Vauva valvottaa, auttaako miehesi ja miten?

[Ainutar]

Vauva valvottaa, auttaako miehesi ja miten?

Siinäpä se kysymys. Meillä vauva 7kk. Kaikkineen nukkunut kohtalaisen hyvin, mutta välillä tulee jaksoja jolloin valvoo/heräilee yöllä aivan liikaa. Hampaat, ummetus yms. vaivaa... Tissiä syö, ei ole koskaan pulloa huolinut, joten minä olen hoitanut kaikki yöt. Kerran ollessani oksennustaudissa mies päivysti 2 yötä, haki minut imettämään 2krt/yö. Niin ja kerran muutoin. Mies nukkuu toisessa huoneessa aina kaikki yöt häiriintymättä, koska kuorsaa enkä saisi tätä vähää nukuttua jos hänkin valvottaisi. Väsyttää.

 

[HippuTAR]

Meillä on neljä lasta ja mä oon hoitanut kaikki yövalvomiset. Yhden kerran on mies hoitanut.

Oishan se ollu kiva että edes joskus lomalla ollessaan ois hoitanut mut ku ei niin ei.

 

[Ainutar]

Meillä on neljä lasta ja mä oon hoitanut kaikki yövalvomiset. Yhden kerran on mies hoitanut.

Oishan se ollu kiva että edes joskus lomalla ollessaan ois hoitanut mut ku ei niin ei.

Miten olet jaksanut? Minusta tuntuu ainakin nyt, että en jaksa enää yhtään lasta lisää kun niin minun kontolla on koko touhu. Muutenkin vastaan kaikesta lapseen liittyvästä ja kaupasta, jumpasta tms. pitää juoksujalkaa tulla kotiin... Tunnin jumpan aikaan on lähes aina tullut jo tekstaria ja puhelua, että "ei syö", "heräsi"... Ahdistavaa!

 

["äityli"]

Minä kiitosta annan miehelleni , hän vaikka oli töissä - ( työt alkoi klo 05.15 ) niin silti valvoi enemmänkin lapsen kanssa kuin minä. Antoi minun nukkua ... mies hyssytteli , röyhtäytteli ja vaihtoi kuiviin...

Aivan ihana mies mulla . Vai mitä ?

Niin ja meillä 3 lasta ja kaikkien kohdalla oli tämä sama ihna mies samoinen ihaninen tapoineen.

 

[_Pigeon_]

Meillä myös 7kk ikäinen, pääosin yöt menee (ja on aina mennyt) hyvin. Minä hoidan yöt, koska mies tekee pitkää töissä. Olis aika kohtuutonta vaatia häntä sen lisäksi hoitamaan vauvaa öisin. Meidän poika nukkuu omassa huoneessaan.

 

[HippuTAR]

Miten olet jaksanut? Minusta tuntuu ainakin nyt, että en jaksa enää yhtään lasta lisää kun niin minun kontolla on koko touhu. Muutenkin vastaan kaikesta lapseen liittyvästä ja kaupasta, jumpasta tms. pitää juoksujalkaa tulla kotiin... Tunnin jumpan aikaan on lähes aina tullut jo tekstaria ja puhelua, että "ei syö", "heräsi"... Ahdistavaa!

Aiemmin huonommin, nykyään ihan ok. Tosin kolmannen lapsen syntymän jälkeen mies on pääosin hoitanut kaupassakäynnit, se helpottaa tosi paljon. Lapset hoidan pääasiassa minä, paitsi mies hoitaa suurimmaksi osaksi poikien suihkussa käynnit. Touhuaa niitten kans kyllä jotain mutta perushoito on mun kontolla.

Tollaset tekstarit ja puhelut on kyllä varmasti ahdistavia... Mun mies soittaa sitten jos toi pienin huutaa pitemmän aikaa eikä mies saa sitä rauhottumaan, muuten antaa mun olla rauhas asioilla, kyläs yms.

Mutta meilläkin siis tilanne on jonkin verran parantunut kolmannen lapsen jälkeen. Mua tosin on auttanut se että tiesin jo ennen ekaa lasta että lapset tulee pääosin olemaan mun vastuulla. Mutta kun esim. kesällä miehellä oli 10 viikon loma niin olis ihan kuvitellu et ois voinu edes kerran herätä lasten kans ja antaa mun nukkua mutta ei sit voinu.

