Mies tai nainen ystävänä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hyväuskoinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Sä saat ajatella ihan mitä itse haluat. Viatonta ei toki siinä mielessä, että jotain juttua meillä on ollut. Mutta se ei ole johtunut siitä, että olisi tunteita toista kohtaan vaan siitä, että se on kätevää kun saa sinkkunakin läheisyyttä jostakin. Tällä hetkellä ollaan taas molemmat sinkkuja, mutta aikaisemmat partnerit on kyllä tiennyt siitä, että ei me ihan viattomalla pohjalla olla tässä ystävyyssuhteessa ja silti eivät ole tulleet väliimme.

Tai itse asiassa nyt kun rupesin miettimään niin eihän mun exä tiennyt asiasta. Hups :D
 
Sanoin hänelle että ei kiinnosta ja siten ainoaksi ongelmaksi jäi puolisot. Ymmärrän kyllä että puoliso tulee mustasukkaiseksi tuollaisesta.

Aina kaiken kivan tiellä.

Famous-characters-Troll-face-45719.png
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Uskon että voi. Itselläni on enemmän miespuolisia kavereita kun naisia. Onhan näitä tyyppejä kun on tukena ja olevinaan kunnon ystävää ja heti kun siviilisääty vaihtuu sinkuksi niin rakkaudentunnustuksia satelee.. Siinä menee mun osalta kaveruus suhde puihin samantien. Oikeat ystävät on niitä kenen kanssa voi olla oma itsensä sinkkuna tai varattuna. Oma mieheni ei kaikista kavereistani pidä,mutta se sallittakoon hänelle. Itse tiedän mitä teen ja kenen kanssa. Ja todella ne kavereiden uudet puolisot hämmentävät soppaa välilä,mutta rehellisessä kaveruus suhteessa nämä eivät ole esteenä millekkään. Arvostan miehiä kavereina enemmän kuin naisia,kunnon kaverisuhde on rehellistä ja vilpitöntä molemmin puolin mikä koituu naisille ikävän usein hyvin haasteelliseksi.
 
Voi olla. Mulla on yksi tosi hyvä ystävyyssuhde joka alkoi kunnolla vasta silloin kun toinen osapuoli (eli se miespuoleinen) ensin myönsi ihastuksensa, sitten suuttui mulle kun en vastannut tunteisiinsa, katkaisi välit, mutta jonkun ajan päästä soittikin ja pyysi käytöstään anteeksi. Puhuimme asiat ja nyt olemme kuin paita ja p... Mutta on niitä toveruuksia kosahdellut siihenkin kun se toinen on roikkunut seurassa koska toivoo salaa että välillämme tapahtuisikin jotain. Kyä siitä tulee kusetettu olo, varsinkin kun just siitä asiasta on varta vasten puhuttu ja jankattu moneen otteeseen ja muka ollaan samaa mieltä että EI.... Ja ainiin, mulla on tällä hetkellä muuten älyloistava ja onnekas tilanne, mulla nimittäin on Ystävänä eräs miespuoleinen henkilö jonka kanssa teemme kaikkea mitä kaverit tekee, ja sitten teemme välillä jotain muutakin.. ;) Sopii mulle, sopii hänelle, kumpikaan meistä ei halua sitoutua mihinkään tai keneenkään, mutta tottakai silti halutaan välillä kokea ja antaa fyysisyyttä ja hellyyttä. Pitkän sinkkuilun jälkeen oikein mukavaa, eikä tarvitse pelätä vapauden puolesta. Uskon että ystävyys jatkuu vaikka jompikumpi sattuisikin löytämään kumppanin itselleen. Tietusti jatkuu sitten eri säännöillä. :)
 
Mä vähän takerrun.

Jotain ylimääräisiä tunteita vähintään toisella teistä on toista kohtaan. Mielestäni tuo teidän ystävyyssuhde ei ole ihan viaton. Vai miten sen sanoisi.

