Mies laski 1,5-vuotiaan yksin parkkipaikalle, suuttui kun asiasta huomautin

[ei jaksa]

Jessus tota miestä.

Tulin kaupasta ja jätin kauppatavarat oven suuhun, josta mies niitä tuli hakemaan. Meidän lapsi siinä tietty oli ovella kanssa vastassa. Lähdin sitten viemään autoa, ja tullessani autolta oli yllätys suuri kun lapsemme hortoili yksinään parkkiksella, oli lähtenyt minun perääni (onneksi pieni parkkipaikka).

Menin sitten lapsen kanssa sisälle, ja kysyin mieheltä mitä lapsi teki yksinään ulkona. Mies rupesi minua syyttämään, kuulemma kyllä mun olisi pitänyt huomata että lapsi lähti mun perääni. Ei jessus. Mitä jos joku olisi ajanut pihaan, ja suoraan lapsen päälle?? Tai minä olisin peruuttanut autoa parkkiin laittaessani ja ajanut lapsen päälle??

No mies siinä rupesi raivoamaan, kuinka pilasin hänen päivänsä ja että olen ihan ylihysteerinen. Lähti sitten ovet paukkuen menemään, kun ei kuulemma kestä mua. Kivointahan tässä on se, että mun piti lähteä salille mutta en nyt sit lähekään kun eipä tuota lasta yksinkään voi jättää...

Oonko mä muka ylihysteerinen, jos mielestäni 1,5-vuotiasta lasta ei päästetä ulos yksinään?? Varsinkaan pimeällä.

 

[öööh]

Ööööh miksi edes olet tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa? Kuulostaa hermoheikolta...

 

["vieras."]

Et todellakaan ole ylihysteerinen. Tais mieskin säikähtää käytöksen perusteella?

 

[Wieruus]

Eikö salillasi ole lapsiparkkia?

 

[ei jaksa]

[QUOTE="vieras.";29228911]Et todellakaan ole ylihysteerinen. Tais mieskin säikähtää käytöksen perusteella?[/QUOTE]

No kun ei ollut edes eka kerta, kun joudutaan tämmöisistä asioista keskustelemaan... Mies on alusta asti ollut vähän liian huoleton lapsen suhteen. Ja en siis todellakaan ole mikään hysteerikko, joka ei anna lapsen esim portaita kiivetä. Mutta jossain se raja kyllä menee.

 

["vieraana"]

Mullekin tuli mieleen, että mies säikähti omaa käytöstään, mutta ei myönnä sitä. Et ole hysteerinen. Onko tuo normaalia käytöstä mieheltäsi?

 

[ei jaksa]

Eikö salillasi ole lapsiparkkia?

Ei ole :/ No ei se nyt niin haittaa, etten päässyt lähtemään. Mutta ärsyttää tuo, että mies vaan häipyy, välittämättä mun menoistani. Lisäksi olin jo ilmoittautunut tunneille, joten saatan saada siitä huomautuksen kun olen varannut paikan turhaan (sitä ei voi enää perua...).

 

[ei jaksa]

[QUOTE="vieraana";29228919]Mullekin tuli mieleen, että mies säikähti omaa käytöstään, mutta ei myönnä sitä. Et ole hysteerinen. Onko tuo normaalia käytöstä mieheltäsi?[/QUOTE]

No valitettavasti on... Ja aina saan kuulla olevani ylihysteerinen.

 

["hmh"]

Auttaisko jos keskustelisit miehen vastuunottokyvystä lapsen suhteen hänen vanhempiensa kanssa? Jos ne ovat järki-ihmisiä, ja voisivat vähän vääntää rautalankaa pojalleen, miten pieni ja avuton tuommoinen puolitoistavuotias siis oikeasti on.

 

[ei jaksa]

[QUOTE="hmh";29228927]Auttaisko jos keskustelisit miehen vastuunottokyvystä lapsen suhteen hänen vanhempiensa kanssa? Jos ne ovat järki-ihmisiä, ja voisivat vähän vääntää rautalankaa pojalleen, miten pieni ja avuton tuommoinen puolitoistavuotias siis oikeasti on.[/QUOTE]

Mies on äitinsä yksin kasvattama, ja anoppi on jo niin dementoitunut että eipä siitä apua oikein ole :/ Muuten olisikin kyllä hyvä idea!

