Toggle sidebar

Kasvatus apuja..

Vastaa
Minusta tuntuu, että lapsella on jotain ongelmia. Sellaisia, joissa ei kuri auta :( kasvatusneuvolaa suosittelen. Jotakin pahaa oloa lapsi purkaa, koska normaalissa tilanteessa jäähyt ja muut kyllä auttaa.
 
Siis osaako lapsi leikkiä mitään muuta kuin noita rikkomisleikkejä? Tekeekö leluilla muuta kuin särkee niitä? Onko lapsella muita "erikoisuuksia" käytöksessään?

Jos teillä on "vääränlaisia" leluja lapselle... Meillä 4v ei oikein osaa leikkiä leluilla sillä tavalla normaalisti, kuten esimerkiksi autolla ajella päristellään tms. Hän ennemminkin tutkii lelujen rakennetta ja tykkäisi purkaa osiin. Me ollaankin ostettu sellaisia leluja, joissa työkalut ja saa luvan kanssa purkaa. Ja sitten jos uskaltaa antaa ihan lasten oikeita työkaluja, niin siinähän voisi ulkona paukutella vasaralla tms.
 
Osaa leikkiä välillä ihan nätisti kaikenlaisia leikkejä. Tykkää kyllä leikkiä puuhapeteä ja purkaa tavaroita ja rakennella niistä vaikka mitä torneja ja linnakkeita. Mutta jossain vaiheessa leikki menee överiksi ja kaikki lentää seinään tai puree tavarat. Joku turhautuminen/väsyminen leikkiin jota ei osaa lopettaa??? Syöminen on kans yhtä pelleilyä ja sylkemistä.. Muuten menee kaikki niinku oppikirjassa konsanaan..
 
Joo, kuulostaa terreerrin pennulta :). Siis ihan hyvällä, niistä kasvaa ihania koiria.
Mulla on kanssa ollut pojan kanssa ongelmia, ei ihan tuollaisia, mutta kiusaamista ja keskittymiskyvyn puutetta ym, eli tiedän miltä tuntuu. Ja senkin että kun yrittää keksiä kaikkea kivaa, hymyillä vaikka itkettää ja kannustaa vaikka tekisi mieli kääntää lapselta niskat nurin niin välillä "äiti on vähän väsynyt". Me käytiin yksityisellä lapsipsykologilla. Häneltä sai vinkkejä ja teetätti vanhemmilla sellaisen monistenipun jossa kyseltiin kengän nauhojen solmimisesta sosiaalisiin asioihin kaikki lapsesta. Sen perusteella piirsi käyrät että missä kohtaa mättää. Siellä psykologilla jutellessa huomasin itsekin joitakin juttuja (ilman että täti niistä mainitsi), mm sen että mä ehkä jo kannustin ja paapoin liikaa. Lapselta pitää myös vaatia ja lapsella pitää olla kunnon kuri (ainakin mun lapsella) muuten tuntee itsensä turvattomaksi kun ei oikein tiedä pitääkö uskoa vai ei. Nyt meillä on tiukemmat säännöt enkä ole enää sätkynukke joka vastaa joka vinkasuun ja palvelee kaikki silkkityynyllä eteen ja meillä menee paremmin.
Voi tietenkin olla tilapäistä, toivon että ois pysyvää. Mun laps tosin on jo seitsemän, mutta kerroimpa kuitenkin omia kokemuksia kun luulen ymmärtäväni sua aika hyvin.
 
  • Tykkää
Reactions: Kitiara Uth Matar
Jäähy tehoaa kyllä, kun sitä käyttää oikein. Viikkorahan peruminen ei tehoa nelivuotiaaseen ollenkaan. Hän ei vielä ymmärrä rahan arvoa ja syy- ja seurus -suhdekin on vielä himppasen epäselvä. Kotiarestia nelivuotias ei miellä myöskään ranagistukseksi millään tapaa.

Oikeastaan antaisin nyt sellaisen neuvon, että kehu, kehu ja kehu. Aina kun lapsi edes yrittää, aina kun menee tasaisesti, kehu. Kehua ina yritystä, älä lopputulosta. Tihku positiivisuutta, katso läpi sormien negatiivista käytöstä niin paljon, kun mahdollista. Ja taas kun lapsi tottelee, hymyilee, leikki, KEHU.

