"Opiskella kyllä ehtii myöhemminkin, mut lapset kannattaa tehdä heti.."?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miksi ihmeessä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

miksi ihmeessä

Vieras
Olemme vähän alle 30-vuotias pariskunta, molemmilla vielä yliopisto-opinnot kesken, kesällä menimme naimisiin. Aika monen suusta kuule tuon älyvapaan lausahduksen siitä, miten meidän pitäisi alkaa välittömästi hankkia lapsia kesken opintojen, sillä "opiskella ehtii myöhemminkin vaikka miten, mutta lapsia välttämättä ei".

Eli opinnot vaan tauolle ja lapsentekoon? Kyllähän opiskelijavanhempien tuilla pärjäilee mukavasti ja helposti, sekä opiskelee siinä sivussa tutkintoa, jonka opinnoista huomattava osa on läsnäolopakollisia. Joo...

Varsinkin minulle (kuten yleensä pariskunnan naispuoliselle) on tätä näkökantaa tuputettu. Noh, emme ole lapsia nyt hankkimassa, mutta mua ihmetyttää tuollaiseen kannustaminen todella paljon. Eri asia tietysti, jos itse haluaa tehdä ne lapset just opiskeluaikana, mutta muuten en ymmärrä.

Millä tavalla on tavoiteltavampaa jäädyttää opinnot tai ainakin vaikeuttaa niitä huomattavasti, kituutella vähällä rahalla kädestä suuhun kuin tehdä tutkinto rauhassa loppuun, mennä töihin ja perustaa perhe sitten, kun siltä tuntuu ja on varaakin siihen? Syyksi ei todella käy se, että opiskeluaikana lisääntyneet olisivat sitten työnhaussa paremmassa asemassa, sillä eihän se ihan niinkään mene.

Molempien suvusta löytyy näin ajattelevia (mm. anoppi). Tulee suunnaton ärsyyntyminen, että eikö muka millään muulla ole väliä kuin lapsen teolla, emmekö saa vaatia elämälaatua ja rauhaa tehdä asioita yksi kerrallaan? Eikö hyvinvointimme merkitse mitään, kun pitäisi väkisin hankkiutua tuollaiseen tilanteeseen?
 
Ja lisäyksenä vielä, että meillä molemmilla on jo yhdet ammatit, jonka perusteella anopin mielestä pärjäisimme, kun tekisimme sitten vaan vauvan tultua vanhan alan töitä. Huoh.
 
Sinähän sen päätät, mitä tuota muiden mielipiteistä välittämään. Syy tuolle tuputtamiselle on varmaan se, että toisilla vaan tulee se hedelmällisyyden raja vastaan ja sitten ei lapsia välttämättä tulekkaan.
 
No siksi ne varmaan sitä sanoo, että sitten vanhempana se raskaaksitulo ei ole mikään itsestäänselvyys. Toiset toki tulevat ongelmitta, mutta toiset sitten eivät. Itselleni lapsettomuus on niin suuri peikko, että kun valmistumisajankohta oli tiedossa (yliopistosta, vaikkei se tähän kuulukaan), niin lapsen "tekeminen aloitettiin jo hyvissä ajoi, 23-vuotiaana. 25-vuotiaana tulin äidiksi, tutkinto taskussa muttei juurikaan työkokemusta. Ei kaduta. :)

Kukin tavallaan. Ei ole minun asiani puuttua muiden ihmisten lastenhankintaan, enkä ymmärrä ihmisiä, jotka tuohon sävyyn puuttuvat. Mutta kerroin syyn, miksi jotkut ajattelevat näin.
 
No tietysti anoppi haluaa lapsenlapsia. Ei ne anopitkaan ikuisesti elä. Tietysti on teidän päätös, mutta lapsen tekoakaan ei voi ikuisesti lykätä. Eriasia on sitten jos ei halua lapsia ollenkaan.
 