 

["tii-"]

No ei nyt mennä kantelemaan miehen vanhemmille... siinä se pariskunnan keskinäinen kommunikointi vasta paranee, kun asiat hoidetaan appivanhempien kautta.

Nyt vaan keskustelua peliin. Onko molemmat samaa mieltä, mikä on ylihysteeristä ja mikä ei? Miten kerrotaan toiselle, kun ajattelee vastuun lapsesta siirtyvän toiselle (kuten mies ajatteli että huomasit lapsen läheteneen perään)? Onko ok lähteä ovet paukkuen pois kotoa riitatilanteessa ja jättää toinen määrittelemättömäksi ajaksi vastuuseen lapsesta?

 

[ei jaksa]

[QUOTE="tii-";29228949]No ei nyt mennä kantelemaan miehen vanhemmille... siinä se pariskunnan keskinäinen kommunikointi vasta paranee, kun asiat hoidetaan appivanhempien kautta.

Nyt vaan keskustelua peliin. Onko molemmat samaa mieltä, mikä on ylihysteeristä ja mikä ei? Miten kerrotaan toiselle, kun ajattelee vastuun lapsesta siirtyvän toiselle (kuten mies ajatteli että huomasit lapsen läheteneen perään)? Onko ok lähteä ovet paukkuen pois kotoa riitatilanteessa ja jättää toinen määrittelemättömäksi ajaksi vastuuseen lapsesta?[/QUOTE]

Me ollaan nyt viimeset puoli vuotta väännetty kaikenlaisista asioista. Mieheni on todella jääräpää, hänelle ei saa yhtään mistään sanoa tai lähtee ovet paukkuen tai vähintään alkaa raivoamaan. Ja juu, ei oo aina ollut samanlainen.

Kaippa se jonkun naikkosen itselleen tänään etsii. Ainakin just pari päivää sit sanoi, että pettää kyllä jos tilaisuus tulee eteen.

 

["hmh"]

Me ollaan nyt viimeset puoli vuotta väännetty kaikenlaisista asioista. Mieheni on todella jääräpää, hänelle ei saa yhtään mistään sanoa tai lähtee ovet paukkuen tai vähintään alkaa raivoamaan. Ja juu, ei oo aina ollut samanlainen.

Kaippa se jonkun naikkosen itselleen tänään etsii. Ainakin just pari päivää sit sanoi, että pettää kyllä jos tilaisuus tulee eteen.

Voisitko ottaa neuvolassa puheeksi tuon hankaluuden, jos vaikka saisitte ohjauksen perheneuvolaan, tai jos kunnassanne olisi jotain isäryhmää tms.

Isyys kyllä kuuluu isälle. Ei äiti voi isän puolesta olla isä.

 

[Vätti Räsynyt]

Teillähän on kiva perhe :|

 

[ei jaksa]

[QUOTE="hmh";29228960]Voisitko ottaa neuvolassa puheeksi tuon hankaluuden, jos vaikka saisitte ohjauksen perheneuvolaan, tai jos kunnassanne olisi jotain isäryhmää tms.

Isyys kyllä kuuluu isälle. Ei äiti voi isän puolesta olla isä.[/QUOTE]

Mies ei ikimaailmassa lähtisi semmoiseen. Kerran suostui neuvolaan tulemaan. On sitä mieltä, että meidän kahden väliset asiat eivät mitenkään liity lapsen hyvinvointiin...

 

["hmh"]

Tunnetteko ketään muita isiä? Voisko jonkun kanssa jutella, siis ystäväpariskunnan?

 

[ei jaksa]

[QUOTE="hmh";29228972]Tunnetteko ketään muita isiä? Voisko jonkun kanssa jutella, siis ystäväpariskunnan?[/QUOTE]

No ei oikeastaan ole...

 

["hmh"]

No jo on teillä kehno tilanne. Kyllä mä sinuna neuvolassa asian kuitenkin ottaisin esiin, lähtee mies nyt sitten keskustelemaan eli ei. Eihän se tuommoinen mies ole mistään kotoisin, mitä sillä tekee...

