Harmittaa, että ennen niin hyvä ystävyyssuhde on mennyt tällaiseksi.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vierasss
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vierasss

Vieras
Enkä oikein ymmärrä miksi..

Olemme olleet ystäväni kanssa ystäviä yläasteelta asti, toista vuosikymmentä jo. Tänä pitkänä aikana on luonnollisesti ehtinyt tapahtua monenlaista: opiskeluja, muuttoja, lasten syntymiä, työpaikan vaihtoja jne. Mutta aina olemme olleet tiiviisti yhteyksissä (ainakin soiteltu viikottain).

Nyt oikeastaan viimeisen reilun puolen vuoden aikana ystävyyssuhteemme on mennyt todella omituiseksi. Minä olen nykyään 100 % se, joka ehdottaa jotakin yhteistä tekemistä. Lenkkiä, kahville lähtöä, tapaamista lasten kanssa jne. aivan kuten ennenkin olemme tehneet. Ystäväni on aina innoissaan, että joo tosi hyvä idea, mutta tapaaminen jää aina toteutumatta. Monesti ei tosin vastaa mitään viesteihini tai jättää vastaamatta puhelimeen..

Ainoat kerran, jotka olemme viime aikoina nähneet, ovat olleet sellaisia johon liittyy alkoholin juomista! Illanistujaisissa, kuppilassa, juhlissa jne. seurani kelpaa edelleen entiseen tapaan, eikä väleissämme tunnu olevan mitään ongelmaa. Tutuilta ja facebookpäivityksistä olenkin huomannut, että ystäväni käy oikeastaan joka viikonloppu baarissa. Ehkä tässä voikin olla syy siihen, ettei kiinnostusta riitä enää minun seuraani, jos ystävälläni on joku "uusi nuoruus" meneillään enkä oikein istu niihin porukoihin.

Äh, en tiedä. Mitäpä tähän kukaan osaa sanoa, oli vaan purettava omaa harmitusta jonnekin.
 
Pitkäaikaisessa ystävyydessä on yhden sortin seilaamista, jossa välillä on paljonkin yhteistä ja sitten voi elämäntilanteet joksikin aikaa vieraannuttaa toisistaan. Kuinka huolissaan tai harmissaan siitä kannattaa olla on tietenkin hyvä miettiä omissa oloissaan, mutta ei sentään antaa pilata koko päiväänsä. Voihan asiasta ystävän kanssa puhuakin, mutta aina ei löydy oikeita sanoja tai järkevää selitystä tunteilleen tai teoilleen etenkin kun ei tuon vakavammasta ole kyse. Pidätte kuitenkin yhteyttä ja sekin on tärkeää.

Ja mikä asiassa harmittaa? Sekö, ettei ystäväsi tee mitä sinä haluat vai sekö, että sinun täytyy tehdä mitä ystäväsi haluaa? YHtä lailla ystäväsi voi kokea sinun muuttuneen niuhoksi, joka ponnari tiukalla haluaa viuhtoa lenkkipolulla hiki roiskuen? Tai harmistua, miksi lapsia täytyy raahata mukaan teidän tapaamisiin hänen kaivatessaan vain aikuista seuraa?

Toivotaan, ettei ystäväsi sentään ihan alkkikseksi rupea. Se onkin sitten ihan uusi tarina...
 
Mulla on erilaisia ystäviä. Toisten kanssa mennään aina syömään ja sit baariin. Heitä ei minun lapset niin kiinnosta vaan pidetään aikuisten kivaa. Toisten kanssa taas aina kahville tai sitten he tulevat meille kahvittelemaan, mutta ei koskaan nautita alkoholia. Jos sinä olet ystävällesi se baariseura kaveri?
 
[QUOTE="vieras";29062753]Pitkäaikaisessa ystävyydessä on yhden sortin seilaamista, jossa välillä on paljonkin yhteistä ja sitten voi elämäntilanteet joksikin aikaa vieraannuttaa toisistaan. Kuinka huolissaan tai harmissaan siitä kannattaa olla on tietenkin hyvä miettiä omissa oloissaan, mutta ei sentään antaa pilata koko päiväänsä. Voihan asiasta ystävän kanssa puhuakin, mutta aina ei löydy oikeita sanoja tai järkevää selitystä tunteilleen tai teoilleen etenkin kun ei tuon vakavammasta ole kyse. Pidätte kuitenkin yhteyttä ja sekin on tärkeää.

Ja mikä asiassa harmittaa? Sekö, ettei ystäväsi tee mitä sinä haluat vai sekö, että sinun täytyy tehdä mitä ystäväsi haluaa? YHtä lailla ystäväsi voi kokea sinun muuttuneen niuhoksi, joka ponnari tiukalla haluaa viuhtoa lenkkipolulla hiki roiskuen? Tai harmistua, miksi lapsia täytyy raahata mukaan teidän tapaamisiin hänen kaivatessaan vain aikuista seuraa?

Toivotaan, ettei ystäväsi sentään ihan alkkikseksi rupea. Se onkin sitten ihan uusi tarina...[/QUOTE]

Niin. Ennen ystäväni on ollut noista em. tekemisistä kiinnostunut, itsekin niitä ehdottanut. Nyt haluaa nähdä vain ja ainoastaan jos tapaamiseen liittyy alkoholi. En osaa oikein sanoa tekeekö noita em. muita asioita nykyään jonkun muun kanssa, yksinään vai eikö ollenkaan. Itsekin käyn kyllä joskus kuppiloissa, illanistujaisissa jne., mutta ei sitä näin perheellisenä töissäkäyvänä joka viikonloppu jaksa tai halua. En ole kuitenkaan koskaan tuomminut ystäväni tiiviimpää tahtia, joten siitä on tuskin ainakaan kyse.
ap
 
Mulla on erilaisia ystäviä. Toisten kanssa mennään aina syömään ja sit baariin. Heitä ei minun lapset niin kiinnosta vaan pidetään aikuisten kivaa. Toisten kanssa taas aina kahville tai sitten he tulevat meille kahvittelemaan, mutta ei koskaan nautita alkoholia. Jos sinä olet ystävällesi se baariseura kaveri?

Se nimenomaan ihmetyttää, kun en ole aikaisemmin ollut! Olemme aikaisemmin lenkkeilleen, kahvitelleet, käyneet syömässä/ elokuvissa, laivalla, kyläilleet perheen kesken, mökkeilleet jne. ja joskus ehkä kaksi kertaa vuodessa siellä kuppilassa.
ap
 

Yhteistyössä