Oliko sinulla synnytyksen jälkeistä lievää alakuloisuutta

["odottaja"]

tai synnytyksen jälkeistä masennusta, vaikka vauva syntyikin loppukeväästä (toukokuu) tai kesällä?

Eikö riittävä auringonvalokaan piristänyt mieltäsi?

( Itsellä oli ekasta jonkin verran jotain mielialavaihteluja ja lapsi on syntynyt loppuvuodesta. Löysin hänen kohdallaan äitiyteni melko myöhään, lapsi oli jo yli 2v vanha. Nyt on tulossa loppukeväästä toinen ja toivoisin kovasti, kun valo nyt kevään myötä luonnossa lisääntyy, että jos ei samanlaista mielialaongelmaa nyt tulisikaan. Mutta sen näkee sitten. Katselin vain tässä hetki sitten täältä netistä Erilaisten äitien - jaksoja ja siinä yksi sai vauvansa elokuussa eli periaatteessa tuolloinkin vielä valoa on, niin silti äiti koki olevansa hieman masentunut. Tuosta vain hätkähdin, että ei kai itsellä ole vain sama edessä, vaikka tätä toista ollaan kanssa toivottu ja odotettu monenmonta vuotta + nyt hän on vihdoin meille tulossa. Pitäisi vain nyt arjen lähteä heti melko mukavasti pyörimään, kun tässä huolehdittavana tuo eka tenavakin - pikku koululainen jo. Ei passaa kyllä liiaksi jäädä mielialojaan pohtimaan ja miettimään. )

 

["vieras"]

On ollut kahdesta ensimmäisestä. kolmannesta ei. Paras lääke siihen on kavereiden, ihmisten , muiden äitien tapaaminen vaikka kerhoissa ym. Yksinäisyys tekee tuota alakuloa jos mies on päivät töissä. Myös huonosti nukutut yöt lisäävät sitä.

Voit välillä jättää kotityöt odottamaan ja ottaa itsekin tirsat kun vauva nukkuu. Miehesi voi katsoa isompien lasten perään. En tiedä onko vuoden ajalla väliä.

 

[esikoisen odottaja]

Up

 

[äiti vain]

Meillä nelonen syntyi kesäkuussa. Olin melkoisen maassa jonkun aikaa synnytyksen jälkeen, en jaksanut nousta joka yö syöttämäänkään. Meni kyllä ohi ajan kanssa, mitään ylimääräistä apua en osannut lähteä hakemaan, miehen tuella selvittiin.
En usko että vuodenaika vaikuttaa, toki yövalvomisia on helpompi jaksaa valoisaan aikaan, mutta eipä tuo omaan mielialaan juuri muuten vaikuttanut.

 

[Littledeath]

Sitähän sanotaan että huhtikuu on kuukausista julmin ja sillon tehdään eniten itsareita. Ei se auringonvalo tarkota mitään..

Mulla lapsi synty maaliskuussa. Syksyllä älysin aloittaa mielialalääkityksen.

 

["vieras"]

Sitähän sanotaan että huhtikuu on kuukausista julmin ja sillon tehdään eniten itsareita. Ei se auringonvalo tarkota mitään..

Mulla lapsi synty maaliskuussa. Syksyllä älysin aloittaa mielialalääkityksen.

Nimenomaan, lisääntynyt valon määrä keväisin saa ihmiset masentumaan. Tutkimusten mukaan.

 

[alkuperäinen]

Noh saa nähdä miten käy. Toivon, että mielialani pysyisi hyvänä. Pakkohan tässä on kuitenkin arjen pyöriä suht' normaalisti vauvan jälkeenkin, kun on tuo isompikin talossa.

Tosin se kyllä jännittää, kun mies aikoo lähteä noin kuukauden ajaksi reissuhommiin siinä vaiheessa, kun isommalla koulu jälleen elokuussa alkaa. Toki hän tietysti viikonlopuiksi kotiin tulee, mutta on siinä arki kuitenkin itsellä kahden lapsen kanssa pyöritettävänä. Ei siinä muu huoleta, vaan se, että jos vauva syö tiheästi yöaikaan ja kuitenkin on aamusta seitsemän jäljiltä herättävä laittamaan isompi kouluun. No samalla tuossa vauvakin herää ja tiedän sen, että sen jälkeen en itse enää voi uudestaan nukkua. Mietin vain arkitöitä väsyneenä, mutta toisaalta väsymyksen kyllä siltä karistaa, että laittaa mukulan vaunuihin ja painuu pihalle lenkille. Kyllähän kotityöt kerkeää tehdä myöhemminkin.

 

["vieras"]

ei ollut, vaan päinvastoin olin onneni kukkuloilla. Odotin kokoajan, että milloin se alakuloisuus iskee, mut eipä iskenyt.

 

[äitiyden löytäminen]

Mitä tarkoitat että löysit äitiyden vasta lapsen ollessa 2v?

Ja mulla oli myös alakuloa vaikka lapsi syntyi elokuussa. Luulen että e-pillereiden aloituskin vaikutti

 

[alkuperäinen]

äitiys, noh kyllähän rutiinit jollakin tasolla olivat päällä, kun lapsi oli 1v, mutta muuten vain arki oli yhtä ajelehtimista. en vain osannut olla äiti lapselleni. olin välillä tosi kurjakin äiti lapselleni ja kadun sitä nyt jälkeenpäin. nyt toisen tulokkaan tullessa pyrin olemaan parempi äiti. mutta pitää olla itselle armollinen, aina se eka on eka - harjoituskappale.