Onko järkee (ja hyötyy ja ravitsemuksellista merkitystä) vai ei? Imetystietäjät hohoi!

["vieras"]

Onko vasta-aineiden yms kannalta mitään merkitystä imettää vauvaa vain pari kertaa (ja muutama tippa/milli) päivässä?
Pääasiassa mennään pariviikkoisen kanssa korvikkeella mutta kun tissistä tuon verran tulee niin pari tai muutaman kerran päivässä imetän.
Jos vauva vasta-aineita ja jotain muuta hyödyllistä tästä saa niin kauanko/mihin ikään asti rinnan ja muutaman tipan tarjoamista kannattaa jatkaa? Imetys kun ei tunnu kovinkaan miellyttävältä, että jos tästä ei mitään hyötyä ole niin siirryn suosiolla kokonaan korvikkeeseen. Läheisyyttä vauva saa kyllä muutenkin kuin rinnalla.

Enkä kaipaa vouhkaamista ja "valistusta" siitä miten kaikilta tulee kyllä maitoa kun tarpeeksi yrittää. Multa ei tule, leikatut rinnat ja positiivinen yllätys että tulee nämäkin tippaset, olin varautunut siihen etten pysty imettämään lainkaan.

 

["vieras"]

Minä imetin joka syöttökerralla aluksi ja vasta sitten annoin korviketta. Pari kuukautta maitoa tuli himppasen, mutta itse ajattelin sen oolevan tyhjää parempi. Hirveän kova pettymys minulle kyllä oli imetysten epäonnistumiset.

 

["vieras"]

Mä pumppasin sairaalassa niitä "arvokkaita" ekoja tippoja, jotka laitettiin vauvalle ruiskulla suuhun. Ehkä 2 viikkoa yritin sitten lopetin imetyksen kokonaan. Ainakin sairaalassa sanoivat että juuri ne ensi tipat ovat niitä tärkeitä vasta-aineiden yms kannalta. Myöhemmin ä-maito ei minun mielestäni juurikaan korvikkeesta eroa.

 

[Ulf]

Imetä vaan jos jaksat, vähästäkin on varmasti hyötyä

 

["cxc"]

Mä imetin 6 viikkoa noin. Sit alkoi tipatkin hävitä. Oli joku 33 päivän sääntö tms. eli sen ajan ainakin tulee tippoja... sit hormoonit muuttuu ja monilta häviää kaikki.

 

["mamma"]

Jokaisesta tipasta äidinmaitoa on vauvalle hyötyä. Äidinmaidossa on aina, niin kauan kun sitä tulee, samoja vasta-aineita ja ravinteita. Äidinmaito ei mystisesti muuta olomuotoaan jossakin tietyssä vaiheessa, ei vaikka imetys jatkuisi vuosia eikä myöskään jos maitoa tulee vähän. Tavara on aina samaa. Jos maitomäärä on pieni on aineet siinä tiivistetyssä muodossa, tarkoittaa sitä että mitä enemmän maitoa tulee sen "vetisempää" ja mitä vähemmän sen ravinteikkaampaa.
Eli kyllä, imetys kannattaa aina. Jatka vaan niin kauan kuin se on sinulle ja lapselle hyvä.

 

[..]

minä imetin kanssa niitä tipoja n.5 viikkoa ja molemmat rinnat aina sen toivossa että jos se maito nousisi mutta sitten lopetin kun lapsi hermostui ja rinnat rikki eikä maito noussut.

 

["terkka"]

suosittelen myös, että imetät eka ja sitten annat sen korvikkeen. Mitä enemmän kysyntää, sen enemmän tarjontaa

 

[Ojak]

Ekat puoli vuotta äidinmaidon merkitys tuossa suhteessa on suurin, mutta siis juuri niin että ne ensitipat on tärkeimmät. Jatkat sen minkä järkevästi jaksat ja olet ylpeä niistä pisaroista! Maitohappobakteerivalmisteen voit aloittaa jos haluat tehdä jotain korvaavaa lapsen suolistoflooran ja vastustuskyvyn hyväksi, ja hyviä pöpöjä vauva saa myös iholtasi jos pesitte paljas iho ihoa vasten.

