Riippuu sitten ilmeisesti piireistä. Itse käyn ns. yökerhoissa ehkä 1-2 kertaa vuodessa, ja samaa luokkaa tai vähemmin käyvät saman ikäiset (30-35v) lapsettomat kaverit. Kaikki ollaan kaupungeissa asuvia lapsettomia, korkeakoulutettuja ihmisiä.
En tiedä sitten kumpi tapa on se enemmistön tapa, käyminen vai käymättömyys. Sen perusteella mitä olen noiden yökerhokäyntien aikana havainnut, niin vähissä siellä on 30+ vuotiaat, joten olettaisin että oma piirini on "normimpi" keskimääräinen 3-kymppisen tapa. Muutenhan baarien ikäjakauma olisi paljon tasaisempi.
Ja nyt puhun siis ap:n kaltaisesta "ryypätään koko yö" baareilusta. Sellaista "käydään yhdellä tai kahdella ja kymmeneksi kotiin" varmaan jonkin verran harrastetaan vanhempanakin.
En puhunut erityisesti yökerhoista, vaan yleensä baareista. En itsekään käy mieluiten missään yökerhoissa, vaan tykkään istua jossain baarissa, jossa soi hyvä musiikki, mutta jonne mennään enemmänkin juttelemaan kuin tanssimaan. Ja en ota kantaa siihen, kuinka pitkään siellä baarissa ollaan, vaan vain siihen, käydäänkö ollenkaan (minkäänlaisissa baareissa).
Ja jos tarkkoja ollaan, niin käyhän eläkeläisetkin, tavallaan - jotain eläkeläistansseja järjestetään joskus esim. Vanhalla Ylioppilastalolla. En sitten tiedä, lasketaanko sitä baarissa käymiseksi, enkä toki tiedä niistä pippaloista muutenkaan.
Muokkaus:
Itseäni hämää se, että täsäs ketjussa baareissa käymisestä puhutaan "juhlimisena", vaikka voihan se olla aika arkinenkin tilanne. En ainakaan itse ajattele meneväni "juhlimaan", jos menen vaikka yhdelle (tai edes kahdelle tai kolmelle).
Ja mitä tulee niihin "omiin piireihin", joo voihan se siitäkin johtua. Minun tuntemani koulutetut, yli 30-vuotiaat kaupunkilaiset kyllä tykkäävät käydä baareissa, tosin en ole tehnyt gallupia, kuinka moni heistä käy esim. yökerhoissa ja jos, niin kuinka usein. Tosin esimerkiksi moni alakulttuuriin kuuluva ei juuri lempimusiikkiaan muualla kuule kuin tiettynä päivänä kuukaudessa jossain yökerhossa, jossa järjestetään teeman mukaisia iltoja.
Olen vasta 22v ja ainakin tällä hetkellä on ollut tärkeä käydä se kerran kuussa baarissa ja juoda kerran kotona. Suhtautumiseni on aika pakkomielteinen että kerran kuussa on mentävä vaikka tulisi hyvin tiukka tilanne loppukuusta, sillä olen työtön. Baarissa menee rahaa 20-27e välillä yleensä kun olen ottanut 2-4 drinkkiä ja kotona juon ensin hyvät pohjat. Alkoholin juominen tuli pikkuhiljaa, alussa en juonut juuri ollenkaan ja käytiin vain joka toinen kuukausi baarissa, kunnes viimevuoden syksynä halusin käydä kerran kuussa aina. Nyt olen halunnut muutaman kuukauden juona vielä kotonakin kerran kuussa huppeliin. En halua että minusta tulee lopulta alkoholisti niinkuin isäni on. Vanhemmat erosi lähinnä isän juomisen takia vuonna 2000 ja hänellä on tapana juoda aina välillä muutaman päivän ryyppyputkia.. Nykyään aina kun olen ollut yhteydessä niin isä on ollut aina kännissä. Hän asuu myös työttömänä yksistään ja pelkään että minustakin tulee alkoholisti, eikö siinä alkoholin käyttö lisäänny pikkuhiljaa? Ajattelin jopa viimeksi etten varmaan haluaisi lapsia jos ne estävät baareissa käynnin ja seksielämän, niihin menee paljon rahaa tms. En tiedä mikä auttaisi etten enää suhtautuisi alkoholiin niin tärkeänä asiana. En tiedä oliko muutolla lapsuuskodista toiselle paikkakunnalle osuutta asiaan, jossa tunnen vain kihlattuni, en ole saanut vielä kavereita ja olen työtön tms. Minulla on myös muita henk.koht. ongelmia jotka paheni muuton myötä. ap.