 

[Tjaah]

Juuri noissa tilanteissa sattuu ne "isä peruutti lapsen päälle, 1-vuotias kuoli" - onnettomuudet. Ärsyttää ajatellakin tuollaista vastuuttomuutta, ja erityisesti sitä että syyt suoletaan sitten toisen päälle. Yksittäisenä kertana olisi vielä ok käytöstä ( tai ei ok, mutta sietäisin), mutta jos kerran on luonteeltaan tuollainen eikä kuulosta kunnioitusta puolisoakaan kohtaan olevan niin pakkaisin kimpsut ja toivottaisin parempaa loppuelämää.

 

[ei jaksa]

[QUOTE="hmh";29228993]No jo on teillä kehno tilanne. Kyllä mä sinuna neuvolassa asian kuitenkin ottaisin esiin, lähtee mies nyt sitten keskustelemaan eli ei. Eihän se tuommoinen mies ole mistään kotoisin, mitä sillä tekee...[/QUOTE]

Niinpä... Ero on käynyt mielessä sen miljoona kertaa.

Nyt on vaan semmoinenkin soppa, että ostettiin juuri uusi asunto joten vähän vaikea olisi sitä lähteä heti myymään... Että ollaan vähän nyt sidottuja toisiimme. Juuri pari päivää sitten puhuttiin, että oli todella typerä teko ostaa se.

 

["hmh"]

Niinpä... Ero on käynyt mielessä sen miljoona kertaa.

Nyt on vaan semmoinenkin soppa, että ostettiin juuri uusi asunto joten vähän vaikea olisi sitä lähteä heti myymään... Että ollaan vähän nyt sidottuja toisiimme. Juuri pari päivää sitten puhuttiin, että oli todella typerä teko ostaa se.

No kaksi vuotta jos jaksaa asua niin sitten ei joudu sitä veroa maksamaan siitä myyntivoitosta.

Mutta näinä ankeina aikoina tuskin mitään myyntivoittoa tulee, joten sen puolesta sen kämpän voi ihan hyvin myydä saman tein, nou hätä.

 

["vieras."]

Teillä on siis muutenkin ongelmia, mutta tuo alun tapaus kuulostaa väärinkäsitykseltä, eikä siltä, että mies tarkoituksella päästi lapsen yksin parkkipaikalle. Hän ilmeisesti luuli, että sinä otit vastuun eteisessä pyörineestä lapsesta kun hän lähti tyhjentämään kauppakasseja. Ja sinä taas oletit miehen huolehtivan lapsesta. Jos parisuhteessa olisi kaikki kunnossa, niin tapauksesta kyllä molemmat pelästyisi ja ottaisi opikseen, mutta tuollaiseen molemminpuoliseen syyttelyyn ei lähdettäisi.

 

[ei jaksa]

Mutta musta aika outoa olettaa mun ottavan vastuun lapsesta, kun olen menossa viemään autoa pois??

 

["Vierailija"]

[QUOTE="hmh";29228927]Auttaisko jos keskustelisit miehen vastuunottokyvystä lapsen suhteen hänen vanhempiensa kanssa? Jos ne ovat järki-ihmisiä, ja voisivat vähän vääntää rautalankaa pojalleen, miten pieni ja avuton tuommoinen puolitoistavuotias siis oikeasti on.[/QUOTE]

Toivottavasti tuo oli vitsi. Vai että vanhemmille, lapsiko olet?

Keskustele miehesi kanssa tilanteesta, älä ota syyttelevää kantaa vaan ihan positiivisella/neutraalilla mielellä. Kertokaa kumpikin kantanne ja keskustelkaa aiheesta. Miten nyt aikuiset ihmiset tilanteet hoitavat, keskustelemalla keskenään.

 

["vieras."]

Mutta musta aika outoa olettaa mun ottavan vastuun lapsesta, kun olen menossa viemään autoa pois??

No yhtä lailla voisi sanoa, että on outoa olettaa miehen ottavan vastuun, kun hän kerran lähti tyhjentämään kauppakasseja ja itse vasta saavuit kotiin. Oikeasti molemmat omiin touhuihinsa eikä keskinäinen kommunikaatio pelannut. Saako teillä muuten noin pieni lapsi oven itse auki vai jätitkö sen auki kun lähdit autoa siirtämään?