onko sellainen aikuinen ihminen jotenkin jälkeen jäänyt jos hössöttää päivästä toiseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "lilja"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"lilja"

Vieras
vaan elukoista?? minä olin nuorempana sellainen että elukat vaan kiinnosti,sitten kasvoin aikuiseksi, vaikka edelleen pidän eläimistä en hössötä niistä 7päivää viikossa ja vain niistä.

yks tuttu postaa faces vaan elukoitte kuvii ja lörpöttelee niistä. mä en niin ymmärrä.

tekis mieli sanoa että hanki oikeeta sisältöö elämään, jos koira on on tärkeämpää kuin mikään maailmassa niin :O eikä ikinä koskaan osata muusta informoida... koira sitä koira tätä,kato mun koiraa, mä ja koirat sitä ja tätä...

huoh, ei jaksais lukee.mutta en tiiä miten saan ne niin ettei ne näkyis mulle
 
mulla oli vuosia sitten yksi tuttu, jonka kanssa aika paljon jutusteltiin niitä näitä. Tää tuttu puhui aina koiristaan ja kissoistaan. mistään muusta sillä ei ollut kerrottavaa. Pari vuotta sitten tämä tuttu pyysi mut kaveriksi facessa ja sitä kautta selvisi, että hänellä on lapsia ja esikoinen oli ollut 2-3v silloin kun me oltiin paljon tekemisissä. koskaan ei maininnut sanallakaan lapsestaan vaan aina niistä elukoista..
 
Ei, vaan kenties hiukan yksinäinen ja joka kovasti haluaisi ihmislapsia. Itselläni oli kissoja ennen kuin tapasin mieheni ja ne olivat ihan kaikki kaikessa, vähän kuin omia lapsiani. Sitten kun tulin raskaaksi, ei paljon kissat enää kiinnostaneet ja luovuinkin lopulta niistä. Sama juttu monella tutullani.
 
Huoh. Tiedän tunteen. Mun yks tuttu pitää eläimiään lapsina. Ovat omasta valinnastaan lapsettomia mutta niillä on useita eläimiä. Sitten kun jossain porukassa joku kertoo lapsistaan tyyliin "x oppi viikonloppuna ajamaan pyörällä ilman appareita" tai "a:n suurta herkkua on päärynäsose ja maissinaksut" niin tää tyyppi kertoo että "pöpi tykkää sen-ja-sen-merkkisestä kuivamuonasta" ja "miro osas noutaa pallon". Samoin jos joku valittelee että vauva valvottaa öisin tai taaperolla on uhma,niin tän ihmisen eläimet on kans tosi mahdottomia kun se toinen jyrsii kaikkea mikä eteen osuu ja toinen herätti lauantaiaamuna jo kymmeneltä nuolemalla naamaa... ARGH.
 
[QUOTE="vieras";28407880]Huoh. Tiedän tunteen. Mun yks tuttu pitää eläimiään lapsina. Ovat omasta valinnastaan lapsettomia mutta niillä on useita eläimiä. Sitten kun jossain porukassa joku kertoo lapsistaan tyyliin "x oppi viikonloppuna ajamaan pyörällä ilman appareita" tai "a:n suurta herkkua on päärynäsose ja maissinaksut" niin tää tyyppi kertoo että "pöpi tykkää sen-ja-sen-merkkisestä kuivamuonasta" ja "miro osas noutaa pallon". Samoin jos joku valittelee että vauva valvottaa öisin tai taaperolla on uhma,niin tän ihmisen eläimet on kans tosi mahdottomia kun se toinen jyrsii kaikkea mikä eteen osuu ja toinen herätti lauantaiaamuna jo kymmeneltä nuolemalla naamaa... ARGH.[/QUOTE]

Varmaan yhtä ARGH kuunnella teidän kersoista?
 
  • Tykkää
Reactions: Mythago
Varmaan yhtä ARGH kuunnella teidän kersoista?

Jos on omasta halustaan lapseton,miksi esim juhlissa hakeutua pienten lasten äitien seuraan kun paikalla olisi muitakin kavereita? Ja jos ei halua kuunnella juttuja toisten lapsista mutta haluaa jutella näiden vanhempien kanssa,eikö asiasta vois sanoa? Kyllä mä ainakin osaan puhua (ja puhunkin) paljon muustakin kun lapsista. Mutta tää tyyppi siis osallistuu näihin "lapsi-keskusteluihin" puhmalla eläimistään. Ja kyseessä ei ole ujo ihminen joka ei uskaltaisi sanoa että "anteeks,olis kiva kuulla mitä teille kuuluu,ei mua teiän lasten taidot ja lempiruoat kiinnosta.."
 