Väitän, että käytös muuttuu. Lapsi ottaa huomion, sen negatiivisenkin, kunhan saa sen.
 
Sensomotorinen häiriö

Mikä tällainen on?? Syöminen on vaikeaa, koska lapsi ei pidä ruuasta, mistään ruuasta, edes herkuista. Yökkii paljon syödessä. Syö pakosta kuitenkin kun kehutaan ja palkitaan purkalla tai pastillilla (niistä pitää paljon)..

Tunkee kiviä ja kepin paloja, legoja suuhun ja nenäänkin välillä.. Usein. Päivystyksessä oltiin vähän aikaa sitten just kiveä irrottelemasta nenästä...

Lapsi saa kehuja paljon ja välillä tuntuu meneekö vähän yli niiden kanssa.. Siis meneekö kehulta vähän jo tarkoitus.. Kuten jos hokee sanaa ei, se on vain sana, ei kielto. Ammattilaiset ois sitä mieltä, että kehutaan vain aiheesta, jotta lapsi olisi sitten oikeasti onnellinen kehuista, eikä se ole vain sanahelinää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kitiara Uth Matar:
Sensomotorinen häiriö

Mikä tällainen on?? Syöminen on vaikeaa, koska lapsi ei pidä ruuasta, mistään ruuasta, edes herkuista. Yökkii paljon syödessä. Syö pakosta kuitenkin kun kehutaan ja palkitaan purkalla tai pastillilla (niistä pitää paljon)..

Tunkee kiviä ja kepin paloja, legoja suuhun ja nenäänkin välillä.. Usein. Päivystyksessä oltiin vähän aikaa sitten just kiveä irrottelemasta nenästä...

Lapsi saa kehuja paljon ja välillä tuntuu meneekö vähän yli niiden kanssa.. Siis meneekö kehulta vähän jo tarkoitus.. Kuten jos hokee sanaa ei, se on vain sana, ei kielto. Ammattilaiset ois sitä mieltä, että kehutaan vain aiheesta, jotta lapsi olisi sitten oikeasti onnellinen kehuista, eikä se ole vain sanahelinää.
Click to expand...

Siis anteeksi? Neljävuotias tunkee nenään tavaraa? Ja kiviä, kuraa suuhun? Ei. Kyllä nyt kannattaa kipin kapin ottaa neuvolaan yhteyttä, jotakin on pielessä :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kitiara Uth Matar:
Sensomotorinen häiriö

Mikä tällainen on?? Syöminen on vaikeaa, koska lapsi ei pidä ruuasta, mistään ruuasta, edes herkuista. Yökkii paljon syödessä. Syö pakosta kuitenkin kun kehutaan ja palkitaan purkalla tai pastillilla (niistä pitää paljon)..

Tunkee kiviä ja kepin paloja, legoja suuhun ja nenäänkin välillä.. Usein. Päivystyksessä oltiin vähän aikaa sitten just kiveä irrottelemasta nenästä...

Lapsi saa kehuja paljon ja välillä tuntuu meneekö vähän yli niiden kanssa.. Siis meneekö kehulta vähän jo tarkoitus.. Kuten jos hokee sanaa ei, se on vain sana, ei kielto. Ammattilaiset ois sitä mieltä, että kehutaan vain aiheesta, jotta lapsi olisi sitten oikeasti onnellinen kehuista, eikä se ole vain sanahelinää.
Click to expand...

Tarkoittikohan sensorisen integraation häiriötä, joka voi oireilla esim. suun alueen aistiherkkyytenä. Ruoka voi koostumukseltaan tuntua pahalta suussa, ei välttämättä maultaan. Tavaroiden pitäminen suussa tai pureminen tuo hyvän olo.
 
Hmm. Kun sanot ettei haittaa, kuinka pitkään olette pitäneet kiinni rangaituksesta? Moni lapsi nimittäin oppii sanomaan ja näyttämään siltä ettei haittaa, jottei ainakaan niitä asioita sitten vietäisi.