 

[meillä myös]

Kiitos yövalvomisista kuuluu pääosin miehelle jolla hyvät unenlahjat! Itse en olisi jaksanut pitkälle, olen huono saamaan unta kun herään ja hyppisin seinille väsyneenä. Alussa meillä on ollut itsepumpattu rintamaito apuna öisin, sitten korvike. Imettänyt olen jokaista lasta 3 kk-6kk joten siitäkään en pisteitä kotiin saa. Mutta meillä on mennyt näin ja hyvä niin
Kauhistelen aina näitä äiti-parkoja jotka joutuu tekemään ihan kaiken vauvan ja lasten eteen. Kyllä miehelläkin pitää olla vastuuta jälkeläisistään vaikka se rankkaa olisikin ja vaikka olisi töissä! Jokainen voi auttaa edes jollakin tapaa eikä heittäytyä avuttomaksi lapseksi!

Hyville isille pitäisi alkaa jakamaan palkintoja ihan samoin kuin äitienpäivänä äideille!

 

["vieras"]

Aiemmin huonommin, nykyään ihan ok. Tosin kolmannen lapsen syntymän jälkeen mies on pääosin hoitanut kaupassakäynnit, se helpottaa tosi paljon. Lapset hoidan pääasiassa minä, paitsi mies hoitaa suurimmaksi osaksi poikien suihkussa käynnit. Touhuaa niitten kans kyllä jotain mutta perushoito on mun kontolla.

Tollaset tekstarit ja puhelut on kyllä varmasti ahdistavia... Mun mies soittaa sitten jos toi pienin huutaa pitemmän aikaa eikä mies saa sitä rauhottumaan, muuten antaa mun olla rauhas asioilla, kyläs yms.

Mutta meilläkin siis tilanne on jonkin verran parantunut kolmannen lapsen jälkeen. Mua tosin on auttanut se että tiesin jo ennen ekaa lasta että lapset tulee pääosin olemaan mun vastuulla. Mutta kun esim. kesällä miehellä oli 10 viikon loma niin olis ihan kuvitellu et ois voinu edes kerran herätä lasten kans ja antaa mun nukkua mutta ei sit voinu.

Onpas sulla pska mies!

 

["Eee"]

Mies nousi meillä melkein aina aamulla ja hoitelivauvan pesut ja aamupalat yms, niin sain nukkua aamulla pidempään kun olin yöllä herännyt imettämään. Meilläkin oli sellainen vauva, ettei pullo kelvannut, joten yösyötöt hoidinaina minä. Mutta jos vauva oli vaikka kipeä eikä rauhottunut yöllä herättyään kuin kanniskelemalla, niin se oli yleensä mies, joka nousi kantamaan.

 

["äitee"]

Pääsääntöisesti minä hoidin yöt, mutta meillä on myös kaksoset, jolloin ei miehelle jäänyt vaihtoehtoa, jos imetin toista, oli hänen viihdytettävä toista sen aikaa. Sit lapset vaihtoon, minä syötin toista ja hän röyhtäytti toista. Hän oli todella osallistuva näiden kaksosten vauva-aikaan, josta iso kiitos hänelle.

 

["vieras"]

Meillä mies huolehti vaipanvaihdot alussa, vaikka kävikin töissä.. Nosti siitä sitten vauvan minun rinnalle. Hän pääsee todella helposti takaisin uneen, joten ei kokenut yhtään vaikeaksi tuota.. Minä sitten imetin ja pääosin kantelin esikoista, kun saattoi itkeskellä öisin. Viikonloppuisin heräillään vähän vuoronperään lasten kanssa ja annetaan toisen nukkua univelkoja pois.

 

["realisti"]

Vauva valvottaa, auttaako miehesi ja miten?

Siinäpä se kysymys. Meillä vauva 7kk. Kaikkineen nukkunut kohtalaisen hyvin, mutta välillä tulee jaksoja jolloin valvoo/heräilee yöllä aivan liikaa. Hampaat, ummetus yms. vaivaa... Tissiä syö, ei ole koskaan pulloa huolinut, joten minä olen hoitanut kaikki yöt. Kerran ollessani oksennustaudissa mies päivysti 2 yötä, haki minut imettämään 2krt/yö. Niin ja kerran muutoin. Mies nukkuu toisessa huoneessa aina kaikki yöt häiriintymättä, koska kuorsaa enkä saisi tätä vähää nukuttua jos hänkin valvottaisi. Väsyttää.

kannattiko hankkia lapsia? ihan oikeast?

 

[Meillä]

tyttö nukkui tosi huonosto 3kk-n.1v.,heräsi 7-14 kertaa yössä ja saattoi valvoa 1-3h. kesken yötä. Mies olisi kyllä auttanut,mutta siitähän se meteli tuli,ei sopinut tytölle. Suht hyvin kuitenkin jaksoin,onneksi ei tarvinnut töissä käydä. Nyt on raskasta kun pitää töissä käydä ja viimeset pari kuukautta on 4v. herättänyt 2-6 kertaa yössä,alkoi sairastelusta tämä yöveivaus.

