Itsetuntokysely!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Itsetuntokysely!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

Itsetuntokysely!

Vieras
1. Kummalta olet mielestäsi perinyt hyviä puolia, isältäsi vai äidiltä?
2. Iloitsetko lapsesi piirteistä, jotka hän on perinyt sinulta vai hyväksytkö helpommin miehen suvun piirteet?
3. Vaaditko mielestäsi enemmän naisilta kuin miehiltä ja tytöiltä enemmän kuin pojilta, esim. myöhästymisten salliminen, säheltäminen asiakaspalvelussa, pukemisen opettelu...
4. Oletko sinut naiseutesi ja itsesi kanssa?

Näitä tuli pohdittua ystävien kanssa yksi ilta. Totesimme, että yleensä hyvä itsetunto liittyy siihen, että hyväksyy toiset naiset ja omat piirteet lapsissaan:)
 
1. Kummalta olet mielestäsi perinyt hyviä puolia, isältäsi vai äidiltä?
- isältä

2. Iloitsetko lapsesi piirteistä, jotka hän on perinyt sinulta vai hyväksytkö helpommin miehen suvun piirteet?
- olen surullinen koska en löydä lapsistani kovin paljon piirteitä itsestäni ainakaan jos ulkonäköä katsotaan. hankalan luonteen ne on varmaan perinnyt multa.

3. Vaaditko mielestäsi enemmän naisilta kuin miehiltä ja tytöiltä enemmän kuin pojilta, esim. myöhästymisten salliminen, säheltäminen asiakaspalvelussa, pukemisen opettelu...
- samat vaatimukset oli sukupuoli kumpi tahansa

4. Oletko sinut naiseutesi ja itsesi kanssa?
- no enpä taida olla sinut itseni kanssa
 
1. Kummalta olet mielestäsi perinyt hyviä puolia, isältäsi vai äidiltä?

- En osaa sanoa. Varmaan jotain sieltä ja toista täältä.

2. Iloitsetko lapsesi piirteistä, jotka hän on perinyt sinulta vai hyväksytkö helpommin miehen suvun piirteet?

- Lapsi on vielä niin pieni, etten tiedä millaiseksi luonne muokkaantuu. Mutta olisin iloinen, jos hän perisi minulta akateemista lahjakkuutta ja mieheltä sosiaalista älykkyyttä.

3. Vaaditko mielestäsi enemmän naisilta kuin miehiltä ja tytöiltä enemmän kuin pojilta, esim. myöhästymisten salliminen, säheltäminen asiakaspalvelussa, pukemisen opettelu...

- Mulla on vain yhtä sukupuolta lapsia, joten en tiedä. Haluaisin uskoa, että en.

4. Oletko sinut naiseutesi ja itsesi kanssa?

- En ole kovin perinteisen naisellinen ja joskus minusta on vaikea ahtautua "naisen muottiin". Mutta iän myötä olen hyväksynyt, että näinkin voi olla nainen.
 
1. Kummalta olet mielestäsi perinyt hyviä puolia, isältäsi vai äidiltä?

Isältä.


2. Iloitsetko lapsesi piirteistä, jotka hän on perinyt sinulta vai hyväksytkö helpommin miehen suvun piirteet?

Iloitsen erityisen paljon kun huomaan omia piirteitäni lapsessa. Toivoisin kovasti että ulkopuolisetkin huomaisivat että lapsissa on myös MINUN piirteitäni.


3. Vaaditko mielestäsi enemmän naisilta kuin miehiltä ja tytöiltä enemmän kuin pojilta, esim. myöhästymisten salliminen, säheltäminen asiakaspalvelussa, pukemisen opettelu...

Varmaan tytöltä vaatisin enemmän pukeutumisen opettelussa, mikä väri ja tyyli sopii yhteen jne. Pojalta vaatisin varmaan enemmän fysiikan kokeista sekä esim. siinä että osaa vaihtaa itse auton renkaat. Tytölle voisin ne vaihtaa.

4. Oletko sinut naiseutesi ja itsesi kanssa?

Olen mielestäni. En ainakaan haluaisi olla kukaan muu, enkä niin karehdi suuremmin ketään.
 
1. Kummalta olet mielestäsi perinyt hyviä puolia, isältäsi vai äidiltä?
- äidiltä en ole perinyt oikeastaan mitään muuta kuin taipumuksen lihoa ja pituuden. isältä on tullut ulkoiset piirteet sekä korkea työmoraali ja tietynlainen säästeliäisyys

2. Iloitsetko lapsesi piirteistä, jotka hän on perinyt sinulta vai hyväksytkö helpommin miehen suvun piirteet?
- lapsemme ovat täydellinen sekoitus meitä molempia, en vaihtaisi yhtään piirrettä heissä, ovat jokainen aivan ainutlaatuisia. sitä olisi kyllä vaikeampi sulatella, jos alkoholi saisi heistä otteen mikä on sukurasitteena.

3. Vaaditko mielestäsi enemmän naisilta kuin miehiltä ja tytöiltä enemmän kuin pojilta, esim. myöhästymisten salliminen, säheltäminen asiakaspalvelussa, pukemisen opettelu...
- saman verran vaadin molemmilta, mutta ihan käytännössä on todettua että meidän perheessäkin miehet myöhästelevät esim ruokapöydästä ja muutenkin ovat hidasliikkeisempiä ja se joskus ärsyttää suuresti.

