Mitä tehdä 1v tissitakiaisen yösyömisille? Nyt apua..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja VähänVäsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei itkenyt joo koko yötä vaan parisen tuntia, koska minusta se on väärin, kyseessä on kuitenkin VAUVA. Ikätason mukaan opetetaan asioita eikä sen mukaan mitä vanhemmat haluaa. Ja ei, meidän vauva ei siihen paniikki-itkuunkaan herännyt missään vaiheessa kunnolla, eihän hän olisi silloin itkenyt paniikissa jos olisi ollut ihan tajuissaan! Hän kun ei itke ikinä normaalisti paniikissa.

Isä hoiti juuri niin kuin pitikin, hänen toiminnassaan ei ollut vikaa ja annoin hänen yrittää tosiaan sen pari tuntia. Päivisin vauva rauhoittuu isälleen yhtä hyvin kuin minulle enkä tarjoa ikinä rintaa lohdutukseksi.

Niin, no jos ei ole edes sitä paria YÖTÄ yrittänyt niin ei minusta voi sanoa että on lapselle yritetty opettaa. Parin tunnin itku kun opetetaan tälläistä asiaa ei ole mitenkään tavatonta... Mutta sähän siis juuri totesit ettei teillä ole edes halua opettaa, ap:lla taas on ja ymmärrän sen hyvin.
 
Me lopettettiin yöimetykset niin, että nukuin itse toisessa huoneessa ja lapsi (silloin 8kk) isän kanssa. Huusi parina yönä enintään 20min ja rauhoittui sitten isän viereen. Tämän jälkeen jatkoi kyllä yöheräilyjä, mutta ei kaivannut tissiä vaan riitti, että pääsee meidän viereen nukkumaan. Yöheräilyt loppuivat, kun lapsi siirtyi omaan huoneeseen nukkumaan 1v 1kk.
 
[QUOTE="vieras";26699383]Niin, no jos ei ole edes sitä paria YÖTÄ yrittänyt niin ei minusta voi sanoa että on lapselle yritetty opettaa. Parin tunnin itku kun opetetaan tälläistä asiaa ei ole mitenkään tavatonta... Mutta sähän siis juuri totesit ettei teillä ole edes halua opettaa, ap:lla taas on ja ymmärrän sen hyvin.[/QUOTE]

Missä kohdassa sanoin ettei ole halua opettaa? Halua on kyllä kun töissäkin olen käynyt jo puoli vuotta ja väsymys painaa. Mutta en halua henkisesti pahoinpidellä vauvaani. Kun voin valita kärsiikö vauva vai minä niin päätös on aika selvä. Kiva että jollain onnistuu helposti, meillä ei. Ja toivon ettei kukaan anna vauvansa huutaa paniikissa kahta yötä kuten ilmeisesti sinä olisit valmis tekemään.
Mutta kuten tuolla sanoin niin meillä väheni nyt yöheräilyt yhteen sillä että siirryin eri huoneeseen nukkumaan. Vauva ei vaan herää niin helposti kun en ole lähellä. Eli siinä yksi keino mitä voi koittaa.
 
Missä kohdassa sanoin ettei ole halua opettaa? Halua on kyllä kun töissäkin olen käynyt jo puoli vuotta ja väsymys painaa. Mutta en halua henkisesti pahoinpidellä vauvaani. Kun voin valita kärsiikö vauva vai minä niin päätös on aika selvä. Kiva että jollain onnistuu helposti, meillä ei. Ja toivon ettei kukaan anna vauvansa huutaa paniikissa kahta yötä kuten ilmeisesti sinä olisit valmis tekemään.
Mutta kuten tuolla sanoin niin meillä väheni nyt yöheräilyt yhteen sillä että siirryin eri huoneeseen nukkumaan. Vauva ei vaan herää niin helposti kun en ole lähellä. Eli siinä yksi keino mitä voi koittaa.

Jaa, no minusta tuo ei ole vauvan henkistä pahoinpitelyä, jos on muutama itkuinen yö kun opetellaan yösyötöistä pois.

Ja 1-vuotias ei edes ole enään vauva varsinaisesti, vaan taapero.
 
[QUOTE="vieras";26699556]Jaa, no minusta tuo ei ole vauvan henkistä pahoinpitelyä, jos on muutama itkuinen yö kun opetellaan yösyötöistä pois.

Ja 1-vuotias ei edes ole enään vauva varsinaisesti, vaan taapero.[/QUOTE]

Niin meidän _vauva_ on 10 kk. Et näköjään tiedä edes mitä paniikki-itku on joten antaa olla.
 