 

[Señora]

Mun mies tekee lyhennettyä päivää töissä nyt vauva-aikana, että jaksaa auttaa mua enemmän. Taloudellisesti on vähän tiukkaa, mutta kyllä pienemmälläkin pärjää. Mies on hoitanut vauvaa lähes yhtä paljon kuin minäkin. Yleensä päivisin hoidetaan parin tunnin vuoroissa ja öisin on vielä 2-3 herätystä, mistä mies hoitaa ensimmäisen, kun valvoo myöhempään.

 

[poju-6kk]

Öisin ei paljonkaan. Vauva syö tissiä, ei huoli pulloa eikä tuttia joten mies ei voi asiassa auttaa. Välillä on yritetty että mies menee antamaan tuttia tai pulloa mutta siitä seuraa vaan tuntikausien huutoa. Jos sattuu tulemaan massiivinen kakka tai pissavahinko niin mies auttaa silloin. Ja joskus juoksutan sitä hakemaan mulle juotavaa keskellä yötä kun imetän.

Herätään vuoroaamuin vauvan kanssa, että molemmat saa joka toinen aamu nukkua vähän pidempään. Mutta kyllähän se suurin duuni tässä vauvavaiheessa lankeaa äidille monesti.

 

[Vaavi 2,5kk]

Ikävä kyllä ei huoli juurikaan pulloa, joten imettäen mennään yöllä, mutta mies tekee mitä vaan että saan nukuttua pidempiä pätkiä, esim. nukkuu vauvan kanssa alakerrassa ja tuo sitten viereeni tissille tai ottaa aamulla mukaansa alas, jotta minä voin vielä jatkaa unia. Meillä on myös kaksi vuotias lapsi, jonka ilta touhut isä hoitaa 99%. Meillä mies on herää lapsen ääniin helposti, mutta nukahtaa myös tosi helposti, itse saatan helposti valvoa öisin pari tuntia unta odotellen. Vaikka mies ei juurikaan voi ruokailujen osalta auttaa tämän nuoremman kohdalla, niin mua helpottaa paljon öisin tieto, että toinen auttaa niin paljon kuin voi, hakee vaikka mulle vettä alakerrasta jos tarvitsen. Mun mies ei ole aivokirurki, eikä muutoinkaan työssään vastaa kenenkään hengestä, joten ei mun mielestä tarvi olla yhtään enempää unta kuin minäkään. Varsinkin kun on useampi lapsi, niin ei päivisin pysty itsekkään hengähtämään.

 

[Madicken04]

Tilanteen mukaan, nyt siis neljäs vauva perheessä. Olen imettänyt kaikkia joten nuo normaalit yösyötöt ja niihin liittyvät lyhyemmät valvomiset olen hoitanut itse. Esikoisen ensimmäisinä viikkoina kun vauva ei vielä osannut/jaksanut syödä rintaa mies syötti vauvan minun pumpatessa maitoa. Ja esikoisen sairastellessa paljon vauva-aikana mies hoiti myös yölääkityksiä ja muita niihin liittyviä valvomisia.

Meillä on onneksi päästy aika vähillä valvomisilla *koputtaa puuta*, mutta joskus sairasteluiden kohdalla tai jotenkin muuten jos on lapsella mennyt rytmi ihan sekaisin on ollut aikoja jolloin useampana yönä nukkumiset ovat jääneet vähemmälle. Tuolloin jos alkaa valvominen tuntua omassa kropassa olen herättänyt miehen hommiin ja itse nukkunut vaikka korvatulppien kera. Samoin jos väsyttää huonosti nukutut yöt (esim viimeisin raskaus jolloin ei ollut vauvaa vaan taapero hoidettavana) olen antanut töissäkäyvän miehen nukkua mutta iltapäivästä/illasta kun on palannut töistä olen jättänyt lapset hänelle ja lukittautunut makkariin nukkumaan päiväunia.

 

[Ainutar]

[QUOTE="realisti";27909245]kannattiko hankkia lapsia? ihan oikeast?[/QUOTE]

Kyllä uskon, että tämä on kuitenkin tämän väsymyksen väärti. Minulla, eikä kai kenelläkään, ole ennen ekaa muksua omakohtaista kokemusta omasta lapsesta eikä kristallipalloa, kuinka asiat sitten sujuvatkaan.

 

[äippä x2]

Meillä kaks lasta ja molempien kans valvottu öitä ihan kiitettävästi, tai siis mää oon valvonu. Mies ei oo kun yhden kerran heränny lapsen kanssa yöllä, syynä se, että miehelle stressaava työ ja töitä on paljon (on yrittäjä) enkä oo koskaan raaskinu käskee miehenkin osallistua (ei oo voinu pitää mitään isyyslomia tai mitään). Lisäks mies ei herää millään, mun pitäis aina tökkiä hereille ja siinäkin menis sen verran kauan et ite olisin jo kokonaan hereillä ni ei olis mitään järkee siinä toista herättää enää. Tästä huolimatta en oo tuntenu itteeni mitenkään erityisen väsyneeks tai oo mitenkään "katkera" miehelle kun se on saanu nukkua.