Haittaako se? Niin kauan kuin osaa pitää säpinät pois silloin kun on muualla parisuhtessa.

Mulla on eräs ystävä, tosin naispuolinen, jonka kanssa ollaan tässä vuosikymmenien saatossa menty muutaman kerran sänkyyn. Tätä on kuitenkin tapahtunut vain silloin kun olemme molemmat sinkkuja, emmekä ole koskaan halunneet seurustella keskenämme.

Ymmärrän toki että tällainen ei sovi kaikille.
 
Ja ainiin, mulla on tällä hetkellä muuten älyloistava ja onnekas tilanne, mulla nimittäin on Ystävänä eräs miespuoleinen henkilö jonka kanssa teemme kaikkea mitä kaverit tekee, ja sitten teemme välillä jotain muutakin.. ;) Sopii mulle, sopii hänelle, kumpikaan meistä ei halua sitoutua mihinkään tai keneenkään, mutta tottakai silti halutaan välillä kokea ja antaa fyysisyyttä ja hellyyttä. Pitkän sinkkuilun jälkeen oikein mukavaa, eikä tarvitse pelätä vapauden puolesta. Uskon että ystävyys jatkuu vaikka jompikumpi sattuisikin löytämään kumppanin itselleen. Tietusti jatkuu sitten eri säännöillä. :)

Sama tilanne mullakin mistä jo aikaisemmin kirjoitin. Kenguru oli sitä mieltä, että toisella olisi suurempia tunteita siinä takana, mutta ei se meillä ainakaan niin ole. Ehkä joillekin on vaikea ymmärtää, että toiset harrastaa seksiä ilman suuria tunteita?
 
Haittaako se? Niin kauan kuin osaa pitää säpinät pois silloin kun on muualla parisuhtessa.

Mulla on eräs ystävä, tosin naispuolinen, jonka kanssa ollaan tässä vuosikymmenien saatossa menty muutaman kerran sänkyyn. Tätä on kuitenkin tapahtunut vain silloin kun olemme molemmat sinkkuja, emmekä ole koskaan halunneet seurustella keskenämme.

Ymmärrän toki että tällainen ei sovi kaikille.

Mä uskon, että se haittaisi siinä vaiheessa, jos olisi niitä tunteita pelissä mistä Kenguru puhu. Mutta meillä ainakin kyse on vaan siitä seksistä ja läheisyydestä.
 
Haittaako se? Niin kauan kuin osaa pitää säpinät pois silloin kun on muualla parisuhtessa.

Mulla on eräs ystävä, tosin naispuolinen, jonka kanssa ollaan tässä vuosikymmenien saatossa menty muutaman kerran sänkyyn. Tätä on kuitenkin tapahtunut vain silloin kun olemme molemmat sinkkuja, emmekä ole koskaan halunneet seurustella keskenämme.

Ymmärrän toki että tällainen ei sovi kaikille.

Niin, ei se varmasti kaikkia haittaisi. Kova pitää olla luottamus. Mutta eihän suhteessa kannata ollakaan ellei pysty luottamaan.
 
Kyllä voi! Mulla on monia miesystäviä. Naiset ovat vain kavereita tai hyvänpäiväntuttuja.

Tuntuu että miehet on luotettavampia ja rennompia ja heidän kanssa on paljon parempi olla.
Naisten kanssa ystävyys on ihmeen hysteeristä "piiripienipyörii leikkiä" ja kaameata selkäänpuukotusta.
Naiset ovat mun kokemuksien mukaan kamalan kateellisiakin!

Ystävien kanssa ei harrasteta seksiä, eikä sellaisia tuntemuksia ole toista kohtaan.
Jos jotakin sellaista alkaa käydä mielessä niin kannattaa lopettaa ystävyys siihen, etenkin jos on varattu.
 