Juu, kuten sanoitte, niin voihan olla, että tuputtajat ajattelevat asiaa vain lisääntymisbiologiselta kannalta. Jos emme myöhemmin halutessamme lapsia saa, niin se on sitten niin. Kyllä pitää pystyä ajattelemaan asioita kokonaisuutena, ei meille olisi mahdollista tehdä lasta nyt, emmekä edes haluaisi. Olemme kuitenkin vasta 28-vuotiaita.

Miksi 35 olisi huono ikä lapsen hankinnalle?
 
Lähipiirissä on ihan riittävästi lapsettomia yli kolmekymppisiä, niin en voi sellaista kenellekään suositella. Rampataan hoidoissa ja taistellaan aikaa vastaan.
 
Kesken opintojen ei varmaankaan kannata alkaa lastenhankintaan. Varsinkaan, jos ei vauvakuumetta ole. Tosin jotkut saa opinnot ja lapset sovitettua hyvin yhteen. Itse olen ensin hankkinut lapset ja sitten opiskellut ammatin. Mies taas on opiskellut ja tehnyt töitä ennen lastenhankintaa ja opiskellut ja tehnyt töitä lastenhankinnan jälkeen. Toisten mielipiteitä ei kannata kuunnella, vaan tehdä miten itse haluaa.
 
teidän päätös ja minä olen kyllä todellakin sitä mieltä, että OPISKELU ENSIN. Hyvä, että pidätte oman päänne. Voin kertoa, että PALJON helpompaa opiskelu ilman lapsia ja kyllä niitä lapsia tulee myöhemmin jos on tullakseen.
 
[QUOTE="aapee";25503372]
Miksi 35 olisi huono ikä lapsen hankinnalle?[/QUOTE]
Koska raskaus on onnistuessaankin riskiraskaus ja lapsen todennäköisyys syntyä vammaisena huomattavasti isompi.
 
No mä olen ainakin huomannut, että ne jotka tuota tuputtavat, eivät ole itse aivan perillä esim. korkeakoulutuksesta käytännössä, kun ei itsellä ole siitä kokemusta. Eivät he tajua, millaista opiskelu oikeasti on.
 
Kyllähän se ikä tulee jossain kohtaa vastaan, toisilla aiemmin kuin toisilla. Ja itse, yhden lapsen kesken opiskelun saaneena ajattelen mielummin näin:

- keskeytän opiskeluni vuodeksi ja jatkan taas syksyllä kht:lla ja opintotuella

kuin näin:

- valmistun ja alan yrittää lapsen saamista -kenties onnistun, kenties en- ja olen kotona vailla työkokemusta ja opiskelemani tiedot vanhentuvat. Lisäksi saan vain kht:n, enkä mitään muuta rahaa mistään.

Tietysti on eri asia, kuinka kauan kukakin haluaa kotona olla, mutta minä en lastani hoitoon laita alle 2-vuotiaana.
 
Opiskelu on aina helpompaa ilman lasta, eikä lasta todellakaan tarvitse nyt alkaa sen vuoksi tekemään kun ikä alkaa lähestymään kolmekymmentä. Lapsia tehdään sitten kun niitä halutaan, ei ulkopuolisen paineen vuoksi. Teillä on vielä vuosia aikaa tehdä lapsia.
 
Ei se anoppi mitään biologisia kelloja ajattele. On vaan itsekäs kun haluaa lapsenlapsia jos ei nyt, välittömästi niin heti X/

Jokainen tehköön lapsensa sitten kun haluaa. Ei ole minusta kivaa kun pelotellaan ettei sitten 35-vuotiaana enää pysty raskautumaan. Kyllä useimmat raskautuu silloinkin ihan hyvin ja luomusti.

Yli 40 on myös joillekin hyvä ikä hankkia lapsi, itse tein niin ja ihan luomuna.

Ikäviä ihmisiä jotka tuputtaa omia tavoitteitaan ja periaatteitaan muille.
 