No faktahan on se, että jos lapsen annetaan ensin huutaa ja sitten lopulta kuitenkin annetaan periksi, niin lapsi kyllä oppii nopeasti huutamaan vaan entistä kovemmin ja kauemmin halutessaan jotain. Eli periksi ei sais antaa, jos sen tissistä haluat vierottaa...ihan turhaahan sitä on esim. 20minsaa antaa huutaa ja sitten lykätä tissi suuhun. Homma alkaa alusta ja lapsi on jo tajunnut, että kun tarpeeksi huutaa niin kyllä sitä tissiä tulee...

Mitäs jos vaikka joudut sairaalaan yöksi, etkä ole tisseines lähellä, niin sekin on sun mielestä pahoinpitelyä, kun lapsi huutaa isänsä sylissä?
 
Ehkä jos sulla ois (ollu) tarpeeksi tahdonvoimaa (ja itsekunnioitusta) niin 1 vuotias loikko ei enää roikkuis utareessas. Eli en usko et on mitään tehtävissä, imetät häntä vielä kouluikäisenäkin. Kouluruokalassa istut tissiä antamassa :)
 
[QUOTE="vieras";26699625]No faktahan on se, että jos lapsen annetaan ensin huutaa ja sitten lopulta kuitenkin annetaan periksi, niin lapsi kyllä oppii nopeasti huutamaan vaan entistä kovemmin ja kauemmin halutessaan jotain. Eli periksi ei sais antaa, jos sen tissistä haluat vierottaa...ihan turhaahan sitä on esim. 20minsaa antaa huutaa ja sitten lykätä tissi suuhun. Homma alkaa alusta ja lapsi on jo tajunnut, että kun tarpeeksi huutaa niin kyllä sitä tissiä tulee...

Mitäs jos vaikka joudut sairaalaan yöksi, etkä ole tisseines lähellä, niin sekin on sun mielestä pahoinpitelyä, kun lapsi huutaa isänsä sylissä?[/QUOTE]

Olet kyllä hauska :D Sinusta on siis ihan sama että tapahtuuko asiat omasta tahdosta vai pakon sanelemana :D heh. Tiedän kyllä nuo periksiantamiset ym. mutta ehkä sitten kun kasvat aikuiseksi ja saat joskus omia lapsia sinäkin ymmärrät että asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia... :)
 
Olet kyllä hauska :D Sinusta on siis ihan sama että tapahtuuko asiat omasta tahdosta vai pakon sanelemana :D heh. Tiedän kyllä nuo periksiantamiset ym. mutta ehkä sitten kun kasvat aikuiseksi ja saat joskus omia lapsia sinäkin ymmärrät että asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia... :)

Onneksi sinä tiedät kuinka monta lasta täällä kenelläkin on :D

Selvennykseksi vielä että tässä on ainakin kaksi eri vierasta jotka kommentoi.
 
[QUOTE="vieras";26699711]Kuinka moni lapsista OMASTA TAHDOSTA lopettaa yösyömisen, menee nukkumaan, tms.?[/QUOTE]

Oliko tämä mulle tarkoitettu? Puhuin kyllä vanhemman omasta tahdosta. Että onko lapsi yöllä syömättä vanhemman omasta tahdosta vai siksi jos vanhempi joutuu sairaalaan.
 
Olet kyllä hauska :D Sinusta on siis ihan sama että tapahtuuko asiat omasta tahdosta vai pakon sanelemana :D heh. Tiedän kyllä nuo periksiantamiset ym. mutta ehkä sitten kun kasvat aikuiseksi ja saat joskus omia lapsia sinäkin ymmärrät että asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia... :)

Täällä 25 vuotias kolmen lapsen äiti kommentoi, että pidä sinä esikoistasi pian 10 vuotiaaksi imettävä tärkeilijä pääsi kiinni :D
Näköjään ei ole minkäänlaista järkeä päässä eikä luonteen lujuutta, annatko lapsellesi herkkuja sitten kun hän on siinä iässä että niitä pyytää, koska et halua HENKISESTI PAHOINPIDELLÄ häntä ja kieltää asioita häneltä?
Elämä on rankkaa, täällä oikeesti imetettäs varmaan kolmekymppisiks ellei ole luonnetta lopettaa. Hei se itkettää ja se on kauheeta, mut pakko se on tehdä jossain vaiheessa, se kuuluu vanhemmuuteen ja se kuuluu elämään. Pakko on myös vierottaa tutista, ei ihminen voi tuttia imeä viiskymppiseks asti vaikka se ois kuinka hirveetä tehdä se asia ja vaikka kuinka lapsi itkisi.
 
[QUOTE="vieras";26699089]Eli annoitte periksi, just. Jokainen lapsi kyllä rauhoittuu jossain välissä, eikä itkusta mitään haittaa ole kun saa oman iskän sylissä itkeä. Äiti pois koko huoneesta lasta kiusaamasta. Jos tuntuu, että itkee oikeasti janoa, niin sitten voi antaa vesihörpyn nokkamukista, niin meilläkin tehtiin.[/QUOTE]

Jokainen lapsi kyllä HILJENEE joskus, mutta se ei aina ole rauhoittumista vaan joissain tapauksissa lapsi vain toteaa itkemisen turhaksi. Se mahdollinen lapsen tuntema hätä (vaikka sellaiseen ei olisikaan todellisuudessa aihetta) ei häviä mihinkään, vaikka lapsi hiljenisikin.

