H
Harmailee
Vieras
Kun en kehtaa ja viitsi tätä asiaa nyt kenellekkään kaverillekaan puida. Tunnen itseni lapselliseksi 
Joten palstapsykologit hoi!
Eli tapasin netissä miehen ja käytiin viikonloppuna kahvilla, joka oli siis ensitapaamisemme. Kaikki meni hyvin ja istuttiinkin kahvilassa varmaan kolme tuntia. Sen jälkeen ollaan sitten viestitelty yms.
Eilen sitten mentiin syömään ja syötiin ja istuskeltiin ravintolassa aika kauan. Me asutaan molemmat kaupungista,jossa olemme tapailleet jonkun matkan päässä. Mun sukulaisilla on ns. sijoitusasunto kaupungissa, joka nyt on tyhjillään. Siellä on vuodesohva ja jotakin kalusteita ja mä olen joskus siellä yötä, koska saattaa olla työkeikka ko. kaupungissa ja mukavampi lähteä töihin siitä 1km päästä, kuin tunnin ajomatkan päästä. Lapsikin on isällään.
Mulla ei ollut AJATUSTAKAAN kutsua miestä sinne. Mies kuitenkin kysyi haluanko kyydin keskustasta sinne. Sanoin että kävelen mielelläni ja matkaa on vain kilometri, mutta jos haluaa tulla käymään, niin voi toki tulla. Eikä tässäkään vaiheessa (uskon, ettei kummallakaan) ollut ajatusta muusta, kuin ehkä pikavisiitistä.
No sinne se nyt tuli ja siinä istuskeltiin ja katottiin telkkaria ja höpöteltiin.Sitten pussailtiin ja siitä se nyt sitten loppujen lopuksi eteni itse asiaan. Kello oli jotakin 21.00 kun mies lähti kotiin.
Siis tuo mieshän on aivan ihana! Ajattelen häntä taukoamatta. Mutta minähän en voi tietää kovin tarkasti, mitä hän ajattelee minusta. Hän myös melkein 14v vanhempi ja mä olen nuorempi ja nätti yms, joten voihan se olla, että haluaa musta ihan jonkun muunlaisen tuttavuuden, kuin seurustelukumppanin.
Seksi oli hyvää eikä siinä mitään. (okei, alan jo halkoa hiuksia, mutta...) Olin sheivannutkin aamulla (ihan vain muuten, en miestä varten) ja tuli siitäkin mieleen, että tajuskohan mies sen ja ajattelin mun jo suunnitteleen koko juttua?
Nolaanko mä nyt hirveästi itseni, jos esim. laitan viestin miehelle ja kerron, että jäi vähän vaivaamaan ja ei ole mun tapausta ja mies vaan vaikuttaa niin ihanalta tms?
Joten palstapsykologit hoi!Eli tapasin netissä miehen ja käytiin viikonloppuna kahvilla, joka oli siis ensitapaamisemme. Kaikki meni hyvin ja istuttiinkin kahvilassa varmaan kolme tuntia. Sen jälkeen ollaan sitten viestitelty yms.
Eilen sitten mentiin syömään ja syötiin ja istuskeltiin ravintolassa aika kauan. Me asutaan molemmat kaupungista,jossa olemme tapailleet jonkun matkan päässä. Mun sukulaisilla on ns. sijoitusasunto kaupungissa, joka nyt on tyhjillään. Siellä on vuodesohva ja jotakin kalusteita ja mä olen joskus siellä yötä, koska saattaa olla työkeikka ko. kaupungissa ja mukavampi lähteä töihin siitä 1km päästä, kuin tunnin ajomatkan päästä. Lapsikin on isällään.
Mulla ei ollut AJATUSTAKAAN kutsua miestä sinne. Mies kuitenkin kysyi haluanko kyydin keskustasta sinne. Sanoin että kävelen mielelläni ja matkaa on vain kilometri, mutta jos haluaa tulla käymään, niin voi toki tulla. Eikä tässäkään vaiheessa (uskon, ettei kummallakaan) ollut ajatusta muusta, kuin ehkä pikavisiitistä.
No sinne se nyt tuli ja siinä istuskeltiin ja katottiin telkkaria ja höpöteltiin.Sitten pussailtiin ja siitä se nyt sitten loppujen lopuksi eteni itse asiaan. Kello oli jotakin 21.00 kun mies lähti kotiin.
Siis tuo mieshän on aivan ihana! Ajattelen häntä taukoamatta. Mutta minähän en voi tietää kovin tarkasti, mitä hän ajattelee minusta. Hän myös melkein 14v vanhempi ja mä olen nuorempi ja nätti yms, joten voihan se olla, että haluaa musta ihan jonkun muunlaisen tuttavuuden, kuin seurustelukumppanin.
Seksi oli hyvää eikä siinä mitään. (okei, alan jo halkoa hiuksia, mutta...) Olin sheivannutkin aamulla (ihan vain muuten, en miestä varten) ja tuli siitäkin mieleen, että tajuskohan mies sen ja ajattelin mun jo suunnitteleen koko juttua?
Nolaanko mä nyt hirveästi itseni, jos esim. laitan viestin miehelle ja kerron, että jäi vähän vaivaamaan ja ei ole mun tapausta ja mies vaan vaikuttaa niin ihanalta tms?