[QUOTE="vieras";28407859]Ei, vaan kenties hiukan yksinäinen ja joka kovasti haluaisi ihmislapsia. Itselläni oli kissoja ennen kuin tapasin mieheni ja ne olivat ihan kaikki kaikessa, vähän kuin omia lapsiani. Sitten kun tulin raskaaksi, ei paljon kissat enää kiinnostaneet ja luovuinkin lopulta niistä. Sama juttu monella tutullani.[/QUOTE]

Tällaiset ihmiset ne vasta onkin jälkeenjääneitä. Otanpa eläimiä ja viskaanpa menemään, kun löydän muutakin elämää. Turhia ootte, ettekä ansaitse onnea tässä elämässä!!!
 
[QUOTE="vieras";28407918]Jos on omasta halustaan lapseton,miksi esim juhlissa hakeutua pienten lasten äitien seuraan kun paikalla olisi muitakin kavereita? Ja jos ei halua kuunnella juttuja toisten lapsista mutta haluaa jutella näiden vanhempien kanssa,eikö asiasta vois sanoa? Kyllä mä ainakin osaan puhua (ja puhunkin) paljon muustakin kun lapsista. Mutta tää tyyppi siis osallistuu näihin "lapsi-keskusteluihin" puhmalla eläimistään. Ja kyseessä ei ole ujo ihminen joka ei uskaltaisi sanoa että "anteeks,olis kiva kuulla mitä teille kuuluu,ei mua teiän lasten taidot ja lempiruoat kiinnosta.."[/QUOTE]


No jos kaikki muut suut vaahdossa jauhavat lastensa kuulumisia, niin miten tämä yksi voisi osallistua keskusteluun?? Pelkästään esittämällä kysymyksiä teille muille? Mun mielestäni on ihan normaalia, että tuossa tapauksessa tyyppi kertoo omista eläinlapsistaan, koska mitäpä muutakaan hän sanoisi. Ehkä kokee, että olisi epäkohteliasta sanoa, että jutellaanpas nyt jostain muusta kuin lapsista. Luultavimmin joku loukkaantuisikin moisesta.
 
Tällaiset ihmiset ne vasta onkin jälkeenjääneitä. Otanpa eläimiä ja viskaanpa menemään, kun löydän muutakin elämää. Turhia ootte, ettekä ansaitse onnea tässä elämässä!!!

No mun mielestäni kyllä ihmiset ja ihmissuhteet menevät eläinten edelle. Esim. jos sattuisi käymään vaikkapa niin, että miesystävälle puhkeaa allergia, niin lempataanko se mies sitten ja elellään vanhanapiikana koko loppuikä kissojen kanssa...???
 
Se mitä joku jauhaa facebookissa, ei välttämättä kerro siitä ihmisestä muuta kuin sen facebook-elämän... eli ei kaikkien koko elämä näy facebook-päivityksistä.
 
Just nuita fuckin ääliöitä riittää...ketä kiinnostaa jonku koiran vittu ruoat tms :D:D mulla on lapsia, mutta en jauha niitten paskoista tai ruoista muille.. Ollaanki alettu kuttuun yhen kaverin kanssa tollasia urpoja nimellä koiraihmisiä :D Elukat on kivoja mut ei niitä tarvii ihmisiks luokitella, joku raja!!!!
 
[QUOTE="vieras";28407859] Itselläni oli kissoja ennen kuin tapasin mieheni ja ne olivat ihan kaikki kaikessa, vähän kuin omia lapsiani. Sitten kun tulin raskaaksi, ei paljon kissat enää kiinnostaneet ja luovuinkin lopulta niistä. [/QUOTE]

Hitto, että ihmiset on pimeitä! Ei mulle eläimet oo mitään vauvojen korvikkeita ja jos kerta eläimiä on ottanut niin ei kiinnostus voi vain loppua (niin tapahtuu 8-vuotiaille!!), kyllä ne eläimet on pidettävä. Tai siis tietysti jos jotenkin kauheasti alkaa niitä eläimiänsä inhoamaan, mutta sitten on kyllä muutenkin päästänsä vajaa. Huh huh.
 

Yhteistyössä