Nyt kyllä harmittaa :(

[Miili]

Tein kotona remonttia ja uusin samalla keittiön ruokailuryhmän. Ostin melko kalliin lankkupöydän. Pöytä on ollut kaksi päivää käytössä. Tänään mun mies oli huomannu pöydässä kolmisenkymmentä pientä koloa ja pari naarmua. Kahdeksan vuotias lapseni kertoi että kaverinsa koputteli pöytää jollain terävällä muovijutulla.
Kaveri tulee melkein joka päivä koulun jälkeen meille kun muuten molemmat olisivat yksin ennekuin vanhemmat tulevat töistä kotiin. Kaveri syö meillä välipalan ja usein ruuankin. On ehkä jo kotiutunut liiankin hyvin kun huikkaa kun tulen kotiin "Mitä ruokaa, mulla on hirvee nälkä." . Poika vaikuttaa mukavalta, vanhempia en kovin hyvin tunne. Mitä tekisit? Pyytäisitkö vanhempia korvaamaan pöydän vai antaisitko olla? Ei ne "reijät" kovin suuria ole, mutta tietenkin koko ajan silmissä ja harmittaa kun on ihan uus pöytä.

 

[Äkäinen Hra Majuri]

Miks helvatassa ostitte pöydän, jonka pinta on kolhiintumisaltis?

 

[Vasemman käen rukkanen]

Lankkupöytään kuuluu kolot ja naarmut...

 

[Miili]

Äkäinen: Meillä on tähän astikin ollut puinen ruokapöytä ja se kesti hyvin tän kahdeksan vuotta lapsia. Oli siinä toki elämisen jälkiä, mutta ei tuollaisia "reikiä".
Vasemman käden rukkanen: Kiitos, lohdutti.

 

["eeee"]

En mä tiedä, vaikea juttu :/

 

[Morrigan]

En uskoisi taysilla edes omaa 8-vuotiasta, joka saatta yrittaa vierittaa syyn toisen niskoille huomatessaan aidin hermostuneen...

Mutta siis, itse olette poydan valinneet ja joudutte kolot kestamaan. Oli kuka tahansa sen kolhinut.

 

[Big Bang Theory]

Itse en kyllä kehtaisi tuollaisesta alkaa korvausta vaatimaan, vaikka harmittaisikin. Mitään ei ole kuitenkaan lopullisesti hajonnut. Saisiko sen hiottua ja lakattua?

 

[Miili]

En uskoisi taysilla edes omaa 8-vuotiasta, joka saatta yrittaa vierittaa syyn toisen niskoille huomatessaan aidin hermostuneen...

No mä en hermostunu, en huutanu enkä syytelly ketään. Ja tietenkin on mahdollista että oma poikani on ne reijät tehnyt. Ajattelin että kun maanantaina nään kaverin kysyn häneltä tietääkö jotain koloista. On niin kiltin oloinen että voisi myöntää tehneensä, jos siis on tehnyt. Tai sitten sanoo että "toi" teki ja uskon.
Joka tapauksessa asia taitaa olla voi voi mun kannalta.

 

[kuulehan]

Äkäinen: Meillä on tähän astikin ollut puinen ruokapöytä ja se kesti hyvin tän kahdeksan vuotta lapsia. Oli siinä toki elämisen jälkiä, mutta ei tuollaisia "reikiä".
Vasemman käden rukkanen: Kiitos, lohdutti.

kun puissa on eroja, on pehmeitä ja kovia. Mitäs varten vaihdoitta, jos entinenkin oli hyvä?

 

[Miili]

Itse en kyllä kehtaisi tuollaisesta alkaa korvausta vaatimaan, vaikka harmittaisikin. Mitään ei ole kuitenkaan lopullisesti hajonnut. Saisiko sen hiottua ja lakattua?

No ei saa. Mun poikakin ehdotti maalaamista, lakkaamista, hiomista ja vaikka mitä kun häntäkin asia näytti harmittavan. Pöytä on käsitelty jollain ... hmm ... ehkä vahalla. Hioakin pitäisi aika syvältä ... Voin liikkeestä tietenkin kysäistä mitä vois tehdä.

 

[Miili]

kun puissa on eroja, on pehmeitä ja kovia. Mitäs varten vaihdoitta, jos entinenkin oli hyvä?

Halusin uuden, erilaisen ja erivärisen puupöydän. Vanha lähti mökille.

 

[Morrigan]

Miili,

en tarkoittanut kuulostaa noin tunteettomalta. Ymmarran harmituksesi, vastaava juttu on kaynyt minullekin, mutta lasipoydan kanssa.

 

["vieras"]

Mitä puuta se pöytä on? Ilmeisesti aika pehmeää? Onko vaalea vai tumma vaha? Vahaaminen saattais vähän häivyttää niitä koloja. Ei ne häviä tietenkään mutta eivät näkyis samalla tavalla.

 

[Äkäinen Hra Majuri]

Äkäinen: Meillä on tähän astikin ollut puinen ruokapöytä ja se kesti hyvin tän kahdeksan vuotta lapsia. Oli siinä toki elämisen jälkiä, mutta ei tuollaisia "reikiä".
Vasemman käden rukkanen: Kiitos, lohdutti.

Teillä on ilmeisesti ollut aiemmin kovempaa puuta se pöytä, tämä uusi on ilmeisesti pehmeää puulajia

 

["heihei"]

Kuulostaa siltä, että pöydässä tulee kyllä olemaan koloa jos jonkinmoista vuoden-parin sisällä.

Selvästi puulaatu on edellistä pehmeämpää, jos siihen kerran koloja ihan pelkällä koputtelulla saa.

Eikä siis ole tarkoitus vähätellä harmiasi: ennemminkin lohduttaa, että kyllä siihen käytönjälkiä tulee joka tapauksessa - nyt ne tulivat vain ennemmin, eivät myöhemmin. Korvauksia en itse viitsisi perätä, mutta se on toki oma asiasi. Lapsi oli luonannekin kai kuitenkin "luvallanne"?

 

[kuulehan]

Teillä on ilmeisesti ollut aiemmin kovempaa puuta se pöytä, tämä uusi on ilmeisesti pehmeää puulajia

johan minä yritin sitä jo sanoa ja sanoinkin.

 

[noöööö]

Ottaisin vanhempiin yhteyttä ja riippuen heidän suhtautumisestaan alkaisin miettimään ratkaisua. Kotivakuutus lienee, edes toisella?

 

[Saraldo]

Mä huomasin eräänä kauniina päivänä kirjoitusta meidän pöydässä. Ensin olin aivan varma siitä, että tyttö on piirtänyt pöytään mutta ei myönnä sitä. Sitten katsoin tarkemmin ja siinä luki osa kauppalistaa... Se puulaji oli niin pehmeää, että ihan tavallisella kynänpainamisella sain kirjoittamani kauppalistan näkymään pöydässä. Nyt meillä on pöydän päällä jatkuvasti pöytäliina, tai jos ei ole, niin pöydällä saa kirjoittaa vain niin, että alla on jokin alusta. Harmittaa tuollainen pehmopöytä, mutta toisaalta mä kyllä ymmärrän, ettei halvalla saa hyvää (Ikean n. 100 euron pöytä+tuolit).