Teinkö minä nyt sitten väärin jotakin? Kohtuutonta käytöstä toisen lapsen vanhemmalta..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Molana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Molana

Vieras
Täällä järjestettiin ystävänpäivätapahtuma.

Ohjelmassa oli mm. moottorikelkkarekiajelu. Tapahtuman piti loppua 19.30. Me jonotettiin lapsen kanssa puolisen tuntia kelkan kyytiin. Kun kello läheni puolta, niin ajeluttaja huikkasi
"aika loppuu kohta. Ne ketkä eivät ole vielä pääseet kyytiin, niin saavat tulla ajelulle vielä".

Siinä oli sitten tyttölauma, jotka suureen ääneen selittävät kavereilleen, että ovat menossa neljättä kertaa jo kyytiin ja kertoivat myös, miten ekalla kertaa kelkka meni jostakin pompusta ja miten joltakin meinasi puda kännykkä yms.
Kaiken lisäksi tytöt etuilivat meitä jonossa.
Sanoin aivan nätisti tytöille etuilutilanteessa, että " X oli kyllä ennen teitä". Tytöt vaan katsoivat mua. No annoin olla. Sen sijaan kun tuli tyttöjen aika nousta kyytiin niin yksi sanoi kelkkaa ajavalle miehelle "hei toi poika (mun lapsi) on ollut jo viis kertaa. Älä ota sitä enää."

Onneksi ajeluttajana ollut mies oli mun vanha koulukaveri. Sanoin sitten hänelle, että ei me olla vielä kyllä oltu.

Kun tytöt tuli pois kelkan kyydistä, niin yksi huikkasi mulle "vitun ämmä" ja muut nauroivat.
Sanoin sitten: "nyt ei ollut kyllä oikein kivasti teiltä tehty. Älkääpäs puhuko mulle noin". Sanoin nätisti ja ihan hymyillen jopa..


Noooh.. kun me noustiin ajelun jälkeen pois kelkan kyydistä, niin yhden tytön isä seisoi odottamassa meitä

"Täälä oli jotakin ongelmia kuulemma?"

Selitin asiallisesti tilanteen ja sanoin, että antaa olla mun puolesta asian ja näitä sattuu.
Isä ei antanutkaan ollu vaan rähisi mulle, miten minä, aikuinen ämmä kehtaan.
Multa meni kyllä nyt ohi se, että niin mitäs mä olinkaan tehnyt?"

Olin vaan hiljaa. Lopuksi sanoin suoraan, että "Me olimme kyllä tässä jonossa ensin. Tytöt etuilivat meitä ja valehtelivat kuskille, että mun poika on ollut jo viisi kertaa ajelemassa. Lisäksi sanoivat mua ämmäksi"

Mä yritin sanoa, että sovitaan tilanne ja ei viitsi lasten aikana rähistä tässä.

Lähdettiin sitten vaan pois ja mies huuteli perään "PERÄSTÄ KUULUU"

Huoh.. jäi vaan itselle paha mieli, kun mä en tosiaan mielestäni tehnyt mitään väärin.
 
Aika kauhea tilanne. Mä en käsitä kun ihmiset ei omaa itse mitään käytöstapoja, eikä niiden lapsetkaan niitä opi sitten mistään.

Minkä ikäisiä nämä lapset olivat?
 
Edellisessä työssäni olin iltapäiväkerhon ohjaajien esimiehenä. Ihan säännöllisesti vastaan tuli näitä tapauksia, kun esimerkiksi ohjaaja oli antanut (asiallisesti ja ystävällisesti, aiheesta) palautetta lapsen vanhemmalle, ja saanut haukut niskaansa.

Esimerkiksi kerran lapsi oli tahallaan rikkonut cd-soittimen, ja ohjaaja kertoi siitä vanhemmille ja kysyi mitä asialle tehdään. Lapsen isä suuttui ihan silmittömästi, ja haukkui ohjaajan lyttyyn.

Eli; suuri osa vanhemmista on fiksuja ja vastuullisia, mutta jostain syystä nykyaikana on myös kokemusteni mukaan joukko vanhempia, joiden mielestä omalle kullannupulle ei saisi mitään sanoa. Tekipä tämä itse mitä tahansa.
 
HUH? Onneks mä en oo tommosia vanhempia tavannut... Just näitä "ei mun lapset" -vanhempia....

Me joskus oltiin huoltoasemalla, jossa oli iso putkiliukumäki. Putkiliukumäen päässä seisoi lapsi, joka yritti potkaista laskevia lapsia ja astua varpaille yms.
Aikani touhua katselin ja sitten kun talloi oikein kunnolla jonkun pikkupojan käsille, niin sanoin lapselle, että nyt annas kuule olla ja jos et osaa leikkiä, niin menen sanomaan henkilökunnalle.
Lapsi meni sanomaan isälleen ja hetken päästä isä tuli soittamaan mulle suuta ja kovisteli tosi rumasti mua.