Viimeksi muokattu:
Sama tilanne mullakin mistä jo aikaisemmin kirjoitin. Kenguru oli sitä mieltä, että toisella olisi suurempia tunteita siinä takana, mutta ei se meillä ainakaan niin ole. Ehkä joillekin on vaikea ymmärtää, että toiset harrastaa seksiä ilman suuria tunteita?

Niin, jotenkin omasta kokemuksesta johtuen uskon että niitä piilotunteita toisella voi ollakin vaikka kuinka väittää muuta. Toinen ei vaan uskalla tunnustaa kun uskoo että menettää tämän toisen jos kertoo niistä.

Mutta ihan varmasti on toisenlaisiakin suhteita.
 
Sama tilanne mullakin mistä jo aikaisemmin kirjoitin. Kenguru oli sitä mieltä, että toisella olisi suurempia tunteita siinä takana, mutta ei se meillä ainakaan niin ole. Ehkä joillekin on vaikea ymmärtää, että toiset harrastaa seksiä ilman suuria tunteita?

Tjaaah, kyllä seksi onnistuu ilman suuria tunteita. Ei kaikki sitä tosiaan ymmärrä. Eikä välttämättä edes tarvitse. Sekin on sen tietyn tarpeen hoitelemista, kuten vaikka syöminenkin, tarve mikä tarve. Not so big deal.
 
En tiedä, kai jotkut pystyvät olemaan.

Mulla oli joskus nuorempana miespuolisia kavereita/ystäviä, mutta aina jossain vaiheessa selvisi, ettei suhde olekaan miehen puolelta puhtaasti platoninen.
Nykyään en edes halua kaveerata miesten kanssa (pl. lapsuudentoverit), kun en koe saavani heistä samalla tavalla irti kuin naisista.
Myös sellaiset miehiä mielistelevät, huonot amisnaiset jotka eivät muille naisille kelpaa, mä skippaan. Eli nää, jotka sanoo olevansa "yksi jätkistä" ja "emmä iqin vois olla naisten kaa ku ne on nii kiaroi ja puukottelee niinq selkää siis ämmät wittu".
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe ja Dottie
Ei miehen kanssa voi olla kaveri kun miehet on niin kiinnostavia, mutta jos se on homo niin silloin ei tule mieleen yrittää sitä. Ja tietysti, jos mies on epämiehekäs tai tosi ruma, silloin pelkkä ystävyys on mahdollista! Mutta komeisiin miehiin taatusti ihastuu joten ei se ole puhdasta ystävyyttä ikinä sellaisten kanssa.
 
Riippuu ihan ihmisistä ja tuurista. Jotkut voivat olla todella aivan platonisella tasolla kumpikin mukana ystävyyssuhteessa. Mutta harvinaista se on silti etteikö jommallakummalla tulisi niitä tunteita tai olisi jo alunperin ollut mukana. Myös tapa suhtautua ystävän puolisoon on merkittävä asia tilanteessa. :)

Minä en meinaan katselis hetkeäkään miehellä ns.naisystävää, joka tekee kaikkensa keksiäkseen vapaille yhteisiä menoja joihin ei muut kelpaa mukaan. Tai ilmiselvää vokottelua ja piikittelyä kumppanille heti kun tämä mies kääntää selkänsä.. näit on nähty ;) Miehet yleensä ovat ihan liian hyväuskoisia näissä tapauksissa kaverinsa suhteen..

Minulla on pari miespuolista ystävää enää. Puolisoni hyväksyy molemmat, toisen kanssa käy peleissä, metsällä ilman minuakin. Toisen kanssa näemme yhdessä toisinaan mutta yleensä käyn esim.leffassa, näyttelyssä tms kaksin tämän miehen kanssa. Hänet olen tuntenut myöskin jo yli 15 vuotta. Ei kummankaan kanssa ole ollut mitään peliä ikinä.. tai toisen tapasin ns.romanttisissa merkeissä treffeillä vaan jutut läks lentoon ja huomattiin ettei meistä pari tulisi mutta hyviä ystäviä! :D

