Kanan viimeisestä käyttöpäivästä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja voihann
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

voihann

Vieras
Eli mulla on jääkaapissa kanapaketti jossa on tänään 21.2 viimeinen käyttöpäivä. Olen tekemässä siitä juuri kastiketta. Voiko tätä kastiketta syödä vielä huomenna tai ylihuomenna, vaikka kanapaketissa viimeinen käyttöpäivä onkin?
 
Ainoa oikea vastaus tähän toki löytyy kaksplussalta.. Jos mä nyt sanon että se on
parhaimmillaan viikon tai kahden päästä niin syötkö sä sen vasta sillon?

Onkohan ihmiset alkaneet tajuamaan että ruokapakkauksia kannattaa ihan itse katsoa ja haistella ja sen perusteella päättää onko jokin syötävää vai ei. Näitä "voiko vielä syödä"- aloituksia on nykyään aika vähän.
 
Mutta kun ne ruokamyrkytysbakteerit eivät aiheuta näkyviä/haisevia muutoksia. Voi milloin nää jotkut oppisi tämän.
Se haiseva saattaa olla täynnä sitten jotain maitohappobakteereja, joista ei kylläkään saa ruokamyrkytystä, ellei siellä joukossa ole niitä muita vaarallisia.
Liha on tutkitusti usein jo huonoa viimeisenä käyttöpäivänä.
Mutta ap:lle sanoisin, että kun tänään laitat, niin toki mä söisin vielä huomennakin.
 
[QUOTE="Mää";25716372]Mutta kun ne ruokamyrkytysbakteerit eivät aiheuta näkyviä/haisevia muutoksia. Voi milloin nää jotkut oppisi tämän.
Se haiseva saattaa olla täynnä sitten jotain maitohappobakteereja, joista ei kylläkään saa ruokamyrkytystä, ellei siellä joukossa ole niitä muita vaarallisia.
Liha on tutkitusti usein jo huonoa viimeisenä käyttöpäivänä.
Mutta ap:lle sanoisin, että kun tänään laitat, niin toki mä söisin vielä huomennakin.[/QUOTE]

Ja suurin osa ruokamyrkytyksen aiheuttavista bakteereista kuolee jo +80 asteen lämmössä ja kaikki keittäessä. Eli sinänsä ei vaaraa ole. Aistinvarainen tutkiminen on ihan riittävää jos ruoan kypsentää, muutenhan sitten ei ole mitään takuita vaikka olisi olevinaan kuinka tuoretta.
 
Ja suurin osa ruokamyrkytyksen aiheuttavista bakteereista kuolee jo +80 asteen lämmössä ja kaikki keittäessä. Eli sinänsä ei vaaraa ole. Aistinvarainen tutkiminen on ihan riittävää jos ruoan kypsentää, muutenhan sitten ei ole mitään takuita vaikka olisi olevinaan kuinka tuoretta.

Krhm... Bakteerit kuolevat, mutta lämpöä kestävät toksiinit jäävät. Lisäksi bakteerit ovat jo ehtineet hajottaa proteiineja, ja vaikka lopputuote olisikin steriili, hajoamistuotteet voivat silti aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Jos siis liha on jo pilaantunutta ja siitä valmistaa ruokaa.

Ap:n tapauksessa valmistaisin ruuan tänään ja söisin ihan turvallisin mielin vielä huomisen ja ylihuomisenkin varmaan.
 
"
Bacillus cereus -bakteerit ovat
itiöllisiä bakteereita, jotka ovat
yleisiä maaperässä, vesistöissä,
kasveissa, ilmassa ja pölyssä.
Bakteeria esiintyy yleisesti
ihmisten ja eläinten suolistossa
sekä pieninä pitoisuuksina
elintarvikkeissa, kuten viljassa,
riisissä, lihassa, kasviksissa ja
maidossa. B. cereukset kasvavat
sekä hapellisissa että
hapettomissa olosuhteissa.
Itiömuodossaan ne kestävät
korkeaa lämpötilaa, kuivuutta ja
ravinnon puutetta.
Elintarvikkeisiin joutuneet itiöt
kestävät kuumennuksen ja
pystyvät lisääntymään ruoassa
jäähtymisen aikana.
B. cereus aiheuttaa kahta,
oireiltaan toisistaan poikkeavaa
ruokamyrkytystyyppiä.
Oksennusmuodon saa aikaan jo
itse elintarvikkeessa
muodostunut toksiini eli myrkky
ja ripulimuodon suolistossa
muodostunut toksiini.
Ripulitoksiini on lämpöherkkä ja
tuhoutuu, kun elintarvike
kuumennetaan riittävän
kuumaksi (yli 70 ?C:seen).
Oksennusmuodon toksiini on
lämpöä kestävä eikä tuhoudu
normaalissa kuumennuksessa.
Tartuntatavat
Bacillus cereus -bakteereiden
joutumista elintarvikkeisiin ei
voida täysin estää, ja siksi niitä
esiintyy lähes kaikissa
elintarvikkeissa. Yleisimpiä
välittäjäelintarvikkeita ovat liha-
ja riisiruoat, maitotuotteet ja
vihannekset. Suuria B. cereus -
pitoisuuksia on eristetty
esimerkiksi keitetystä riisistä."
tämäkin aiheuttaa vuosittain 1-7 epidemiaa, että silleen.
 