AP:n tapaukseen: Kurja tilanne. Onneksi sanoit tytöille, että etuilevat yms. Etteivät kuvittele voivansa tehdä mitä vain.. Anna asian olla. Et muuta voi. Tottakai pahoitit mielesi, mutta et tehnyt mitään väärää.
 
Opettajana voin sanoa, että näitä riehujavanhempia riittää joka kylässä (jopa luokassa). Lapset sikailevat koulussa, ja kun siitä määrätään sanktioita, niin vanhemmat kirkuvat koululle poliisia ja palokuntaa ja uhkaavat hakata opettajat. Ei kai näille mitään voi. Lasten asema lähinnä säälittää.
 
Edellisessä työssäni olin iltapäiväkerhon ohjaajien esimiehenä. Ihan säännöllisesti vastaan tuli näitä tapauksia, kun esimerkiksi ohjaaja oli antanut (asiallisesti ja ystävällisesti, aiheesta) palautetta lapsen vanhemmalle, ja saanut haukut niskaansa.

Esimerkiksi kerran lapsi oli tahallaan rikkonut cd-soittimen, ja ohjaaja kertoi siitä vanhemmille ja kysyi mitä asialle tehdään. Lapsen isä suuttui ihan silmittömästi, ja haukkui ohjaajan lyttyyn.

Eli; suuri osa vanhemmista on fiksuja ja vastuullisia, mutta jostain syystä nykyaikana on myös kokemusteni mukaan joukko vanhempia, joiden mielestä omalle kullannupulle ei saisi mitään sanoa. Tekipä tämä itse mitä tahansa.

Näinpä juuri. Yhdellä tutulla on pieni kyläkauppa ja ei enää kuulemma edes "uskalla" vanhemmille ilmoittaa, jos niiden muksut jää kiinni varkauksista, kun sit on kuulemma kaupan vika kaikki ja siinä menee sitten vanhemmatkin asiakkaana :( Eli mieluummin parin euron hävikki jostain suklaapatukasta kuin se, että menettää oikeat maksavat asiakkaat...
 
Niin joo, ja onhan minullakin omakohtainen kokemus vastaavasta.

Olin tyttären kanssa kauppakeskuksen leikkipaikassa, jossa ikäraja oli 2-7 vuotta. Oma tytär ikärajan sisällä. Siellä heilui aika vauhdilla yksi aivan varmasti ikärajan ylittänyt tyttö, joka sitten yhdessä vaiheessa juoksi lastani päin kovaa. Näki kyllä, että lapseni lensi oikein kunnolla, mutta jatkoi vaan matkaa. Tämä tyttö oli jo aiheuttanut useamman vaaratilanteen, joten menin sanomaan tytölle että hänen täytyy rauhoittua, hän vaarantaa nämä muut. Sanoin kyllä aika tiukasti, kun ensimmäisellä kerralla ei näyttänyt yhtään kiinnostavan.

No, hetken päästä tuli itkevä tyttö ja äitinsä minun ja lapseni luo, ja alkoi haukkua ja huutaa minulle miten olen pahoittanut hänen lapsensa mielen. Selitin tilanteen, ja huuto vain paheni "paljon kirosanoja katso nyt miten minun mussukkani itkee" jne.

Huh huh.
 
Mun esikosityttöni on ekaluokkalainen. Hänen luokallaan on yksi tyttö, joka joskus käy meillä.
Hänen kielenkäyttönsä on todella törkeää. Huorittelee, kiroaa, haukkuu ja yhtäkkiä sanoo "hei mä lähetän sille C-luokan läski-Marialle viestin, että vtun läski."
No mä sitten aika nopeasti puutuin tilanteeseen ja sanoin, että meillä ei puhuta noin.
Kerroin myös, ettei viestin lähettäminen ole soveliasta, miltä se toisesta tuntuu yms.
Kielsin myös omaa tyttöä osallistumasta moiseen.

No pian pian tytön äiti soitteli mulle ja sanoi, että mulla ei ole mitään asia puuttua hänen tyttönsä tekemisiin ja käski pitää huolen vain omasta kersasta yms.
Asiallisesti sanoin vain, että en halua puuttua, mutta meillä ei kiroilla ja aikuisen tehtävä on puuttua kusaamiseen (jota tekstarin lähetys olisi ollut).
Tuli kyllä kaikki maailman ärräpäät tytön äidiltä.
 
