Olipa outo sykäys..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Silja.S
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Löysin yhden vihkon, missä runo jonka oon kirjottanut joskus, menossa oli tätä kirjoittaessa näköjään 7. vuosi lapsettomuutta ja suorastaan vitutti kun ei vaan tärpännyt.

Haaveet voi heittää romukoppaan
unelmilla heittää vesilintua
Raskaustestit taittaa kahtia
Kaiken unohtaa
kun sitä omaa lasta ei vain saa.
Miksi onnea edes jaetaan
jos sitä ei kerran osata jakaa tasapuolisesti
miksi lapsia on olemassa
jos kaikki eivät sellaisia saa
miksi Arvo Ylppö elää satavuotiaaksi
kun minun vauvani ei minuuttiakaan.
Mihin me tarvitsemme edes maailmaa
jos emme edes saa sitä kansoittaa?
Miksi vauvanvaatteita ei voi myydä
hämärillä kaduilla
niin minun ei tarvitse itkeä kaupassa
Ja olla ihan hiljaa vaan, eikä kertoilla vauvasta
niin ei tarvitsisi olla katkera
Mitä me olemme tehneet väärin?
Miksei meille anneta vauvaa?
Onko meidät luotu turhaan
kun meistä ei ole mihinkään?
Vain liian ahneita?
Ilkeitä?
Ei, me olemme vahvaa rautaa
mihin me tarvitsemme vauvaa
meillä on jo kaikista rakkain tytär
ja mikään vauva
koskaan
ei voi sitä paikkaa sydämestäni ottaa.

Silti, aina jää kaipuu
Syvä haava sydämeen
koska me emme koskaan voi saada sinua luoksemme.


:'(
Tuo oli tosi pitkä, mutta otin henkilökohtaisuudet pois. Noihin fiiliksiin palatessani sydämen tilalle vaihtui taas pikimusta möykky.
Muutama viikko tuon jälkeen plussasin Kiia-tyttärestä, joka on nyt 9kk :heart:

Missä ne kunnolliset runot nyt on :D
 
Löysin yhden vihkon, missä runo jonka oon kirjottanut joskus, menossa oli tätä kirjoittaessa näköjään 7. vuosi lapsettomuutta ja suorastaan vitutti kun ei vaan tärpännyt.

Haaveet voi heittää romukoppaan
unelmilla heittää vesilintua
Raskaustestit taittaa kahtia
Kaiken unohtaa
kun sitä omaa lasta ei vain saa.
Miksi onnea edes jaetaan
jos sitä ei kerran osata jakaa tasapuolisesti
miksi lapsia on olemassa
jos kaikki eivät sellaisia saa
miksi Arvo Ylppö elää satavuotiaaksi
kun minun vauvani ei minuuttiakaan.
Mihin me tarvitsemme edes maailmaa
jos emme edes saa sitä kansoittaa?
Miksi vauvanvaatteita ei voi myydä
hämärillä kaduilla
niin minun ei tarvitse itkeä kaupassa
Ja olla ihan hiljaa vaan, eikä kertoilla vauvasta
niin ei tarvitsisi olla katkera
Mitä me olemme tehneet väärin?
Miksei meille anneta vauvaa?
Onko meidät luotu turhaan
kun meistä ei ole mihinkään?
Vain liian ahneita?
Ilkeitä?
Ei, me olemme vahvaa rautaa
mihin me tarvitsemme vauvaa
meillä on jo kaikista rakkain tytär
ja mikään vauva
koskaan
ei voi sitä paikkaa sydämestäni ottaa.

Silti, aina jää kaipuu
Syvä haava sydämeen
koska me emme koskaan voi saada sinua luoksemme.


:'(
Tuo oli tosi pitkä, mutta otin henkilökohtaisuudet pois. Noihin fiiliksiin palatessani sydämen tilalle vaihtui taas pikimusta möykky.
Muutama viikko tuon jälkeen plussasin Kiia-tyttärestä, joka on nyt 9kk :heart:

Missä ne kunnolliset runot nyt on :D

Toivottavasti joskus näytät tämän tyttärellesi. Ehkä sitten, kun tyttö on murkkuiässä ja teillä on ristiriitoja, jotka tuntuvat imevän kaiken energian. Ihan että ymmärtäisi kuinka rakas ja toivottu teille on, ja oli silloin, kun ette vielä hänestä tienneet...
 

Yhteistyössä