 

[Madicken04]

Kyllä uskon, että tämä on kuitenkin tämän väsymyksen väärti. Minulla, eikä kai kenelläkään, ole ennen ekaa muksua omakohtaista kokemusta omasta lapsesta eikä kristallipalloa, kuinka asiat sitten sujuvatkaan.

Jep. Ja vielä sen yhden, kahden tai kolmen lapsen jälkeen se toinen, kolmas tai neljäs (jne) lapsi voi olla aivan uudella tavalla haastava eikä vauva-aika menekään "niin kuin noilla muilla". Välillä väsyttää, ärsyttää jne. Onneksi monet vaiheet ovat suht lyhytaikaisia -vaikkei väsyneenä siltä tunnukaan- joten tuskin niiden takia kannattaa jättää lapsia tekemättä. Jos siis lapsia kuitenkin haluaa.

 

[Ainutar]

Aiemmin huonommin, nykyään ihan ok. Tosin kolmannen lapsen syntymän jälkeen mies on pääosin hoitanut kaupassakäynnit, se helpottaa tosi paljon. Lapset hoidan pääasiassa minä, paitsi mies hoitaa suurimmaksi osaksi poikien suihkussa käynnit. Touhuaa niitten kans kyllä jotain mutta perushoito on mun kontolla.

Tollaset tekstarit ja puhelut on kyllä varmasti ahdistavia... Mun mies soittaa sitten jos toi pienin huutaa pitemmän aikaa eikä mies saa sitä rauhottumaan, muuten antaa mun olla rauhas asioilla, kyläs yms.

Mutta meilläkin siis tilanne on jonkin verran parantunut kolmannen lapsen jälkeen. Mua tosin on auttanut se että tiesin jo ennen ekaa lasta että lapset tulee pääosin olemaan mun vastuulla. Mutta kun esim. kesällä miehellä oli 10 viikon loma niin olis ihan kuvitellu et ois voinu edes kerran herätä lasten kans ja antaa mun nukkua mutta ei sit voinu.

Ikään kuin ei ole odotuksia, joihin pettyy, kun eivät toteudukaan. Mistä tiesit, että lapset tulevat olemaan pääosin sun hoidossa? Onko miehesi työ sellaista?

 

[Ainutar]

Meillä myös 7kk ikäinen, pääosin yöt menee (ja on aina mennyt) hyvin. Minä hoidan yöt, koska mies tekee pitkää töissä. Olis aika kohtuutonta vaatia häntä sen lisäksi hoitamaan vauvaa öisin. Meidän poika nukkuu omassa huoneessaan.

Niinpä, kohtuutonta minustakin arkena vaatia, mutta entäs lomilla tai viikonloppuisin? Vuoroöin? Onko tuo omassa huoneessa nukkuminen helpottanut jotenkin? Meillä heräilee tällä hetkellä niin usein, että raskasta olisi kai toiseen huoneeseen ravata... Vai voisiko rauhoittaa pojan unta?

 

["tanju"]

Ei ole auttanut vauvan kanssa, mutta esikoisen vie potalle, jos hän herää yöllä pissahätään. Minusta on ollut normaalia, ettei mies osallistu öihin kun käy töissä, mutta viimeaikoina olen tosiaan havahtunut siihen, että muiden miehet on todella hoitanut myös yöheräilyjä töissä käynnistä huolimatta...:/ Minulle ei ole kahden lapsen kohdalla edes ikinä tarjoutunut moiseen. Muuten on kyllä varsin osallistuva isä.

 

[sanni.]

Meillä menee niin, että 15kk lapsi herättää edelleen noin 3krt/yö, vauvana tosi usein. Imetin, joten pääasiassa jäi mulle yöt. Nykyään tehdään niin, että mä nukun toisen yön viikonloppuna putkeen (eli pökin miehen nukuttamaan pojan ) ja hän nousee aamulla lapsen kanssa ja toisena yönä toisin päin. Viikolla minä hoidan lapsen yöt, vaikka herätäänkin miehen kanssa samaan aikaan, mutta hänen täytyy jaksaa töissä. Itse voin halutessa ottaa pojan kanssa ne 1h päikkärit.

 

[Phoebsi]

Kyllä mies silloin auttoi, kun kuopus valvotti. Vaikka oli töissä. Hänen oli helpompi nukahtaa uudestaan vaikka joutui heräämään pari kertaa (minä heräsin sitten ne loput viisi kertaa), minun oli vaikeampi.

Oli se silti rankkaa molemmille, mutta siitä selvittiin yhdessä.