Minusta joku työ juttu voisi olla hyvä. Joutuu siivoamaan jotain tms. ekstraa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja lto:
Jos nyt ensin siskon kaikki tavarat jonnekin mihin poika ei pääse. Onko yhteinen huone? Jos siskolla oma huone niin kielto mennä sinne. Tarrataulu tms (johon poika ei yllä) ja joka päivä kun ei riko mitään, saa yhden tarran ja kun on esim. 5 tarraa saa palkinnon, jonka lapsi saa itse valita. Tai sitten muksuoppi-periaatteella: jutellaan yhdessä, siitä ettei tavaroita saa rikkoa, tulee siskolle paha mieli, itselle jne. pojan pitää oppia uusi taito ja se taito on olla rikkomatta tavaroita. Pojalla on vihko, jonka etusivulle kirjoitetaan mikä taito opetellaan. Sitten poika valitsee "voimahahmon", joka auttaa häntä taidon oppimisessa. Voi olla joku eläin, supermies tai mikä vaan. Siitä kuva vihkoon. Sitten sovitaan miten juhlitaan kun taito on opittu, sovitaan mitä syödään ja ketä kutsutaan. Sekin kirjataan vihkoon. Mietitään yhdessä mitä poika tekee silloin kun tekee mieli rikkoa jotain (repii sanomalehtiä tms.) Vihkoon merkitään hymynaama kun ei ole rikonnut mitään vaikka teki mieli ja surunaama kun rikkoo. Ja kun surunaamoja ei enää tule, taito on opittu ja voidaan juhlia.
Click to expand...

Juu meillä käytiin noikin läpi... ainoo mikä rauhotti tilanteen oli medikinet! ja aika... Vaikka toki tuo aikakaan ei ois auttanut ilman johdonmukaisuutta.

Mutta löytääkö ap vekkulistaan adhd piirteitä?
 
Keskittymiskyky on himpan huono. Ei pidä värittämisestä, piirtämisestä, lautapeleistä, elokuvista koska ei jaksa keskittyä niihin. Ei ole riehuja, mutta ei jaksa tehdä yhtä asiaa kauaa.. Ei muista säntöjä vaikka ne toistaa miljoona kertaa päivässä, tai sitten ei halua noudattaa niitä (en tiedä kummasta kyse) ja asioita jankataan siis uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.. Esimerkkinä ruokailun ajan istuminen.. Lapsi istuu heti kun pyydän, mutta nousee seisomaan uudelleen alle puolen minuutin. Kun pyydän uudelleen että istuisitko, niin nauraa et ai niin ja istuu kyllä..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kitiara Uth Matar:
Keskittymiskyky on himpan huono. Ei pidä värittämisestä, piirtämisestä, lautapeleistä, elokuvista koska ei jaksa keskittyä niihin. Ei ole riehuja, mutta ei jaksa tehdä yhtä asiaa kauaa.. Ei muista säntöjä vaikka ne toistaa miljoona kertaa päivässä, tai sitten ei halua noudattaa niitä (en tiedä kummasta kyse) ja asioita jankataan siis uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.. Esimerkkinä ruokailun ajan istuminen.. Lapsi istuu heti kun pyydän, mutta nousee seisomaan uudelleen alle puolen minuutin. Kun pyydän uudelleen että istuisitko, niin nauraa et ai niin ja istuu kyllä..
Click to expand...

Lapsi on vanhempi kuin tuo meidän 2,5v joten hataralla pohjalla mennään, mutta meillä olen huomannut että toistamme ihan liikaa. Ensin huomasin sen miehestäni, ja sitten itsestäni.Toistetaan kaikki pyynnöt ja käskyt ainakin kahteen yleensä kolmeen, neljään, viiteen kertaan ennenkuin tulee seuraamuksia. Tästä on ollut vaikea meidänkin opetella pois, mutta nyt on työn alla. Sanotaan selkeästi kerta, ja jos ei reagoi, niin jotain tapahtuu (lelu lähtee kädestä kunnes vastaa/tekee/reagoi, kannetaan toiseen paikkaan tai annetaan tilaisuuden mennä esimerkiksi jälkiruuan kanssa). Tästä on ollut meillä iso apu. Poika ei intä, viivyttele tai jätä meitä huomiotta ollenkaan niin paljon. Vielä siis pitkälti työn alla...
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa