11-vuotiaan salainen kielenkäyttö

["surku"]

Satuin näkemään tytön päiväkirjan, ei ollut lukossa eikä piilossa... kauhistuin siellä olevaa kielenkäyttöä, mm. vittumainen, f.uck ja wtf siellä tekstin seassa... eipä ole todellakaan kotoa tuollaisia oppinut. Ei myöskään käytä niitä meidän kuullen.

on ns. kiltti tyttö, mutta näköjään tytössä on ihan toinenkin puoli olemassa, josta en tiennyt mitään. Haukkuipa siellä kirjassa äitiäänkin, oli kai suuttunut jostain.

Ymmärrän, että alkava murkkuikä teettää tämmöistä ja että kiroilu on "hienoa". On vaan surku olo siitä, että tyttöni ei olekaan sellainen, minkä mielikuvan tässä kotona saa...vaan aika paha suustaan (kynästään) ja paljon negatiivisempi kuin luulin.

Olen miettinyt pääni puhki, pitäisikö asiasta puhua ihan kasvatuksellisista syistä, jolloin kuitenkin paljastuu että olen nähnyt hänen tekstejään. Vai antaa vaan olla, jolloin hän todennäköisesti jatkaa noita kiroilujuttujaan...? Olen kauhean huono sivuuttamaan asioita, mun mielestä ne pitää aina selvittää. Mutta...

Olisin asiallisista kommenteista kiitollinen...ehkäpä jollain on ollut vastaava tilanne?

 

[Ehdotus]

Anna olla

 

["viera"]

Olet toiminut todella väärin ja loukkaavasti lasta kohtaan kun olet lukenut päiväkirjaa ilman lupaa!
Ja kyllä - useimmat lapset kiroilee kun vanhemmat eivät ole kuulemassa deal with it.

 

[kana]

Enpä ihmettele, jos on äitiään haukkunut, jos äiti on sitä luokkaa, että lukee lapsensa päiväkirjoja.

 

[Minni:)]

Musta on ainoastaan hyvä jos lapsi älyää kirjottaa tollaset jutut päiväkirjaan eikä käytä tollasta kieltä teidän kuullen. Fiksulta lapselta vaikuttaa. Sinuna olisin ihan hiljaa. Päiväkirjaan saa kirjoittaa ihan mitä haluaa ja se on henkilökohtainen. Kaikenlainen kasvatusmielessä siihen puuttuminen mitä päiväkirjaan kirjoitetaan on yksinkertaisesti väärin.

 

[Nap]

Minä oon ollut aina kans se kiltti tyttö, itsekseni/salaa kyllä kirosin, mutta en ikinä vanhempien kuullen. Enkä vieläkään, 26v, 'uskalla' äitini kuullen kiroilla, vaikka mieli tekisi välillä

Ehkä jokainen nuori, vaikka kuinka kiltti olisi, ainakin mielessään kiroilee, tavalla tai toisella.

Mutta ehkä olisit voinut jättää lukematta sitä päiväkirjaa.

 

[Määh]

No johon tuon ikäinen osaa kaikki sanat. Kyllä itekin järkytyin, kun löysin vanhan vihkon johon olin kerran ekaluokkalaisena kirjoittanut harakanvarpailla suutuspäissäni kaikki kirosanat mitä tiedän. Joukossa oli ihan kaikki, myös "vittu". Ei hajuakaan mistä olin oppimut, mutta kyllähän koulun pihalla ja leikeissä isommat huutelee kaikenlaista. En kyllä varmasti tiennyt merkitystä ja en todellakaan käyttänyt puheessa. Päiväkirja on tuuletuskanava. En ottaisi puheeksi enkä menisi enää nuuskimaan. Jos kerran osaa käyttäytyä eikä viljele kieltä kotona, mummolassa ja koulustakaan ei valiteta niin eiköhän tuo ole älynnyt ettei rumaa kieltä käytetä julkisesti.

 

[Mimmom]

Menetät kyllä tytön luottamuksen (ihan syystä) jos menet kertomaan, että olet lukenut hänen päiväkirjaansa.

Minusta on kyllä törkeä ylsityisyyden loukkaus ja annat todella huonon esimerkin tytölledikin jos vielä menet kertomaan mitä olet tehnyt.
Jos nyt asian haluat ittaa puheeksi niin ota jotenkin muuten esim. Kertomalla kuinka tyhmältä kuulistaa kun nuoret kiroilevat kaupungilla ja kuinka onnellinen olet kun sinä (tyttäresi) ei käytä samanlaista kieltä.

 

["surku"]

[QUOTE="viera";29283431]Olet toiminut todella väärin ja loukkaavasti lasta kohtaan kun olet lukenut päiväkirjaa ilman lupaa!
Ja kyllä - useimmat lapset kiroilee kun vanhemmat eivät ole kuulemassa deal with it.[/QUOTE]

ehkä niin. Toisaalta ei ole väärin, että vanhempi tietää mitä lapsen elämässä ja pään sisällä on meneillään. Voisihan esim. koulukiusaaminen jäädä pimentoon, ellei vanhempi huolestuessaan urkkisi jonkin verran.

