahtuu täysin hereille ja saattaa kukkua 2-3 tuntia... Erona teidän tilanteeseen on se, että pojalla on ollut toistuvia korvatulehduksia ja nukkuminen on selkeästi huonompaa kun on tulehdus päällä.

Ja päiväuniasiaan, että ainakin meillä lapsi nukkuu paremmin yöllä jos on nukkunut hyvin myös päivällä ja päinvastoin. Jos poika yliväsyy, niin yöllä nukahtaminen ja nukkuminen on vaikeampaa. Jos lapsi kuitenkin nukahtaa illalla helposti, niin ei hän silloin mielestäni ole voinut nukkua päivällä liikaa.
 
Meillä kolmas on tosi kiinni minussa. Kun se havahtuu yöllä, se tarkistaa heti ekana (kädelä tunnustelee), että oonko vieressä, jos en oo = itku. Nukkunut koko ajan siis minun vieressä, mutta nyt on tuommoinen vaihe, luonnekin vaikuttaa ja lisäksi on tosi herkkäuninen ja heräilee joskus useastikin yössä, pääosin onneksi nukkuu. Täytyy vaan pitää turvallisuus yllä koko ajan tälle muksulle, ehkä se sitten siitä helpottaa kasvun myötä.

Ja tuo huutaminen on minusta tosi ikävä juttu. Se pitää saada kyllä poikki jotenkin, eihän lasta voi sängyssä huudattaa.
 
Meidän tytöllä oli kans vaihe (ja itse asiassa taas on ollut vähäsen.. nyt melkein 3v), en muista tarkkaa ikää, kun valvottiin lähestulkoon joka yö se pari tuntia.. Mietin, että mikä kumma aikaraja se on se 2 tuntia, mutta ei ikinä valvonut enempää. Ja meillä kans ihan just sama, että ei huutanut kurkku suorana eikä valvonut pirteänä vaan yritti sen koko ajan saada unta (meillä lähinnä tuttuun tapaan heijaten sylissä ja kuunneltiin unimusiikkia..) ja vaikutti jotenkin tuskastuneelta siihen kun ei se uni vaan tule.. :( Käytiin myös lääkärissä ja terve, hyvinkehittynyt ja iloinen tyttö on muuten. Eli toistaiseksi ei valitettavasti ole auttanut kuin aika -- ongelmat ei ole täysin poistuneet mutta muuttaneet muotoaan ja helpottaneet kyllä <3
 
Ymmärrän ap:ta! Meidän kuopus oli juurikin samanlainen.
Kyllä lapset on niin erilaisia, joten ei pysty tietään mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Meillä kuopuksen yöt tuli lähes katkottomiksi vasta n. 4-5 vuotiaana. Lähinnä siksi ettei tullut enää välttämättä meidän viereen-
Nyt kohta 6vuotiaana hortoilee yhä yöllä vessassa ja juomassa eli heräilee yhä öisin.
 

Yhteistyössä