[QUOTE="Mää";25716675]"
Bacillus cereus -bakteerit ovat
itiöllisiä bakteereita, jotka ovat
yleisiä maaperässä, vesistöissä,
kasveissa, ilmassa ja pölyssä.
Bakteeria esiintyy yleisesti
ihmisten ja eläinten suolistossa
sekä pieninä pitoisuuksina
elintarvikkeissa, kuten viljassa,
riisissä, lihassa, kasviksissa ja
maidossa. B. cereukset kasvavat
sekä hapellisissa että
hapettomissa olosuhteissa.
Itiömuodossaan ne kestävät
korkeaa lämpötilaa, kuivuutta ja
ravinnon puutetta.
Elintarvikkeisiin joutuneet itiöt
kestävät kuumennuksen ja
pystyvät lisääntymään ruoassa
jäähtymisen aikana.
B. cereus aiheuttaa kahta,
oireiltaan toisistaan poikkeavaa
ruokamyrkytystyyppiä.
Oksennusmuodon saa aikaan jo
itse elintarvikkeessa
muodostunut toksiini eli myrkky
ja ripulimuodon suolistossa
muodostunut toksiini.
Ripulitoksiini on lämpöherkkä ja
tuhoutuu, kun elintarvike
kuumennetaan riittävän
kuumaksi (yli 70 ?C:seen).
Oksennusmuodon toksiini on
lämpöä kestävä eikä tuhoudu
normaalissa kuumennuksessa.
Tartuntatavat
Bacillus cereus -bakteereiden
joutumista elintarvikkeisiin ei
voida täysin estää, ja siksi niitä
esiintyy lähes kaikissa
elintarvikkeissa. Yleisimpiä
välittäjäelintarvikkeita ovat liha-
ja riisiruoat, maitotuotteet ja
vihannekset. Suuria B. cereus -
pitoisuuksia on eristetty
esimerkiksi keitetystä riisistä."
tämäkin aiheuttaa vuosittain 1-7 epidemiaa, että silleen.[/QUOTE]

Olit jättänyt sitten tuon lopun kopioimatta...

"Ruokamyrkytysepidemiat liittyvät yleensä sellaisiin tilanteisiin, joissa ruokaa valmistetaan etukäteen, tavallisimmin edellisenä päivänä. Ruokamyrkytysten yleisimpinä syinä ovat olleet riittämätön kuumennus, liian hidas jäähdytys, virheellinen säilytyslämpötila tai kuljetuslämpötila sekä liian pitkä säilytysaika. Tällöin B. cereus on säilynyt elossa sekä päässyt lisääntymään ja tuottamaan myrkkyä. B. cereus -itiöiden tuhoaminen ruoasta edellyttää kuumentamista 100 ?C:ssa 2–8 minuutin ajan. Itiöt voivat säilyä elävinä, jos ruokaa kypsytetään hauduttamalla alle kiehumislämpötilan (< 100 ?C). Varsinkin ruokamyrkytyksiä aiheuttavien kantojen itiöt ovat erityisen lämmönkestäviä.

Ehkäisy

• Elintarvikkeet tulisi kypsennettäessä kuumentaa yli +70 ?C:seen sekä siipikarjanliha yli +75 ?C:seen.
• Valmis ruoka tulisi pitää lämpimänä vähintään +60 ?C:ssa tai kylmänä enintään +6 ?C:ssa.
• Mikäli ruokaa ei säilytetä kuumana valmistuksen jälkeen, on se välittömästi jäähdytettävä neljässä tunnissa +6 ?C:seen ja sen jälkeen säilytettävä jääkaappilämpötilassa +4–+6 ?C:ssa.
• Uudelleen kuumennettava ruoka tulisi kuumentaa kauttaaltaan yli +70 ?C:seen juuri ennen tarjoilua.
"
 

Yhteistyössä