On suuri rikkaus omata hyvä ystävä. Mutta vaatii myös tilannetajua pitää ystävyys kasassa jos toisen puoliso ei niin innostunut oliskikaan asiasta. Minusta näissä pitää kunnioittaa kaikkia ja erityisesti naisen tunteita. Toisella ystävistäni ei uusi puoliso hyväksy minua vielkää.. kahden vuoden jälkeen meinaan. Joten näemmä siksikin harvemmin ja pyrin olemaan turhia soittelematta, viestimättä hänelle ettei tule mitään draamoja. Olemme mieheni kanssa kutsuneet tämän naisenkin monesti meille tai leffaan jne mutta hän on tehnyt selväksi ettei käy. Joten arvostan tätä ja ystäväni arvostaa suuresti tätä näkökantaani asiassa. En tahdo tietenkää kenenkää välejä sotkea. Niin syyhän on kuulemma just tämä "miehisyyteni" koska olen miesvaltaisella alalla jne joka häiritsee eniten tätä "hupakkoa", heh.. mut katsotaan nyt.
Ehkä tämä nainen joskus lämpiää ajatukselle hyväksyä miehensä kaverit ja ystävät, kunpa tajuaisi vaan etten ole ikinä häntä mustamaalannut ja jopa puhunut useasti puolestaan, kun tämä asia on miespuolista ystävääni häirinnyt lähes eroon johtaen. Joskus naiset ovat vaikeita vaatimuksissaan.. ja siinäpä ei auta syytellä ystäviä jos itse heidät ensin haukkuu ja yrittää eristää täysin miehestä. :D

Todellinen ystävyys ei katoa jos välillä tarvitsee antaa aikaa.
 
Siis niinku Lispetti :D

Ei, ei, sä kässäsit nyt asian ihan väärin.
Minä olen se joka ne eukot skippaa.
En koe mitään tarvetta mielistellä mun ystäviä.:)

En myöskää ole yksi jätkistä, sillä olen tyttömäinen.
t2715.gif


Enkä ole myöskään huono amisnainen.
t2667.gif
 
Ensimmäinen "paras kaverini" oli poika, oltiin 4v. Koulussa kaverustuin sellaisen rauhallisen pojan kanssa, yläasteella oltiin ihan bestiksiä yhden toisen kanssa. Lukiossa oltiin niin tiiviisti yhdessä yhden kaveripojan kanssa, että meitä pidettiin pariskuntana. Se huvitti meitä suuresti, koska mitään sellaista siinä ei koskaan ollut. Lukion jälkeen tutustuin työharjottelussa yhteen muutaman vuotta vanhempaan mieheen ja huomasimme viihtyvämme todella hyvin yhdessä, kavereina/ystävinä. Meillä on molemmilla perheet ja tuntuisi tosi hassulta, jos joku nyt yhtäkkiä ryhtyisi mustasukkaiseksi.

On minulla naisiakin ystävinä/kavereina, mutta helpommin tulen edelleenkin juttuun miesten kanssa. Minua tulee aika usein miehet iskemään, ihan vaikka kaupan kassajonossa, ja tuollaisissa lähestymisissä on ihan eri sävy. On minullekin käynyt niin, että työkaverimies, jolle olen ollut mukava ihan kaverimielessä, on ihastunut ja sen kertonutkin, mutta sellaisen huomaa nopeasti ja minun kohdallani tuollainen on ollut kyllä vain poikkeus.

Että kai se on paljolti ihmisestä/-sistä kiinni, mutta vastaan silti, että kyllä voi nainen ja mies olla ihan vain kavereita/ystäviä.
 
Tämä on vanha ja ruodittu aihe. Näin niissä vaan tapaa aina käydä.

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1665827-sanokaapa-te-viisaammat-kanssasisaret-nyt-mielipiteenne-miehen-ja-naisen-ystavyys/
 

Similar threads

Yhteistyössä