Vl-äitien paheet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Saara"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siis sellaista, jossa alun alkaenkin molemmat ovat lähteneet siitä, että tämä on sivusuhde, eikä sen ole tarkoituskaan koskaan edetä mihinkään muuhun kuin satunnaiseen seksiin ja mukaviin treffeihin, irtiottoihin perhe-elämästä? Minulla on tasaisen tylsä mutta hyvä elämä; rakastan miestäni enkä koskaan halua hänestä erota, mutta ei hän nyt kauhean jännittävä ja haluttava enää ole, ei meillä ole sellaista jännitettä enää. Lapset on jo sen ikäisiä, että voin helposti lähteä parin-kolmen päivän "työreissuille" miehen jäädessä kotiin pyörittämään päiväkoti- ja harrastusrulettia. Hänkin joutuu silloin tällöin töiden takia yöpymään muualla.

Toisaalta houkuttais, ja ajattelen että mitä harmiakaan tästä kenellekään koituisi, kun en koskaan kuitenkaan miehelleni kertoisi, enkä häntä täten loukkaisikaan, mutta sen sijaan saisin omaan elämääni vähän draivia ja iloa. Olenko hullu? Mitä te muut olette tällaisten houkutusten edessä tehneet tai jättäneet tekemättä ja onko harmittanut jälkikäteen?

Pitikö tämän OIKEASTI olla tässä ketjussa...?
 
Jokainen ihmisen taimi kuitenkin tarvitsee myös laatuaikaa isän ja äidin kanssa, ei pelkästän joukkueena vaan ihan omana itsenään.

Mistä psykologian kirjasta toi on napattu? Mun isä oli viikot komennuksilla ja äiti hoiti kakarat. Eikä se homma todellakaan mennyt niin, että äiti täytti kalenteria ja pohti, kenen lapsen kanssa laatuaikaillaan maanantaina, kenen kanssa tiistaina ja mummo hoitaa loput. Meidän pakattiin auton takapenkille, mentiin koko porukalla ruokakauppaan ja jos oli oikein hyvä tuuri, niin saatiin Pluto-karkkilaatikot. Tää oli aikaa ennen Saarioisten valmisruokia, videoita ja subjektiivista päivähoito-oikeutta eikä kotiapuakaan saanut vähentää kotitalousvähennyksissä. Eli mun äiti oli täysin kiinni kotitöissä, mutta hän oli saatavilla. Jos tuli pipi, äiti puhalsi. Jos halusi kaverille, tiesin mistä kysyä lupia. Jos tuli nälkä, äiti avasi jääkaapin ja antoi ruokaa. Se oli laatuaikaa, kun äiti luki meille yhteisen iltasadun ja kuskasi myöhemmin harrastuksiin!

Taisin muuten löytää itsestäni juuri paheen. Mä en tykkää leikkiä lasteni kanssa ja täten en sitä tee. Mäkin olen saatavilla ja lähes aina kotona. Juu, joskus luen, pelaan Kimbleä tai järjestän vaahtokylvyn päivällä punkkaan. Lapset leikkivät keskenään (sen takia olen duunaillut heille sisaruksia) ja minä elän omaa elämääni kotona. Ja mun mielestä lapseni eivät jää mistään paitsi. Päinvastoin. Heillä on äiti, äiti kotona, jatkuvasti SAATAVILLA!

Mitä multa tai mun lapsilta puuttuu? Miksi mun pitäisi järjestää jokaiselle kolmelle erikseen laatuaikaa? Eikös se ole laatuaikaa, että tenava istuu sun jaloissa, kun hämmennät kalasoppaa ja vastaat parhaasi mukaan kyselyikäisen päivänpolttaviin? Vai onko laatuaika kenties jotain rahaa ja luksusta? Sori pitkä vastaus, mutta en tajua tuota juttua.
 
ja kaikella hyvällä sanon että en ole ikinä arvostellut/ohjannut ketään lapsilukumäärässä, lasten huomioimisella enkä muullakaan jollei oo ollut selkeesti asiat pielessä, joten ihmettelen että kirjotat minulle, tuntemattomalle noin?