4. Oletko sinut naiseutesi ja itsesi kanssa?
- kyllä koen olevani. tosin tähän tasapainoon pääsin vain irtautumalla riittävän etäälle lapsuudenkodistani. äitini jaksoi aina haukkua ulkonäköäni kaikin mahdollisin tavoin ja olin hyvin arka ennen nykyiseen mieheeni tutustumista.

itse uskon että itsetunto lähtee rakkaimmista ihmisistä säteilemään. ellei hyväksyntää saa lapsuudenkodista, on oltava onnea jotta törmäisi sellaiseen kumppaniin joka arvostaa ja osaa tukea itsetuntoa, eikä käytä tätä heikkoutta hyväkseen.
 
1. Kummalta olet mielestäsi perinyt hyviä puolia, isältäsi vai äidiltä? Molemmilta.
2. Iloitsetko lapsesi piirteistä, jotka hän on perinyt sinulta vai hyväksytkö helpommin miehen suvun piirteet? Ei ole lapsia viellä.
3. Vaaditko mielestäsi enemmän naisilta kuin miehiltä ja tytöiltä enemmän kuin pojilta, esim. myöhästymisten salliminen, säheltäminen asiakaspalvelussa, pukemisen opettelu... En vaadi enemmän naisilta tai / ja tytöiltä kuin miehiltä tai pojilta, sukupuolella ei ole väliä.
4. Oletko sinut naiseutesi ja itsesi kanssa? Kyllä olen.
 
Viimeksi muokattu:
1. Kummalta olet mielestäsi perinyt hyviä puolia, isältäsi vai äidiltä?
Sekä että. Ensin meinasin sanoa, et isältä esim. toisten huomioiminen, yleinen kohteliaisuus, huumorintaju... Mut on niitä huonojakin puolia sit tullut isältä ja aikuistuttua tarttunut äidiltäkin sellasta järkevyyttä esim. raha-asioissa.
2. Iloitsetko lapsesi piirteistä, jotka hän on perinyt sinulta vai hyväksytkö helpommin miehen suvun piirteet?
Exän sukua en juurikaan tunne ikäväkyllä. Asuvat eri maassa ja exän vanhemmat olivat jo kuolleet ennen kuin tavattiin. Lapsi vielä melko pieni, mutta miettii jo paljon mikä on kohteliasta tai epäkohteliasta ja on taiteellinen ja nämä piirteet ovat ainakin omassa suvussani nähtävissä.
3. Vaaditko mielestäsi enemmän naisilta kuin miehiltä ja tytöiltä enemmän kuin pojilta, esim. myöhästymisten salliminen, säheltäminen asiakaspalvelussa, pukemisen opettelu...
Ainakin kuvittelen odottavani ja vaativani kaikilta saman verran.
4. Oletko sinut naiseutesi ja itsesi kanssa?
Itseni kanssa koen olevani suht hyvää pataa, naiseus on vähän sellaista etten aina ole täysin varma mitä se on. Eli sen kanssa en vissiin niin sinut.
 
No äidiltä estetiikantajua ja hyvän artikulaation puhuessa sekä lukutaidon, isältä sinnikkyyden ja hyvän kropan. En ole mielestäni yhtä kaunis kuin äiti oli mun iässä, tai ainakaan en kuvissa onnistu yhtä hyvin. Huonoja piirteitä isältä kilpailunhalu ja tietyt neurologiset jännitystilat, äidiltä huonohko itsetunto ja huono iho, henkinen heikkous. Kärsin enemmän äidin puolen huonoista puolista kuin isän puolen.

Lasten jostain syystä toivon muistuttavan isäänsä enemmän, mutta vähitellen omatkin piirteet alan nähdä hyvinä. En haluaisi että lapseni olisivat pikkuvanhoja, reippaita ja liian itsenäisiä, muistuttaa liikaa minusta. Nössöjä ja arkoja lapsia mun olis suoraan sanoen ihanin hoitaa, jotenkin terapeuttista mut eihän se oikein lasta kohtaan ole toivoa niin.

Mä huomaan että tuomitsen naisten tekosia hieman herkemmin.
 
1. Kummalta olet mielestäsi perinyt hyviä puolia, isältäsi vai äidiltä?

Molemmilta. Isän puolelta itsepäisyyden, päättäväisyyden sekä osan ulkonäköpiirteistä joista pidän ja äidin puolelta avoimuuden, keskustelutaidon ja empaattisuuden.

2. Iloitsetko lapsesi piirteistä, jotka hän on perinyt sinulta vai hyväksytkö helpommin miehen suvun piirteet?

Iloitsen omistani ja suoraan sanoen ärsyttää mieheltä perityt...

3. Vaaditko mielestäsi enemmän naisilta kuin miehiltä ja tytöiltä enemmän kuin pojilta, esim. myöhästymisten salliminen, säheltäminen asiakaspalvelussa, pukemisen opettelu...

En vaadi enempää tytöiltä tai naisilta enkä salli enemmän mokia miehiltä. Jokainen on ammattilainen asiassaan ja siitä pitää suoriutua.

4. Oletko sinut naiseutesi ja itsesi kanssa?

Naiseuteni olen, ja luonteeni, ammattilaisuuteni, äitiyteni ym itseni kanssa olen, ulkonäköni en: 20 kiloa ylipainoa.
 

Yhteistyössä