Äkäinen, tyytymätön ja vaativa itku on eri asia kuin hätääntynyt, avuton ja pelokas. Tässä kannattaa luottaa itseensä ja lopettaa unikoulu, jos se ei tunnu oikealta.

Me unikoulutettiin 10-kuista, joka ei neuvolan mukaan tarvitse yöllä maitoa. Kun lapsi oli 11 vuorokautta herännyt 15-60min välein yöaikaan kirkumaan selkä kaarella, vaikka kuinka sylitti, silitti ja rauhoitteli, niin todettiin, että johonkin tarpeeseen se meidän lapsi sitä tissiä tarvitsee, vaikkei nälkäänsä tarvitsisi. Vieläkin menee kylmät väreet selkäpiissä ja kaduttaa kun niinkin pitkään toista rääkättiin. En tiedä, miten pitkään sinun mielestäsi olisi pitänyt jatkaa, mutta meidän perheessä ei enää hetkeäkään :)
 
[QUOTE="vieras1";26699701]Onneksi sinä tiedät kuinka monta lasta täällä kenelläkin on :D

Selvennykseksi vielä että tässä on ainakin kaksi eri vierasta jotka kommentoi.[/QUOTE]

No läppäähän tuo oli, ihmettelen vain jos jollain vanhemmalla on niin mustavalkoinen ajattelumaailma. Mutta onhan niitä oppaiden mukaisia lapsiakin, ehkä se johtuu siitä :)

Juu vähän vaikeaa keskustella kun joka ketjussa on 5 eri "vieras"ta, voisi keksiä muun nimimerkin ;)
 
No läppäähän tuo oli, ihmettelen vain jos jollain vanhemmalla on niin mustavalkoinen ajattelumaailma. Mutta onhan niitä oppaiden mukaisia lapsiakin, ehkä se johtuu siitä :)

Juu vähän vaikeaa keskustella kun joka ketjussa on 5 eri "vieras"ta, voisi keksiä muun nimimerkin ;)

Niinkai sitä vois, mutta harvemmin sille on tarvetta kun yleensä en kommentoi montaa kertaa.

Tietynlaisilla vanhemmilla on aina loppuviimeiseksi se sama selitys: että kun teidän lapset on niin helppoja/ oppaan mukaisia niin helppoa se teille on, mutta KUN MEIDÄN LAPSET on niin vaikeita ja ei-oppaan mukaisia niin meille kaikki on niin vaikeata. Minä pidän sitä tekosyynä.
 
[QUOTE="vieras1";26699772]Niinkai sitä vois, mutta harvemmin sille on tarvetta kun yleensä en kommentoi montaa kertaa.

Tietynlaisilla vanhemmilla on aina loppuviimeiseksi se sama selitys: että kun teidän lapset on niin helppoja/ oppaan mukaisia niin helppoa se teille on, mutta KUN MEIDÄN LAPSET on niin vaikeita ja ei-oppaan mukaisia niin meille kaikki on niin vaikeata. Minä pidän sitä tekosyynä.[/QUOTE]

Luepa tuosta yltä toisen äidin kirjoitus, hänellä sama "tekosyy" kuin meillä, osasi vaan paremmin selittää kuin minä.
 
[QUOTE="vieras";26699966]Joo, teillä on molemmilla varmaan todella erityiset ja hätääntyvät lapset :)[/QUOTE]

Juuri tämä on minusta palstan ikävä puoli. Alentuvat besserwisser ihmiset. Koska TEIDÄN lapsi ei hätäänny unikoulutuksesta iässä X, niin ei kenenkään muun, ne vaan kuvittelee?
 
Jos on mahdollisuus siirtää lapsi omaan huoneeseen, nii sinne vaan! Meillä nukutaan näin paljon paremmin - siis me kaikki, lapsi mukaan ottaen. Poitsu on nyt vuosi ja kahdeksan ja nukkuu 10-11 tuntia yöllä. Unikoulua iskä piti noin 11 kk ikäisenä, ekana yönä huusi kun pistetty sika, mutta kun isä oli siellä koko ajan mukana, en usko että mitään "traumoja" jäi. Nimim. ilkeä, omaa unta arvostava äiti
 
[QUOTE="vieras";26700107]No niinhän te totesitte, ei ole oppaan mukaiset lapset ja hätääntyvät helposti. Se kai sit on syynä.[/QUOTE]

Ensit v***uilet ja sitten esität ettet v***uillutkaan? :D
 

Yhteistyössä