ylpeänä kutienkin sanon että mun lapset saavat paljon enemmän niin yhteis- kuin yksilöhuomiota minulta ja mieheltäni kuin monet tuntemani lapset jotka ovat aamusta iltaan hoidossa ja kotiin tultuaan syövät ruoan ja heti kohta nukkumaan.

ei kannata arvostella tuossa asiassa tuntemattomia, ainakin itselläni on hyvä itsetunto tuossa asiassa ;)

Anteeksi jos kuulostin arvostelevalta, ei ollut tarkoitus pahoittaa mieltäsi avoimien ja suorasukaisten viestiesi jälkeen. Minä kiitän sinua viesteistäsi, minun mielestäni on mielenkiintoista lukea näitä vastauksia. Minä arvostan sinua ja energiaasi!! Minusta ei olisi kuuden lapsen äidiksi eli katson sinua ihailevasti ( ja katsoisin myös äänekkäällä lääkärireissulla)
 
vl=vanhoillislestadiolainen, eli se lahko luterilaisessa kirkossa missä on aika tiukat yhteisön säännöt (heidän mukaansa ei ole muita kuin omantunnon sääntöjä), mutta siis ei ehkäistä, elämä on kaiketi kuin 50-luvulta, silti isoa kotia ja hienoa autoa (sekä menestystä työelämässä ja vaurautta) arvostetaan.

ihan kaksinaismoraalista touhua. Ollaan muka hyveellisiä ja moraalisia ihmisiä, silti materia on tärkeää. Yök mä sanon tuollaiselle aivopesutouhulle, vielä kun on kuullut niistä julmista lasten hyväksikäyttötapauksista, tosi tekopyhää touhua!
 
Mistä psykologian kirjasta toi on napattu? Mun isä oli viikot komennuksilla ja äiti hoiti kakarat. Eikä se homma todellakaan mennyt niin, että äiti täytti kalenteria ja pohti, kenen lapsen kanssa laatuaikaillaan maanantaina, kenen kanssa tiistaina ja mummo hoitaa loput. Meidän pakattiin auton takapenkille, mentiin koko porukalla ruokakauppaan ja jos oli oikein hyvä tuuri, niin saatiin Pluto-karkkilaatikot. Tää oli aikaa ennen Saarioisten valmisruokia, videoita ja subjektiivista päivähoito-oikeutta eikä kotiapuakaan saanut vähentää kotitalousvähennyksissä. Eli mun äiti oli täysin kiinni kotitöissä, mutta hän oli saatavilla. Jos tuli pipi, äiti puhalsi. Jos halusi kaverille, tiesin mistä kysyä lupia. Jos tuli nälkä, äiti avasi jääkaapin ja antoi ruokaa. Se oli laatuaikaa, kun äiti luki meille yhteisen iltasadun ja kuskasi myöhemmin harrastuksiin!

Taisin muuten löytää itsestäni juuri paheen. Mä en tykkää leikkiä lasteni kanssa ja täten en sitä tee. Mäkin olen saatavilla ja lähes aina kotona. Juu, joskus luen, pelaan Kimbleä tai järjestän vaahtokylvyn päivällä punkkaan. Lapset leikkivät keskenään (sen takia olen duunaillut heille sisaruksia) ja minä elän omaa elämääni kotona. Ja mun mielestä lapseni eivät jää mistään paitsi. Päinvastoin. Heillä on äiti, äiti kotona, jatkuvasti SAATAVILLA!

Mitä multa tai mun lapsilta puuttuu? Miksi mun pitäisi järjestää jokaiselle kolmelle erikseen laatuaikaa? Eikös se ole laatuaikaa, että tenava istuu sun jaloissa, kun hämmennät kalasoppaa ja vastaat parhaasi mukaan kyselyikäisen päivänpolttaviin? Vai onko laatuaika kenties jotain rahaa ja luksusta? Sori pitkä vastaus, mutta en tajua tuota juttua.
Ei sun lapsilta minun mielestäni mitään puutu.

Mutta tämä yhteiskunta on muuttunut niistä ajoista, kun sinä olit lapsi - vaikken nyt muista, tuliko ikäsi esiin tässä keskustelussa... Mutta minun lapsuudessani ei ollut vallalla käsitys, että lapsi jää jostakin korvaamattomasta paitsi, jos eivät pääse päiväkotiin. Siellä saa virikkeitä ja siellä ryhmäytyy.
 
