Mä olen niin kateellinen!

[meak]

Mies soitteli just ja kerto illan suunnitelmistaan: töitten jälkeen lenkille, saunaan ja syömään (ravintolaan).
Mulla taas olis tiedossa: töistä kiireellä kotiin, poika reeneihin, tekemään ruokaa (1h aikaa), tyttö reeneihin, poika reeneistä kotiin (tässä välissä ehdin istahtaa 15-30 min sohvalla tai tehdä jotain hyödyllistä kotona), tyttö reeneistä kotiin (tässä vaiheessa kellon jo n.21), tiskit, pyykit... jne.

OK mies on reissussa eli sillä ei juurikaan ole vaihtoehtoja ja mieluummin se olis kotona.

Miten korjaisin ajatteluani etten olisi niin katkera?

 

["vieras"]

Oletko seini kateellinen/katkera vai onko tänään vain huono päivä?

 

[Kaulin]

Onko niiden lapsien pakko harrastaa niin julmetusti? Ja mites yhteiskyyditys, täälläpäin vanhemmat vievät kimpassa vuoronperään lapsiaan harjoituksiin.

 

[meak]

[QUOTE="vieras";25916328]Oletko seini kateellinen/katkera vai onko tänään vain huono päivä?[/QUOTE]

Toivottavasti olis vaan huono päivä, ehkä mä jo huomenna muistan että mä en missään nimessä itte haluais tehdä reissuhommia.

 

[Mep]

Niimpä. Mä en myöskään haluaisi tehdä reissuhommia kuten meilläkin mies, mutta OLISHAN se ihanaa joskus illastaa aikuisten kesken hotellissa muualla vailla perhevelvoitteita.....

Nim. mies tälläkin hetkellä 5 tähden hotlassa asiakkaiden kanssa, viini-illallinen illalla

 

["ccc"]

Mä muistan ajan kun meillä mies joutui kolmeksi kuukaudeksi reissuhommiin, oli viikonloput kotona. Samaan aikaan mä aloitin osa-aikatyöt hoitaen kuitenkin nuorempaa alle kouluikästä kotona, oli silloin 4 vuotias ja isompi oli 8 v. Mulla meinas muutamaan otteeseen hermo mennä kun hoidin kaiken arkirumban kotona, vanhempi lapsista joutui vahtimaan nuorempaa, kun olin töissä (olin siis talkkarina meidän taloyhtiössä), ei ketään sukulaisia auttamassa, mies vei auton mukanaan.
Ja sitten surkuteltiin mun miestä kun se joutu olemaan reissuhommissa ja kun se on niin raskasta. Joo ja kukaan ei kyselly miten mä jaksan. Mutta selvittiin siitäkin ja elämä jatkuu.

 

[meak]

Onko niiden lapsien pakko harrastaa niin julmetusti? Ja mites yhteiskyyditys, täälläpäin vanhemmat vievät kimpassa vuoronperään lapsiaan harjoituksiin.

Kiitos! Muistutit mua miten paljon mä nautin tästä.

Julmetusti? Ei vaan oikeesti kyllähän noi aika paljon harrastaa, mutta lapset nauttii ja yleensä vanhemmatkin. Tänään vaan mennään hiukan kiire aikataululla, kun hoidan kaiken yksin.

Yhteiskyydityksiin mä en noita anna. Miten ihmeessä mä sitten pääsisin höpöttelemään muiden vanhempien kanssa?

 

[meak]

Niimpä. Mä en myöskään haluaisi tehdä reissuhommia kuten meilläkin mies, mutta OLISHAN se ihanaa joskus illastaa aikuisten kesken hotellissa muualla vailla perhevelvoitteita.....

Nim. mies tälläkin hetkellä 5 tähden hotlassa asiakkaiden kanssa, viini-illallinen illalla

Olishan se ihanaa joo, mutta palataanpa realiteetteihin. Mä en kestäis sitä että jatkuvasti olisin pois lasten luota.

Mä saan: hoivata kuopuksen mahdollista aivotärähdystä, viedä esikoisen fysioterapiaan ihmettelemään kieroa selkää, aamulla ensimmäiset halit, peitellä nukkumaan, höpötellä päivän kuulumiset jne.