 

["aapee"]

Ok, kiitos vastauksista!
Jatkamme siis näin. Tuntuu vaan jotenkin niin kummalta ja turhauttavaltakin kun isompien lasten kanssa on menty täysimetyksellä muutama kuukausi ja maitoa on riittänyt pakkaseen pumpattavaksi asti.

 

["mamma"]

minä imetin kanssa niitä tipoja n.5 viikkoa ja molemmat rinnat aina sen toivossa että jos se maito nousisi mutta sitten lopetin kun lapsi hermostui ja rinnat rikki eikä maito noussut.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, olettaen että sinulla on terveet rinnat toisin kuin ap:lla: kuinka usen imetit ja miten paljon annoit korviketta ja annoitko korvikkeen ennen vai jälkeen imetyksen?

 

["mamma"]

Ekat puoli vuotta äidinmaidon merkitys tuossa suhteessa on suurin, mutta siis juuri niin että ne ensitipat on tärkeimmät. Jatkat sen minkä järkevästi jaksat ja olet ylpeä niistä pisaroista! Maitohappobakteerivalmisteen voit aloittaa jos haluat tehdä jotain korvaavaa lapsen suolistoflooran ja vastustuskyvyn hyväksi, ja hyviä pöpöjä vauva saa myös iholtasi jos pesitte paljas iho ihoa vasten.

Niin, siis suositusten mukaan täysimetys ½ vuotta ja sen jälkeen osaimetys kun aloitetaan kiinteät. imetyksen merkitys on silti sen ½ vuoden jälkeenkin sama. Mutta ap:lla ei täysimetys onnistu joten imetyksen merkitys on sama nyt ja esim. vuoden kuluttua => lapsi saa äidin vasta-aineita niin kauan kun saa äidinmaitoa. Korvikkeessa = lehmänmaidossa näitä vasta-aineita ei ole. Ravitsemuksellisesti lapsi ei tänä päivänä tarvitse äidinmaitoa mutta jos haluaa antaa lapselleen sen luonnolisen suojan mitä äidinmaidosta saa niin pitää imettää.

 

["nam"]

On, aina on hyötyä imetyksestä.

 

["vieras"]

suosittelen sinua lukemaan seuraavan artikkelin. Sieltä löytyy hyvin tietoa.
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=59&Itemid=123

 

[Ojak]

[QUOTE="mamma";26677750]Niin, siis suositusten mukaan täysimetys ½ vuotta ja sen jälkeen osaimetys kun aloitetaan kiinteät. imetyksen merkitys on silti sen ½ vuoden jälkeenkin sama. Mutta ap:lla ei täysimetys onnistu joten imetyksen merkitys on sama nyt ja esim. vuoden kuluttua => lapsi saa äidin vasta-aineita niin kauan kun saa äidinmaitoa. Korvikkeessa = lehmänmaidossa näitä vasta-aineita ei ole. Ravitsemuksellisesti lapsi ei tänä päivänä tarvitse äidinmaitoa mutta jos haluaa antaa lapselleen sen luonnolisen suojan mitä äidinmaidosta saa niin pitää imettää.[/QUOTE]

Kyllä, täysimetyssuositus on sen puoli vuotta ja imetyksestä on hyötyä senkin jälkeen just niin kauan kuin sitä jatkaa ja äidinmaito sisältää aina vasta-aineita, mutta kun vauvan vastustuskyvyn muut mekanismit kehittyy niin äidinmaidon merkitys siinä suhteessa vähenee - ei siis poistu, eikä maito muutu, mutta isommalla vauvalla on äidiltä saatujen vasta-aineiden lisäksi enemmän muita valmiuksia infektioiden torjuntaan. Se ei todellakaan tee imetyksestä turhaa, mutta isomman vauvan imetys ei ole yhtä tärkeää kuin pienen.

Olet hyvällä asialla, edistämässä imetystä. Nyt pitää lopettaa kun taapero roikkuu tississä niin oudossa asennossa