Sinä teet suuremman synnin siinä, että ehkäisemättä jättämisellä yrität tienata itsellesi taivaspaikkaa kuin että sitten kun jo tuntuu silti, että arki ei suju ja voimat ei riitä, pitäisit pienen tauon lahjojen saannilla ja keskittyisit olemassa olevien lahjojen hyvään hoitoon! Ja tämä kaikella hyvällä ja rakkaudella!

Onko sulla Saara muuten uskonnollista vakaumusta? Joku herätysliike tms? Ei ole pakko vastata, mutta tuli vaan mieleen. Ajattelin, että tunnetko tarkemmin ylipäätään herätysliikkeen dynamiikkaa?
 
Ei sun lapsilta minun mielestäni mitään puutu.

Mutta tämä yhteiskunta on muuttunut niistä ajoista, kun sinä olit lapsi - vaikken nyt muista, tuliko ikäsi esiin tässä keskustelussa... Mutta minun lapsuudessani ei ollut vallalla käsitys, että lapsi jää jostakin korvaamattomasta paitsi, jos eivät pääse päiväkotiin. Siellä saa virikkeitä ja siellä ryhmäytyy.

No päiväkotijuttu on täyttä skebeliä, mutta en jaksa alkaa jauhamaan siitä. Mutta mulla on siihen hyvin tiukka ammattilaisen mielipide. Omat lapseni eivät ole ikinä olleet päiväkodissa, esikko aloittaa eskarissa nyt syksyllä. Ovat ryhmäytyneet ihan tuossa kerhossa ja naapurustossa ja mahtavia tyttöjä ovat. Toinen sosiaalinen, toinen vetäytyvä, mutta molemmat osaavat olla toisten kanssa ja heillä on sosiaaliset taidot.

Kyllä mä tiesin sen, ettei mun lapsilta mitään puutu. Olkoonkin, että heillä on vähän ankee äiti ja vähän maallista materiaa. Mutta komeet on vaatteet kuten meidän suorittajaäitien lapsilla tuppaa oleen. ;)
 
Onko sulla Saara muuten uskonnollista vakaumusta? Joku herätysliike tms? Ei ole pakko vastata, mutta tuli vaan mieleen. Ajattelin, että tunnetko tarkemmin ylipäätään herätysliikkeen dynamiikkaa?

Tuo onko minulla uskonnollista vakaumusta on oikeastaan aika vaikea kysymys. Oma vastaukseni ON, uskon Raamatun mukaiseen Jumalaan, mutta tiedän, että en ole "oikea" uskovainen (varsinkin vl-uskomassa olevien taivaaseen pääsy käsitys on aika kapea). Miksi kysyt sitä minulta? Herätysliikkeen dynamiikka, mielenkiintoinen termi, en ole ennen moista edes pohtinut, mitä sanottavaa sinulla on tästä?
 
Olen 32. Yhteiskunta on muuttunut, mutta lapsen kehitys ja kehitykselliset tarpeet ovat pysyneet ennallaan.
Olen kymmenisen vuotta sinua vanhempi. Lapsuudessani päiväkodeissa oli suuri osa lapsista yksinhuoltajaperheistä - ainoan huoltajan on pakko päästä töihin. Sitten tuli tämä idea, että molempien vanhempien on oltava ansiotyössä. Koska minä mieheni kanssa olen lähtenyt tähän mukaan, olen kuopukselleni kertonut, että hän on päiväkodissa siksi, että molemmat olemme töissä. Lapsiparka luulee olevansa siellä, koska siellä on kivaa - tämä tuli mieleen toisesta tämänpäiväisestä ketjusta, joka käsitteli lasten hakemista päiväkodista...

Mutta en myöskään vaadi lapsilleni huikeita virikkeitä päivähoitopäivän aikana - minulle lapset ovat päiväkodissä "säilössä" työpäiväni aikana ja lähinnä toivon, että päivät olisivat rauhallisia, ja lapsella olisi luotettavia tuttuja aikuisia, jotka jaksavat kuunnella lapsen tärkeitä asioita. Virikkeitä osaan järjestää lapselle itsekin.
 
