H
Huoli tätitettävistä...
Vieras
Pitkään on ollu sillein, etteivät oo saaneet käyä mun äitin luona, joka siis on niitten mummo. Syynä se, että mummo ei hyväksy niiden isää, joka muutti vähän aikaa sitten takas siskon ja lasten luo. Se mies on alkoholisti, joka on useasti pahoinpidellyt ihmisiä, istunut linnassa ym.
Eilen ne sitten pääs sinne, kun kysyin sitä siskolta, että pääseekö. Olivat hirmu iloisia, mut isommasta huomas, että tyttö oli muuttunut. Ennen oli niin ilonen ja puhelias, nyt jos sano tai kysy jotain, ni rupes heti itkemään. Molemmat lapset pelkää isiään. Sillon kun ne on sen kanssa keskenään päivän, kun sisko on töissä, ni eivät pääse ollenkaan ulos. Isompi sano, että isi tukistaa sitä kokoajan, eikä äiti sano sille siitä mitään. Pienempi sano, että repii kaulasta. Mikäköhän helkutti sitä vaivaa, kun pitää lapsiin koskee?! Jo alkuvuodesta pienempi lapsista oli päiväkuiva, tarvitse vaippaa öisin. No, pienempi on ollut niitten yhteenmuutosta asti päivät isin kanssa, ni kokopäivän SAMA vaippa. "ei se isi vaiha mulle vaippaa, kun istuu vaan koneella." Siskokii ilmeisesti pitää sillä taas vaippoja.
Kokoajan kuuli vaan entistä oudompia juttuja. Ovat jo aiemmin kertoneet, että isi on rikkonut niitten leluja. Sellasia eniten, joista lähtee ääntä, esim isomman ääntelevä nukke. Nyt oli kuulemma rikkonut tytön nukenvaunut ja pienemmän lelukitaran.
Mä kävin vajaa kuukaus sitten hakee ne lapset sieltä mun luo yökylään. Sisko tuli töistä ja mentiin samalla kyydillä sinne niitten luo. Molemmat lapset kiljui innoissaan, kun näki minut. No, heti se lasten isä mutisi keittiöstä siskolle jotain, ni sisko alkoi rähjää, että nyt hiljaa, tai ette pääse minnekään.
Tänään kun oli kotiinlähdön aika ja aiemminkin kun on pitänyt lähtee takas kotiin, ni isompi on ollut ihan peloissaan ja itkuherkkänä ja sanonut, ettei halua lähtee. Siitä huomaa, että se sitä pelkää, mutta ei omien sanojensa mukaan uskalla kertoa äidilleen tai esim päiväkodissa.
Eilen ne sitten pääs sinne, kun kysyin sitä siskolta, että pääseekö. Olivat hirmu iloisia, mut isommasta huomas, että tyttö oli muuttunut. Ennen oli niin ilonen ja puhelias, nyt jos sano tai kysy jotain, ni rupes heti itkemään. Molemmat lapset pelkää isiään. Sillon kun ne on sen kanssa keskenään päivän, kun sisko on töissä, ni eivät pääse ollenkaan ulos. Isompi sano, että isi tukistaa sitä kokoajan, eikä äiti sano sille siitä mitään. Pienempi sano, että repii kaulasta. Mikäköhän helkutti sitä vaivaa, kun pitää lapsiin koskee?! Jo alkuvuodesta pienempi lapsista oli päiväkuiva, tarvitse vaippaa öisin. No, pienempi on ollut niitten yhteenmuutosta asti päivät isin kanssa, ni kokopäivän SAMA vaippa. "ei se isi vaiha mulle vaippaa, kun istuu vaan koneella." Siskokii ilmeisesti pitää sillä taas vaippoja.
Kokoajan kuuli vaan entistä oudompia juttuja. Ovat jo aiemmin kertoneet, että isi on rikkonut niitten leluja. Sellasia eniten, joista lähtee ääntä, esim isomman ääntelevä nukke. Nyt oli kuulemma rikkonut tytön nukenvaunut ja pienemmän lelukitaran.
Mä kävin vajaa kuukaus sitten hakee ne lapset sieltä mun luo yökylään. Sisko tuli töistä ja mentiin samalla kyydillä sinne niitten luo. Molemmat lapset kiljui innoissaan, kun näki minut. No, heti se lasten isä mutisi keittiöstä siskolle jotain, ni sisko alkoi rähjää, että nyt hiljaa, tai ette pääse minnekään.
Tänään kun oli kotiinlähdön aika ja aiemminkin kun on pitänyt lähtee takas kotiin, ni isompi on ollut ihan peloissaan ja itkuherkkänä ja sanonut, ettei halua lähtee. Siitä huomaa, että se sitä pelkää, mutta ei omien sanojensa mukaan uskalla kertoa äidilleen tai esim päiväkodissa.