Lahjakkaiden koululaisten vanhemmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "turhautunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei mekään olla opetettu eikä prepattu, mutta minkäs sille voi, että lapsi oppii itsekseen. Lisäksi emme halua estää, kun joskus haluaa laskea erilaisia laskuja kotona. Siitäkin tulisi kummallinen fiilis, jos se olisi kiellettyä.
 
Meidän poikaa eriytettiin jo ekalta luokalta matikassa ylöspäin, lähtökohdat oli jotakuinkin samat kuin ap:lla. Mutta kun siitä tuli enemmän haittaa kuin hyötyä, niin sittemmin on vaan ollut lisätehtäviä tai jotain muuta tekemistä. Mutta tottahan tuo on että tulee helposti alisuoriutujaksi kun joutuu menemään massan mukana.
Meillä oli siis HOJKS-suositus jo päiväkotitaustan perusteella ja sen mukaisesti saatiin noita eriytyksiä. Poika on kuitenkin perfektionisti ja kun hänellä oli esim vaikeamman tason matikan koe kuin muilla ja hän sai siitä (vain) 9½, niin vertasi itseään muihin helpon tason kokeesta 10 saaneisiin, että ku tuokin on minua parempi. Tämä siis aiheutti ongelmia eriytyksessä. Sitten ne koe-eriytykset jätettiin pois ja hieman myöhemmin myös muu eriytys, jonka jälkeen häiriköinti vain lisääntyi ja sitä seurasi keskittymiskyvyn ongelmat ym.
Oma näkemykseni on näin muutaman vuoden asiaa läheltä seuranneena ettei opettajilla ole hirveästi kiinnostusta näihin lahjakkaisiin, joten heistä tulee alisuoriutujia. Tärkeämpää on että ne jotka tarvitsee tukea siellä toisessa ääripäässä, saavat tarvitsemansa tuen ja lahjakkaisiin kiinnitetään huomio vasta sitten jos häiriköinnistä syntyy liikaa ongelmia. Ja niitähän ajanmittaan syntyy kun lahjakkaat turhautuu tunnilla ja keksii milloin mitäkin muuta tekemistä.
Valitettavasti ainakin meidän kohdalla opettajien asenne on päästä työstään mahdollisimman helpolla ja siksi edes noita lisätehtäviä ei anneta työrauhan takaamiseksi, vaan pistetään esim piirtämään (joka ei kiinnosta poikaa ollenkaan). Ja sitten kun työrauha häiriintyy niin wilma on täynnä "asiaton käytös" merkintöjä.
Lahjakkaan lapsen pitäisi näköjään olla myös äänetön ja näkymätön.
 
Näissä on monta puolta ja hirveästi on kiinni opettajan ja koulun asenteesta ja halusta.

Meillä lapsi siirtyi heti muutaman viikon eskaria käytyään opettajien aloitteesta suoraan 1. luokalle ja on ollut siinä ryhmässä nyt nk. ylemmäs eriytettynä joulusta alkaen. Keskusteluyhetys kouluun on toiminut hyvin koko ajan ja meillä on vahva luottamus koulun henkilökunnan näkemykseen ja ammattitaitoon, mutta nyt koulun puolesta poika haluttaisiin vielä hyppäyttää uudelleen yhden luokan yli eli aloittaisi syksyllä sitten kolmosella. Meitä vanhempia asia hirvittää, on ikäluokassaankin pienikokoinen ja ikäero tuleviin luokkakavereihin tuntuu isolta...
 
Minun mielestä jos on kiinnostusta, niin aivan hyvin voi lasta prepata ennen koulun alkua. Mun ei tarvinnut, lapsi oppi ihan itse lukemaan 4-5-vuotiaana.

Ei olisi kummoinenkaan homma, että lapsella olisi esim. oma lisätehtävävihko(vaikeampia tehtäviä), jota tekee kun muun luokan kanssa samat tehtävät on hoidettu pois alta. Näin minun lapsen luokassa opettaja teki.
 
Meillä esikoinen aloitti koulutaipaleensa koulussa, jossa esim matikkaa jokainen eteni omaan tahtiinsa. Joku jatkoi syyslukukauden kirjaa kevään puolelle, kun taas toinen oli siirtynyt jo 2. luokan puolelle. Miksi tämä toimii toisissa kouluissa ja toisissa ei?
 
Meillä esikoinen aloitti koulutaipaleensa koulussa, jossa esim matikkaa jokainen eteni omaan tahtiinsa. Joku jatkoi syyslukukauden kirjaa kevään puolelle, kun taas toinen oli siirtynyt jo 2. luokan puolelle. Miksi tämä toimii toisissa kouluissa ja toisissa ei?

Sen takia toimii jossain ja jossain ei, että opettajat ovat ihmisiä ja omia persooniaan. Ja niiden motivaatiotaso opettamiseen yms. on näin ollen eri luokkaa keskenään.
 