Tuo onko minulla uskonnollista vakaumusta on oikeastaan aika vaikea kysymys. Oma vastaukseni ON, uskon Raamatun mukaiseen Jumalaan, mutta tiedän, että en ole "oikea" uskovainen (varsinkin vl-uskomassa olevien taivaaseen pääsy käsitys on aika kapea). Miksi kysyt sitä minulta? Herätysliikkeen dynamiikka, mielenkiintoinen termi, en ole ennen moista edes pohtinut, mitä sanottavaa sinulla on tästä?

Siis kaikissa herätysliikkeissähän (ja oikeastaan kaikissa aatteellisissa ihmisryhmissä) on taustalla samat puhtaasti "sosiologiset" prosessit sekä liikkeen elinkaari. Tärkeinä ovat myös ne tekijät, jotka valikoituvat pitämään porukan kasassa. Ja jotta jengi pysyy kasassa, sitouttavien tekijöiden täytyy olla konkreettisia ja helposti havaittavia asioita. Yhteisöä ei pidä tiiviinä esimerkiksi se, että porukka ilmoittaa "uskovansa Jumalaan". Mulle lestadiolaisuus on hyvin arkipäiväistä ja mulla on valtavasti tuttuja siellä. Kun elää lähellä vähemmistöä, vähemmistön edustajat muuttuvat persooniksi. Itse seurailen tällä hetkellä mielenkiinnolla tuota viidettä herätysliikettä (erityisesti Luther-säätiö) ja sitä, mihin he vielä päätyvätkään. Heillä on selvästi käynnissä se riviin järjestäytyminen, mitä lestadiolaiset kävivät läpi 60-70-luvun taitteessa. No joo, et varmaan saanut mitään selvää, mitä ajoin takaa. Mutta mietin vaan sitä, että oletko itse osa jotakin uskonnollista herätysliikettä ja jos olet, miten analysoit sen toimintaa sisältäpäin.
 
Siis kaikissa herätysliikkeissähän (ja oikeastaan kaikissa aatteellisissa ihmisryhmissä) on taustalla samat puhtaasti "sosiologiset" prosessit sekä liikkeen elinkaari. Tärkeinä ovat myös ne tekijät, jotka valikoituvat pitämään porukan kasassa. Ja jotta jengi pysyy kasassa, sitouttavien tekijöiden täytyy olla konkreettisia ja helposti havaittavia asioita. Yhteisöä ei pidä tiiviinä esimerkiksi se, että porukka ilmoittaa "uskovansa Jumalaan". Mulle lestadiolaisuus on hyvin arkipäiväistä ja mulla on valtavasti tuttuja siellä. Kun elää lähellä vähemmistöä, vähemmistön edustajat muuttuvat persooniksi. Itse seurailen tällä hetkellä mielenkiinnolla tuota viidettä herätysliikettä (erityisesti Luther-säätiö) ja sitä, mihin he vielä päätyvätkään. Heillä on selvästi käynnissä se riviin järjestäytyminen, mitä lestadiolaiset kävivät läpi 60-70-luvun taitteessa. No joo, et varmaan saanut mitään selvää, mitä ajoin takaa. Mutta mietin vaan sitä, että oletko itse osa jotakin uskonnollista herätysliikettä ja jos olet, miten analysoit sen toimintaa sisältäpäin.

Tarkoitatko, että tuossa liikkeessä on menossa jotkin hoitokokoukset?? Minä välillä ihmettelen, miten Suomessa ei yhteiskunta puutu monennäköiseen "pahantekoon" näissä uskonnollisissa yhteisöissä, siis esim, lastensuojelu, terveydenhuolto yms... minä tiedän jotain vl-liikkeestä, mutta en ilmeisesti tarpeeksi kun viljelen aiheesta keskustelua täällä
 
Tarkoitatko, että tuossa liikkeessä on menossa jotkin hoitokokoukset?? Minä välillä ihmettelen, miten Suomessa ei yhteiskunta puutu monennäköiseen "pahantekoon" näissä uskonnollisissa yhteisöissä, siis esim, lastensuojelu, terveydenhuolto yms... minä tiedän jotain vl-liikkeestä, mutta en ilmeisesti tarpeeksi kun viljelen aiheesta keskustelua täällä

Ei mitään hoitokokouksia, mutta jotenkin tuntuu nyt siltä, että viidesläiset käyvät tällä hetkellä läpi yhteisiä sääntöjä: mitä saa tehdä ja mitä ei. Paljoltihan nuo kaikki herätysliikkeet tunnetaan siitä, mitä vastustetaan. Ei niinkään siitä, mitä kannatetaan. Ja sanon tämän täysin objektiivisesta näkökulmasta. Mulla ei ole lähtökohtaisesti mitään uskonnollisia vähemmistöjä ja niiden edustajia vastaan!

