Olin ensin tosi iloinen exän puolesta, en kokenut millään tavalla uhkana sitä uutta naista päinvastoin, olin tosi iloinen, että lapsikin tykkäsi exäni nykyisestä. Sen jälkeen alkoi kauhea mustamaalaaminen. Nekin asiat, joissa ex oli ennen nykyisensä tapaamista täysin samaa mieltä kanssani, olivatkin yhtäkkiä täysin väärin ja ex käänsi takkinsa täysin ja pyrki leimaamaan kaiken tekemäni huonoksi. En tiedä onko uusi nainen tällaisen takin kääntämisen takana, mutta oudolta muutos tuntuu. Mies on sellainen, että lähtee mukaan ihan mihin tahansa näyttääkseen itse paremmalta, eikä takuulla sano missään vaiheessa toisen olevan väärässä tai edes puolusta lastaan (saati sitten exäänsä) jos uskoo, että näyttää vaimonsa silmissä "paremmalta" puhumalla paskaa tai kääntämällä takkinsa. Sellainen miehekäs suoraselkäisyys puuttuu ihan täysin. Enää en siis tiedä mitä mieltä olen. Kyllä on saanut itkua pidättää, kun lapsikin tuntee olonsa niin epävarmaksi jatkuvan arvostelun alla.