Meillä aloittaa kolmas lapsi ekaluokan ensi syksynä. Kaikki ovat oppineet lukemaan 4-vuotiaana ja ainakaan aikaisempien kohdalla ei ole ollut mitään mahdollisuutta eriyttävään opetukseen. Toisen kohdalla opettaja jo harmitteli sitä, ettei ole resursseja lisäopetukseen. Meillä ei ole ilmennyt mitään käytöshäiriöitä, ovat vaan olleet rauhallisia ja tunnollisia koululaisia.
Onhan tämä sääli, että kouluissa ei ole mahdollisuutta satsata näihin lahjakkaampiin oppilaisiin.
 
[QUOTE="Sirkkeli";29641704]Opettajassa iso vika. Meillä kyllä ekalla luokalla opettaja pystyi jakamaan ja opettamaan eri tehtäviä luokalle, jossa puolet osasi lukea ja puolet ei. Ei luulis olevan vaikeaa antaa yhdelle oppilaalle eri tehtäviä.

Mutta minun mielestä tartut liian myöhään asiaan. Oishan tuo lapsesi voinut vaikka hypätä ekan luokan yli.[/QUOTE]

Tätä asiaa oon väännetty ekasta vanhempainillasta lähtien. On ollut tapaamisia, puhelinkeskusteluja, sähköpostiviestejä, olen puhunut erityisopettajan, koulupsykologin, kuraattorin ja reksin kanssa. Mitä muuta olisin voinut tehdä?
 
Meillä on tämä ratkaistu koulussa niin, että nämä nopeasti tehtävät tekevät lapset pääsevät koneelle tekemään vaativampia tehtäviä kun ovat valmiit perushommista. Opettajalla on myös eri perustehtäviä eri tasoisille oppilaille. Ei luulisi olevan hankalaa järjestää.
 
Meidän poikaa eriytettiin jo ekalta luokalta matikassa ylöspäin, lähtökohdat oli jotakuinkin samat kuin ap:lla. Mutta kun siitä tuli enemmän haittaa kuin hyötyä, niin sittemmin on vaan ollut lisätehtäviä tai jotain muuta tekemistä. Mutta tottahan tuo on että tulee helposti alisuoriutujaksi kun joutuu menemään massan mukana.
Meillä oli siis HOJKS-suositus jo päiväkotitaustan perusteella ja sen mukaisesti saatiin noita eriytyksiä. Poika on kuitenkin perfektionisti ja kun hänellä oli esim vaikeamman tason matikan koe kuin muilla ja hän sai siitä (vain) 9½, niin vertasi itseään muihin helpon tason kokeesta 10 saaneisiin, että ku tuokin on minua parempi. Tämä siis aiheutti ongelmia eriytyksessä. Sitten ne koe-eriytykset jätettiin pois ja hieman myöhemmin myös muu eriytys, jonka jälkeen häiriköinti vain lisääntyi ja sitä seurasi keskittymiskyvyn ongelmat ym.
Oma näkemykseni on näin muutaman vuoden asiaa läheltä seuranneena ettei opettajilla ole hirveästi kiinnostusta näihin lahjakkaisiin, joten heistä tulee alisuoriutujia. Tärkeämpää on että ne jotka tarvitsee tukea siellä toisessa ääripäässä, saavat tarvitsemansa tuen ja lahjakkaisiin kiinnitetään huomio vasta sitten jos häiriköinnistä syntyy liikaa ongelmia. Ja niitähän ajanmittaan syntyy kun lahjakkaat turhautuu tunnilla ja keksii milloin mitäkin muuta tekemistä.
Valitettavasti ainakin meidän kohdalla opettajien asenne on päästä työstään mahdollisimman helpolla ja siksi edes noita lisätehtäviä ei anneta työrauhan takaamiseksi, vaan pistetään esim piirtämään (joka ei kiinnosta poikaa ollenkaan). Ja sitten kun työrauha häiriintyy niin wilma on täynnä "asiaton käytös" merkintöjä.
Lahjakkaan lapsen pitäisi näköjään olla myös äänetön ja näkymätön.

Kuulostaa tutulta, meillä myös on ongelmana prefektionismi. Opettaja valittaa, että lapsi kumittaa kaiken pois, jos ei onnistu jossain. Toisaalta esim. käsialan on juuri tuosta syystä todella siistiä.

Mä alan niin väsymään tähän jatkuvaan valitukseen ja keskusteluihin milloin kenenkin kanssa ja mitään konkreettista ei ole kenelläkään ole antaa. Aina vaan vedotaan, että meidän vanhempien pitää keskustella lapsen kanssa ja antaa haastavampia tehtäviä, mut eihän se ole sama asia yhtään.
 
Tässäpä keskustelun tueksi otteita opettajia velvoittavasta opetussuunnitelmasta:



OPPIMISYMPÄRISTÖ

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa.