Pedofiliakohu oli minusta järkyttävä ja onhan se väärin, että jos liikkeen johto tietää asiasta, he eivät ilmoita poliisille ja pohtivat keskenään, mitä tehtäis. Jos media tarttuu tuohon asiaan, se ei ole kiusantekoa ja leimaamista, vaan asiallista ja tarpeellista ilman puhdistamista. Ja sitten ne käsittämättömät laskelmat siitä, että vl-porukasta pedofiileja on vain yksi promille kun taas valtaväestön joukossa vastaava luku on kolme promillea. Uskon, että lestadiolaisten joukossa tuo hyväksykäyttö ei ole ollenkaan yleisempää kuin meilläkään, mutta ei sitä voi promilleilla perustella. Jos minä johtaisin jotakin organisaatiota, niin ilmoittaisin ykskantaan, että pedofiliatapauksissa promilleluvun on oltava nolla eikä mitään selityksiä tai puolusteluita.

Toisaalta suren myös sitä, että julkisessa keskustelussa nykyisin kaikki vl-isät leimataan pedofiileiksi. Mutta eiköhän se keskustelukulttuuri muutu vähitellen lestadiolaisillakin, kun nuori polvi pääsee valtaan. Oletko lukenut Johannes Alarannan blogia? Siellä on asiaa, joka kiinnostaa. Olikohan nimi joku Huutavan ääni korvassa vai mikälie.
 
http://gostaja.blogspot.fi/

Johannes Alaranta on vl-pappi toisessa, kenties useammassakin polvessa. Hän on saanut kiellon puhua vl-seuroissa radikaalien mielipiteiden vuoksi. Nousi esiin mielipiteillään pedofiliakohusta. Onkohan vl-liikkeen tuleva uskonpuhdistaja vai hajottaja?
 
Ei mitään hoitokokouksia, mutta jotenkin tuntuu nyt siltä, että viidesläiset käyvät tällä hetkellä läpi yhteisiä sääntöjä: mitä saa tehdä ja mitä ei. Paljoltihan nuo kaikki herätysliikkeet tunnetaan siitä, mitä vastustetaan. Ei niinkään siitä, mitä kannatetaan. Ja sanon tämän täysin objektiivisesta näkökulmasta. Mulla ei ole lähtökohtaisesti mitään uskonnollisia vähemmistöjä ja niiden edustajia vastaan!

Pedofiliakohu oli minusta järkyttävä ja onhan se väärin, että jos liikkeen johto tietää asiasta, he eivät ilmoita poliisille ja pohtivat keskenään, mitä tehtäis. Jos media tarttuu tuohon asiaan, se ei ole kiusantekoa ja leimaamista, vaan asiallista ja tarpeellista ilman puhdistamista. Ja sitten ne käsittämättömät laskelmat siitä, että vl-porukasta pedofiileja on vain yksi promille kun taas valtaväestön joukossa vastaava luku on kolme promillea. Uskon, että lestadiolaisten joukossa tuo hyväksykäyttö ei ole ollenkaan yleisempää kuin meilläkään, mutta ei sitä voi promilleilla perustella. Jos minä johtaisin jotakin organisaatiota, niin ilmoittaisin ykskantaan, että pedofiliatapauksissa promilleluvun on oltava nolla eikä mitään selityksiä tai puolusteluita.

Toisaalta suren myös sitä, että julkisessa keskustelussa nykyisin kaikki vl-isät leimataan pedofiileiksi. Mutta eiköhän se keskustelukulttuuri muutu vähitellen lestadiolaisillakin, kun nuori polvi pääsee valtaan. Oletko lukenut Johannes Alarannan blogia? Siellä on asiaa, joka kiinnostaa. Olikohan nimi joku Huutavan ääni korvassa vai mikälie.