Kyseessä ei ole pelkkä kiroilu, vaan sellainen negatiivisuus paistoi kirjoituksissa. Se tässä itse asiassa enemmän huolettaa. Oikeastaan tekis mieli kysyä lapselta, ettei sua kai kiusata tms.?

 

[Peyote]

Se on tosi eri asia käyttää kirjoittaessa kirosanoja, sehän on muutenkin erilaista kieltä kuin puhuessa käytetty. Kun on muuten nniin kiltti, niin yrittää sitten saada purettua mieltään edes päiväkirjan kautta.

Älä lue enää sen päiväkirjaa. Täytyyhän sillä nyt edes olla oikeus kirjoittaa sinusta sen, miltä tuntuu.

 

["miru"]

Kuulostaa terveeltä tytöltä. Olisin paljon enemmän huolissani jos "kiltti tyttö" ei purkisi kiukkuaan tai negatiivisa tuntemuksiaan mihinkään. Seuraukset voisivat muutaman vuoden kuluttua olla paljon pahemmat.

 

[Pahis minäkin]

Näyttäis olevan tekopyhää porukkaa liikenteessä....ihan kuin ette lukisi joskus miehenne tekstareita tai lukis lastenne jotain juttuja kun niihin törmäätte!

 

[Määh]

Tyttö on murkku, hänelle miltei kuuluukin tulla negatiivisuutta. Ole onnellinen, että lapsesi on löytänyt terveen purkautumiskanavan eli päiväkirjan. Muistatko yhtään omaa lapsuuttasi, vai oliko se yhtä hattarapilveä? Minä kirjoitin varsinkin teininä sellaisia novelleja, että ihan puistattaa aikuisena lukea. Jostain tuli paha mieli ja sen kaiken kanavoi siihen tekstiin. Lopulta negatiiviset fiilikset joskus "loppui kesken" ja tarina oli vaikea saada päätökseen. Kas kun se paha olo hävisi jonnekin kirjoittaessa. Jossain vaiheessa liitin kokoelmaan selityskirjeen omaisille, jos vaikka kuolisinkin, ettei minun olisi luultu olleen masentuneen, en olisi ihmetellyt vaikka itsetuhoiseksi olisi luultu.

Olin kiltti tyttö, ja pahimminkaan teini-iän mylllerryksessä ei tullut koskaan varasteltua, tuhottua paikkoja, viilleltyä (ala-asteella oli kuutosten tytöillä ihan viiltelybuumi) tai tehtyä muutakaan teiniangstista tuhoa. Jos tytölle sanot lukeneesi päiväkirjaa niin saattaapa tuo harrastus jäädä pilattuna pois. Sitä paitsi se teksti voi olla ihan pahimpien suuttumispuuskien purkautumisvirtaa eikä välttämättä edusta tytön normaalia ajatusmaailmaa. Saat vaan huolestutettua itsesi ja menetät lapsen luottamuksen. Kivempi se että kiroilee päiväkirjalle kuin potkii tuolla katuvaloja...

 

[baby-mama]

Mun äiti luki salaa mun päiväkirjaa kun olin 11-13-vuotias. Ilmeisesti useammankin kerran.
Mä olin NIIN vihainen etten voi vieläkään hyväksyä asiaa!

Tuo on niin paha loukkaus lapsen yksityisyyttä kohtaan, oli teksti kuinka "rumaa" hyvänsä. Ne asiat vain eivät kuulu vanhemmille. Siksi lapset ja nuoret kirjoittavat päiväkirjaa, ne on tarkoitettu ei-kellekään.

Vinkiksi vaan, että älä enää koskaan sorru tuollaiseen kardinaalimokaan, sillä kokemuksesta voin kertoa että se kismittää lasta vielä näin aikuisenakin!

 

[baby-mama]

Näyttäis olevan tekopyhää porukkaa liikenteessä....ihan kuin ette lukisi joskus miehenne tekstareita tai lukis lastenne jotain juttuja kun niihin törmäätte!

Ja ei, mulle ei tulis mieleenikään koskea mieheni tai kenenkään puhelimeen. Juuri edellämainitusta syystä (tiedän miten v-mäiseltä se tuntuu!)..

 

[Kultapupu]

Mun mielestä ihan normaalilta kuulostaa ja jopa fiksulta. Se että negatiivisuus paistoi sieltä ei tarkoita mitään. Ne pari kertaa kun kirjoitin itse lapsena päiväkirjaan purin sinne kaiken pahan olon ja vitutukseni ja tuloksena oli aina monta sivua pelkkää negatiivisuutta ja haukkumista. Sen jälkeen pystyi jatkaa ja jälkikäteen kun luin niin jopa nauratti omat ajatukset. En samalla tavalla kiroillut tai raivonnut kenellekään niistä asioista.

