Onko lapsikeliaakikkojen äitejä täällä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Minkä ikäinen keliaakikko on perheessä ja milloin keliakia todettiin? Mitä oireita oli ennen diagnoosia? Kuinka nopeasti alkoi parantuminen?

Meillä 8v. keliaakikko ja todettiin nyt pari kk sitten pitkällisten tutkimusten jälkeen. Oireita oli vatsakivut (epämääräiset), ruokahaluttomuus, vessassa juokseminen useita kertoja päivässä ja löysät ulosteet. Kasvu ollut aina hidasta.

Nyt pari kk syönyt gluteenitonta ja ruokamäärät ovat hirvittäviä =) Ihanaa, kun lapsi nyt taas syö! Vatsakivut ovat poissa. samoin päänsäryt vähentyneet ennen valitti päänsärkyä monta kertaa viikossa. Myös jalkakivut ovat loppuneet. Ennen diagnoosia jalkapohjia särki usein.
 
Itse keliaakikko ja lapsena todettu. Ohutsuolen paraneminen kestää noin puoli vuotta, mutta mitä nopeammin toteamisen jälkeen aloittaa gluteenittoman ruokavalion sitä nopeammin huomaa kuinka hyvin oireet häviävät. Itsellä puolen vuoden ikäinen lapsi ja toivon ettei hän perisi keliakiaa..
 
Viimeksi muokattu:
Itse keliaakikko ja lapsena todettu. Ohutsuolen paraneminen kestää noin puoli vuotta, mutta mitä nopeammin toteamisen jälkeen aloittaa gluteenittoman ruokavalion sitä nopeammin huomaa kuinka hyvin oireet häviävät. Itsellä puolen vuoden ikäinen lapsi ja toivon ettei hän perisi keliakiaa..

Miten tuohon ruokavalioon sopeutuu? Tunnetko koskaan itseäsi "erilaiseksi" ja missä tilanteissa?
 
[QUOTE="vieras";27713795]Minkä ikäinen keliaakikko on perheessä ja milloin keliakia todettiin? Mitä oireita oli ennen diagnoosia? Kuinka nopeasti alkoi parantuminen?
[/QUOTE]
Tyttö täyttää ystävänpäivänä 5 vuotta. Keliakia todettiin viime helmi-maaliskuun taitteessa.
Oireina oli huonohko iho, maha oli jatkuvasti limakuralla, hiukset oli tosi huonossa kunnossa, kasvu kaikin puolin hitaahkoa.
Taidettiin mennä touko-kesäkuuta, eli n. 2kk. diagnoosin jälkeen, kun tytössä oli havaittavissa selkeä muutos. Olemus tosi iloinen ja pirteä, pituutta oli yhtäkkiä tullut lisää ja näyttäis, että uusia hiuksiakin on kasvamassa aika hyvin. Ja nyt pakkasten alettua ihokin on pysynyt siistimmässä kunnossa.

Nyt tässä kuussa oli kontrollikäynti ja veriarvot olivat normalisoituneet, eli todellakin dieetti on purrut, vaikkakin pieniä kömmähdyksiä ruokavalion suhteen on tässä ajassa muutamia tullut.
 
Tyttö täyttää ystävänpäivänä 5 vuotta. Keliakia todettiin viime helmi-maaliskuun taitteessa.
Oireina oli huonohko iho, maha oli jatkuvasti limakuralla, hiukset oli tosi huonossa kunnossa, kasvu kaikin puolin hitaahkoa.
Taidettiin mennä touko-kesäkuuta, eli n. 2kk. diagnoosin jälkeen, kun tytössä oli havaittavissa selkeä muutos. Olemus tosi iloinen ja pirteä, pituutta oli yhtäkkiä tullut lisää ja näyttäis, että uusia hiuksiakin on kasvamassa aika hyvin. Ja nyt pakkasten alettua ihokin on pysynyt siistimmässä kunnossa.

Nyt tässä kuussa oli kontrollikäynti ja veriarvot olivat normalisoituneet, eli todellakin dieetti on purrut, vaikkakin pieniä kömmähdyksiä ruokavalion suhteen on tässä ajassa muutamia tullut.

Meidän tytöllä on tosi kuiva iho. VOi olla tietty ihan atopiaakin, koska ei gluteenittomalla ole alkanut parantumaan. varsinkin ranteet ovat näin talviaikaan tosi koppurat, punoittavat.
 
[QUOTE="aapee";27714206]Meidän tytöllä on tosi kuiva iho. VOi olla tietty ihan atopiaakin, koska ei gluteenittomalla ole alkanut parantumaan. varsinkin ranteet ovat näin talviaikaan tosi koppurat, punoittavat.[/QUOTE]

Meilläkin on suvussa taipumusta atopiaan, mutta lievänä kuitenkin. Tuon meidän pojan iho kanssa oirehtii näin talviaikaan, varsinkin käsien ja jalkojen punotuksella.
 
Miten tuohon ruokavalioon sopeutuu? Tunnetko koskaan itseäsi "erilaiseksi" ja missä tilanteissa?

Pakko myöntää että oli vaikeaa sopeutua, koska kukaan läheinen/tuttava ei osanut asiasta mitään kertoa. Lääkäri varasi ajan ravitsemusterapeutille ja antoi kasan esitteitä ja reseptejä, mistä olin ihan pihalla, koulusta sain tietenkin oman aterian. Ajan myötä sitä oppii kokeilemaan uusia makuja ja nykyään on tarjolla vaikka mitä gluteenitonta. Opin sitten välttämään kaikki vehnä ohra ja ruista sisältävät tuotteet.
Tunsin itseni ''erilaiseksi'' varsinkin silloin kun järjestettiin yhteisiä tapahtumia tai juhlia jossa olin mukana ja jossa ei paljonkaan pystynyt herkkuja maistelemaan.., ja muut siinä vieressä kyseli että mikset syö tätä etkä sitä..

Muistat sitten vaan antaa lapsellesi monipuolista ruokaa, paljon kasviksia ja hedelmiä, jotta hän saa tarvitsemansa vitamiinit.

Jaksamista!
 
Itse olen ollut keliaakikko 9-vuotiaasta lähtien. Mulla oli muutama vuosi aikaisemmin todella kovat vatsakivut, jouduin pari kertaa sairaalaankin, mutta silloin ei vielä osattu tutkia keliakiaa niin hyvin. Hemoglobiini oli mulla kans tosi alhainen. Sitten Markku Mäki alkoi selvittää keliakiaa ja mun paperit löytyi sen käsiin kun asuin sen piirin alueella, tuli kutsu tutkimuksiin ja keliakia todettiin. Silloin mulla ei ollut mitään oireita, mutta luultavasti ne vatsakivut liittyi siihen. Hemoglobiini parantui heti. En muista että olisin niin hirveästi asiaa ihmetellyt, äitini varmaan voi muistaa paremmin... En ole muutenkaan draamakuningatartyyppiä ja äitini vielä vähemmän vaikka hän varmasti oli aluksi aika paniikissa kun kauppojen valikoima oli mitä oli, eli sitä ei käytännössä juurikaan ollut. En muista myöskään että olisin koskaan kokenut itseäni mitenkään erilaiseksi sen kummemmin.
 

Yhteistyössä