Huh huh mitä käytöstä tytöiltä ja isältä. Itte kerran sanonu noin teini-ikäselle etuilusta, hetken päästä sen isä tuli räyhään mulle ja uhkas hakkaavansa jos komennan sen lasta. Kaikenlisäks vielä sanoin ystävällisesti, että me oltiin tässä jonossa ensi, että voisko mennä jonon perälle, en siis mitenkään provosoivasti tai ilkeesti sanonu. Ihme tyyppejä kans olemassa. Ei tarvi miettiä mistä ne lapset tollaset tavat oppinu.
 
Mun on kurja olla noiden lasten takia. Vaikka tuollaiset lapset ärsyttävät ja tekisi mieli heittää kuuma peruna päähän, mutta silti ei tuo niiden lasten vika ole, vaan kasvattajien. Lapset saavat todella huonot eväät elämäänsä.

Tuollaiset vanhemmat raivostuttavat. Toki olen onnellinen, etten itse ole moinen idiootti. Toisaalta käy sääliksi ne lapset.

Vanhemmilla on tottakai suojeluvaisto omaa lasta kohtaan ja lähtökohtaisesti halu olla lapsen puolella. Silti pitäisi pysyä rauhallisena ja kuunnella jokaista osapuolta. Mä ainakin tiedän, että myös mun lapsi voi olla ilkeä ja tehdä väärin.
Oli tilanne mikä tahansa, niin kiroilu ja raivoaminen ei johda mihinkään.

Kenties tuossa AP:n tilanteessakin vanhempi halusi paikata sitä, ettei ole läsnä lapselle arjessa.

Mä mietin usein sitäkin, että mistä pienet lapset osaavat jo ilkeillä. Naapurustossa asuu mun pojan kanssa saman ikäinen poika (6v), joka jatkuvasti soittaa suuta mun pojalle, haukkuu vaatteita yms. Mietin vain, mistä on noin pieni oppinut tuon kaiken. Paha mieli myös oman lapsen puolesta, koska tietää, miten paljon kurjia tilanteita tulee etenkin koulumaailmassa kokemaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Zucchini
Ihan oikein teit. Vaikenemalla olisit polkenut itsekin lapsesi oikeuksia.

Ehkä siinä oli paitsi ilkeyttä, myös aidosti väärinkäsitystä. Monesti kulkee käsikädessä kyvyttömyys seurata tilannetta ja tehdä oikeita johtopäätöksiä + tulistua. Helpompi vain hermostua kuin oikeasti katsoa asiaa eri näkökulmista. Kenties tämä isäkin jää vielä miettimään tilannetta myöhemmin ja valaistuukin. Toivotaan niin.
 
AP ei tehnyt mitään väärin, idioottivanhempia näkee silloin tällöin.

Erään lastentarhaopettajan lapsi kiusasi omaani. Kun soitin ystävällisesti asiasta, seuraavan kerran tavatessamme nainen sai raivarit monen ihmisen edessä ja huusi minulle pää punaisena ja aloitti mykkäkoulun. Tällainen epävakaa ihminen on siis päivisin vastuussa toisten lapsista. Huolestuttaa.
 
Tyylistä tuntee. Ennen on ollut leikkipuistossa näitä törkimyksiä jotka kiusaa hänen lastaan.

Tyyli on sama, lainausmerkkejä, kirjoitustyyli, jne. ei voi erehtyä.
 
Tai sitten joku apinoi mun facepäivitystä, koska kävi mulle (oikeasti) liki samanlainen tilanne tänään ja nuo repliikitkin oli suoraan lähes mun facepäivityksestäni...
 
Tyttöjen käytöstä en puolustele pätkääkään, mutta veikkaan, että aloittajan lässytys ei ainakaan vähentänyt tyttöjen halua soittaa suutaan. Hymyillen sanottu soo soo, älkääpäs ja olkaapas ja nyt ei kyllä ole yhtään kivaa -puhetapa ei herätä minkäänlaista kunnioitusta etenkään, kun vielä antaa kiilata itsensä. Lapset kyllä etenkin porukassa kävelee yli, jos aistivat ettei aikuisella ole halua/kykyä pitää puoliaan.

Lapsille voi puhua kuten fiksuille ihmisille, esim. sanomalla, että teidän vuoro ei ole nyt ja tiedätte sen hyvin itsekin. Kun ottaa paikkansa takaisin, niin kannattaa toki kiittää ihan periaatteesta.
 
Ap:n tapauksessa mistäpä se tyttö on tapansa oppinut : / ei kai siinä lapsi muuta kuin toistanut kotiopetusta.... tuollainen on niin raivostuttavaa. Mulla on kyllä tapana aina puuttua epäkohtiin ja komentaa muiden lapsia jos vastaavaa on tullu vastaan, ei oo tosin kukaan vielä tullu valittamaan :D
 

Yhteistyössä