En puuttuisi asiaan ja mulle olis ollut tosi epämukava ajatus jos kukaan olis löytänyt mun kirjoittamia päiväkirjoja ja tehnyt vielä johtopäätöksiä niiden hetken tunteenpurkausten perusteella. Tosin mä aina huolehdin että mun päiväkirja oli niin hyvässä piilossa että se ei löydy, kun oli vielä kaksoissiskokin Määh (13) oli ehkä jopa fiksumpi kun tajusi vähän selittää ajatuksiaan jos se olisi löytynyt

 

["huhhuh"]

Satuit vahingossa näkemään monta sivua? Voi jumankekka mikä kyylä, eikö sulle ole lapsena jo opetettu että toisten päiväkirjoja EI IKINÄ lueta ilman lupaa??

 

["hui"]

Aika natsi olet, jos todellakaan vähänkään vakavissasi luulet olevasi oikeutettu puuttumaan siihen mitä joku - vaikka se olisi oma lapsesi - kirjoittaa omaan YKSITYISEEN päiväkirjaansa.

 

[joskus sitä]

yksityisyyttä pitää loukata, jos äidillä alkaa hälytyskellot soimaan, tuosta teidän kiinni pitämästä yksityisyydensuojasta on kuulkaas leikki kaukana kun tuttu äiti sai estettyä 11.v lapsen menemästä pedofiilin kanssa "treffeille" sairaspaska oli tietenkin esiintynyt netissä nuorena poikana, myös lähipiiristä paljastui huumeita käyttävä nuori joka saatiin ohjattua ajoissa hoitoon ennen kuin ongelma paheni, mitä olisi tapahtunut jos sitä kallisarvoista yksityisyyttä ei olisi loukattu näissä tapauksissa?:O

 

[ajattelen]

yksityisyyttä pitää loukata, jos äidillä alkaa hälytyskellot soimaan, tuosta teidän kiinni pitämästä yksityisyydensuojasta on kuulkaas leikki kaukana kun tuttu äiti sai estettyä 11.v lapsen menemästä pedofiilin kanssa "treffeille" sairaspaska oli tietenkin esiintynyt netissä nuorena poikana, myös lähipiiristä paljastui huumeita käyttävä nuori joka saatiin ohjattua ajoissa hoitoon ennen kuin ongelma paheni, mitä olisi tapahtunut jos sitä kallisarvoista yksityisyyttä ei olisi loukattu näissä tapauksissa?:O

Tuo on hyvä pointti, mutta ap kyseli neuvoja siihen, miten hänen pitäisi tässä tapauksessa edetä, kun meni lukeneeksi lapsensa päiväkirjan. Minun mielestäni tässä tapauksessa ei mitenkään.

 

["hui"]

yksityisyyttä pitää loukata, jos äidillä alkaa hälytyskellot soimaan, tuosta teidän kiinni pitämästä yksityisyydensuojasta on kuulkaas leikki kaukana kun tuttu äiti sai estettyä 11.v lapsen menemästä pedofiilin kanssa "treffeille" sairaspaska oli tietenkin esiintynyt netissä nuorena poikana, myös lähipiiristä paljastui huumeita käyttävä nuori joka saatiin ohjattua ajoissa hoitoon ennen kuin ongelma paheni, mitä olisi tapahtunut jos sitä kallisarvoista yksityisyyttä ei olisi loukattu näissä tapauksissa?:O

Ap:n tapauksessahan mistään tällaisesta ei ollyt kyse, vaan ap päätti lukea tyttärensä päiväkirjaan kun oli tilaisuus.

 

[samaa mieltä]

Tuo on hyvä pointti, mutta ap kyseli neuvoja siihen, miten hänen pitäisi tässä tapauksessa edetä, kun meni lukeneeksi lapsensa päiväkirjan. Minun mielestäni tässä tapauksessa ei mitenkään.

Juu ei huvikseen todellakaan saa lukea, jos ei ole mitään hälyyttäviä merkkejä lapsen elämässä saati käytöksessä ollut!

 

[annaolla]

Päiväkirja on sitä varten, että voi kirjoittaa kaikki ne asiat, mitä ei voi sanoa ääneen. Pahimmassa tapauksessa lapsi menettää luottamuksensa sinuun, lopettaa kirjoittamisen ja tukkii turpansa. Sitten se on kivasti reipas kiltti tyttö, kunnes löydät sen joku päivä roikkumassa kaulastaan vaatekomerosta.

 

[nuin]

Mene nurkkaan tunniksi ja häpeä! Jätä tytön päiväkirja rauhaan.

 

["kokko"]

päiväkirjaa ei koskaan lueta vahingossa. vaikka se olisi avoinna keittiön pöydällä niin parista sanasta kyllä jo huomaa minkä sorttinen kirjoitus siinä on kyseessä. aikuisen ihmisen pitäisi osata jättää toisten yksityisasiat rauhaan vaikka ne eivät olisikaan irtonaisen lattialaudan alla ketjuihin ja munalukkoihin käärittyinä... jossain vaiheessa lapselle pitää ymmärtää suoda yksityisyys ja omat mielipiteet. lapsesi luotti sinuun ja sinä petit sen luottamuksen todellä törkeästi. ei taida tämäkään röyhkeä mamma edes tajuta miksi hänen pitäisi hävetä käytöstään.