Niin, tuo pedofilia-kohu on kyllä aikamoista. Ja kaikki ne kommentit mitä on tullut srk:n puolelta ja tietysti myös se, että koko vl-lahko nimitetään täysiksi hunsvoteiksi.... Olen lukenut Alarannan blogia. Minun mielestäni nämä vl-aiheen ovat erittäin mielenkiintoisia (tuo pedofilia-asia on tosin aika kuvottava). Tuo pf-kohu tuo taas minulle mieleen naisen ja tyttöjen aseman liikkeessä...ja varsinkin niitä mätämunia mitä joku srk:ssa on sanonut tähän asiaan liittyen... katsoitko Tuomas Hännistä taannoin tv:ssä kun puhuttiin pf-asioista? Miten voi kierrellä ja kaarrella niin paljon ja diplomatisoida, jos hän on tosiaan mies srk:n johdossa niin hänen pitäisi ryhtyä toimeen. Minun mielestäni vl-liikkeen kannattaisi kuunnella ja lanseerata enemmän Mari Leppäsen-kaltaisia viisaita ja rohkeita naisia. Tämän vuoksi tämäkin avaus oli nimenomaan vl-äideistä. He tuntuvat olevan niitä todellisia sankareita!!!
 
Joo, Saara. Katsoin Tuomas Hännistä hetken, mutta en jaksanut kuunnella sitä lötinää, jossa ei otettu kantaa mihinkään kunnolla. Puhe oli kuin liukasta ja märkää saippuaa, josta ei saa millään otetta. Mari Leppänen, Johanna Hurtig, Pentikäisen porukka, Johannes Alaranta... Siinä on kunnon remonttiryhmä. Toisaalta miettii, että kannattaako olla liikkeessä, jonka pelisääntöihin ei sopeudu. Ihan oman mielenterveyden kannalta. Johanna Hurtig tosin erosi porukasta. Maijan tarinakin pitäisi lukea, mutta en taida viitsiä juuri tällä hetkellä, kun on pieni vauva ja mieli herkkänä.
 
Mulla aina ihmetyttää nämä valtavirrasta poikkeavien elämäntyylien arvostelut. Ollakseen itsenäinen ja omista asioistaan päättävä henkilö ei enää tarvitse hankkia akateemista koulutusta, käydä mielenosoituksissa, pukeutua hippirytkyihin ja elää vapaassa suhteessa. Tätä ei ainakaan tällä palstalla yleensä ymmärretä: jos joku haluaa elää niinkuin "ennen vanhaan", hän on automaattisesti jotenkin aivopesty tai alistettu. Tervetuloa 2010-luvulle, jossa ihminen saa itse päättää omasta elämänkulustaan, oli se sitten suurperheen äitinä tai lakimiesvanhanapiikana!
 
[QUOTE="klaara";26508943]Mulla aina ihmetyttää nämä valtavirrasta poikkeavien elämäntyylien arvostelut. Ollakseen itsenäinen ja omista asioistaan päättävä henkilö ei enää tarvitse hankkia akateemista koulutusta, käydä mielenosoituksissa, pukeutua hippirytkyihin ja elää vapaassa suhteessa. Tätä ei ainakaan tällä palstalla yleensä ymmärretä: jos joku haluaa elää niinkuin "ennen vanhaan", hän on automaattisesti jotenkin aivopesty tai alistettu. Tervetuloa 2010-luvulle, jossa ihminen saa itse päättää omasta elämänkulustaan, oli se sitten suurperheen äitinä tai lakimiesvanhanapiikana![/QUOTE]

Minun aloitukseni tarkoitus oli alunpitäenkin kysyä mikä saa vl-äidit toimimaan niin kuin toimivat. Kun tuntuu hieman erikoiselta, että kaikki vl-naiset olisivat yhtä ahkeria, reippaita ja kurinalaisia ihan luonteeltaan. Eli tämän vuoksi kyselin paheista ja siitä, onko heidän pakko olla elää niin tiukkaa elämää vai mistä se lähtee. Mielestäni tällaiset keskustelut ovat mielenkiintoisia ja itse voin tosiaan sanoa olevani laiska ja mukavuudenhaluinen.
 

Yhteistyössä