[QUOTE="vieras";25503440]Opiskelu on aina helpompaa ilman lasta, eikä lasta todellakaan tarvitse nyt alkaa sen vuoksi tekemään kun ikä alkaa lähestymään kolmekymmentä. Lapsia tehdään sitten kun niitä halutaan, ei ulkopuolisen paineen vuoksi. Teillä on vielä vuosia aikaa tehdä lapsia.[/QUOTE]
Ei lapsia tehdä. Niitä saadaan.
 
[QUOTE="vieras";25503460]Ei lapsia tehdä. Niitä saadaan.[/QUOTE]

No kyllä kai siinä voi olla sellainen tekemisen meininki joskus =D eikä niintä kukaan meille annakaan joten miten/mistä ne sitten saadaan?
 
Kiki toimii noissa tavallaan. Joku tykkää tehdä ensin lapset ja kokee pikkulasiaikana opiskelun helpommaksi ja joustavammaksi kuin töissäkäynnin. Toinen taas tykkää että opiskelu on ihan tarpeeksi haastavaa ilman lapsiakin ja siksi haluaa keskittyä ensin siihen ja samalla luoda ns turvallisemman perustan ennen lasten hankintaa.

Ensin lasten tekemisessä on se riskinsä että sitten opiskelut jäävätkin ja pahimmassa tapauksessa sitä jopa katkeroituu ja kokee että on lasten takia menettänyt monia mahdollisuuksia elämässään. Jos taas hirveän pitkään odottaa lasten kanssa tulee biologia vastaan, raskautuminen tulee vaikeammaksi, raskauksiin liittyy isompia riskejä jne.

Itse olen pääsääntöisesti sen kannalla että ensin käy koulut. Eli kaksikymppiselle joka miettii opiskelemaan lähdön ja vauvan hankkimisen välillä mielessäni kannatan sitä opiskelua ensin. Kolemekymppisen kohdalla tilanne alkaa taas muuttua. Riippuu tietty siitäkin kauanko opiskelut kestää, onko tarkoitus vielä opiskelun jälkeen olla muutama vuosi työelämässä keräämässä kokemusta ja hankkimassa sitä vakipaikkaa yms. Eli jos kolmekymppisenä, vakaassa parisuhteessa ja ehdottomasti lapsia haluavana kuitenkin katsoo että vasta 35v+ iässä elämä voisi olla siinä pisteessä että esikoista voisi alkaa yrittämään niin silloin tykkäisin että voisi olla ihan hyvä miettiä olisiko se lasten hankinta kesken opiskeluiden sittenkin fiksumpi ratkaisu.
 
Jokainen tekee elämässään niin kuin parhaaksi näkee. Itse saimme ensimmäisen lapsen ennen mun opintoja ja toinen tulee toivottasti näiden aikana.

Olen muutenkin kolmenkympin korvilla valmistuttuani eli noin 5 vuotta muita jäljessä, joten voin ainakin valttikorttina käyttää sitä, että lapset on jo tehty ja voin keskittyä täysinllä uraani.

Lisäyksenä vielä, että yliopistossa opiskelu joustaa pikkulapsiaikana huomattavasti enemmän kuin työelämä.
 
[QUOTE="vieras";25503332]No jos oikeasti lapsia haluaa, niin tosiaan kannattaa ne nyt tehdä. 35v. ei ole mikään järki-ihmisen lapsenhankintaikä.[/QUOTE]

Tiesitko etta taalla Amsterdamissa ensisynnyttajien keski-ika on jo tuo 35 v.? Tahan suuntaan ollaan menossa, ihmiset elavat koko ajan pidempaan ja suurimmalla osalla ei ole hedelmoitymisen suhteen mitaan ongelmia.

Joten itse kannatan ajatusta etta ensin keskitytaan opiskeluihin ja ns. "hauskanpitoon", lapsia kerkeaa kylla tehda myohemminkin.
 

Yhteistyössä