3.4 TYÖTAVAT
Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.
Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
•
virittävät halun oppia
•
ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
•
aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
•
edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja
niissä harjaantumista
•
kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
•
tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
•
edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä
vastuun kantamista toisista
•
kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia
palautetta oman toiminnan reflektointia varten
•
auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan
vaikuttaa siihen
•
kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.
Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon.
 
d[QUOTE="turhautunut";29641453]Tottakai pitää oppia. Mutta onko tosiaan tarkoitus, että oppilaan pitää istua ja piirrellä yli puolet tunnista? Oletko kuullut että lapsia on erilaisia? Ja onko sinulle ihan ok, että lapsesi turhautuu ja menettää intonsa uuden oppimiseen? Oppii ettei koulussa ikinä tarvitse tehdä työtä, harjoitella mitään kun kaikki on niin helppoa?[/QUOTE]
 
Näitä "Mun lapseni on lahjakas" -tyyppejä on kolmetoista tusinassa.

Teidän lapsenne voi olla ihan fiksu. Se saattaa jopa olla paras luokallansa. Se että väitätte sen olevan lahjakas on ihan bullshittiä. Kahdeksan vuotta nyt ammatissa olleena olen tavannut yhden lahjakkaan lapsen. Oikeasti lahjakkaan, joka oli sellainen että kannatti eriyttää eikä sopeuttaa. Hän siirtyi kaksi kertaa luokan yli lopulta vanhempien ja koulun diilillä. Nyt taitaa olla yliopistolla, ainakin lukio oli mennyt puolessatoista vuodessa läpi. Teidän "osaa lukea ja kertotauluja" on ihan normaali lapsi. Opettakaa sille vaikka pianonsoittoa tai roolipelausta niin saa tehdä muuta kuin kuunnellä nillitystä. Antakaa kynä käteen ja opettakaa kirjottamaan tarinoita. Pistäkää reppuun mukaan funktiolaskuja ja kattokaa selviääkö. Jos ei niin antakaa opelle rauha ja lopettakaa mussutus. Se on teidän "lahjakas" lapsenne.
 
[QUOTE="turhautunut";29642315]Jotain tällaista ajattelin, enkä ymmärrä mikä tuossa tökkii.[/QUOTE]

Ehkä ongelma on siinä, että opettaja joutuu auttamaan eri tahtiin etenevien tehtäviä, tarkistamaan kahdet tehtävät, kahdet kokeet, valmistelemaan tunnille kahdet materiaalit.. tai kolmet eri tahtiin etenevien mukaan..

Ehkä tämä on myös resurssi kysymys?
Ehkä tämä on myös palkkaus kysymys? Sama palkka, tuplatyö?

En nyt sano että tämä on "oikein", mut ehdota uudestaa sitä lisätehtäväkirjaa, ja kysy ett jos itse tarkistat tehtävät? Opeta itse asioita kotona, ja anna "kotiläksyt" kouluun luppoajalle.
 
[QUOTE="Ope";29642524]Näitä "Mun lapseni on lahjakas" -tyyppejä on kolmetoista tusinassa.

Teidän lapsenne voi olla ihan fiksu. Se saattaa jopa olla paras luokallansa. Se että väitätte sen olevan lahjakas on ihan bullshittiä. Kahdeksan vuotta nyt ammatissa olleena olen tavannut yhden lahjakkaan lapsen. Oikeasti lahjakkaan, joka oli sellainen että kannatti eriyttää eikä sopeuttaa. Hän siirtyi kaksi kertaa luokan yli lopulta vanhempien ja koulun diilillä. Nyt taitaa olla yliopistolla, ainakin lukio oli mennyt puolessatoista vuodessa läpi. Teidän "osaa lukea ja kertotauluja" on ihan normaali lapsi. Opettakaa sille vaikka pianonsoittoa tai roolipelausta niin saa tehdä muuta kuin kuunnellä nillitystä. Antakaa kynä käteen ja opettakaa kirjottamaan tarinoita. Pistäkää reppuun mukaan funktiolaskuja ja kattokaa selviääkö. Jos ei niin antakaa opelle rauha ja lopettakaa mussutus. Se on teidän "lahjakas" lapsenne.[/QUOTE]

Ihan normaalejahan ne lukevat ja laskevat tosiaan ovat. Omanikin oppi itsekseen lukemaan neljävuotiaana ja laskee päässälaskuina satalukuisia laskuja lämpimikseen saunan lauteilla. Ekan luokan syyslukukauden matikankirja oli viisivuotiaana ihan lastenleikkiä, kun töistä kotiin toin.

Koulunkäyntiavustajana olen kuitenkin sitä mieltä, että "sopeuttaminen" on vain opettajan laiskuutta ja tarvetta nuijia nopeammat lapset siihen DDR-tyyppiseen tasapäistämisen muottiin. Miksi sitä nopeutta ja jonkinmoista lahjakkuutta oppimiseen pitäisi väkisin suitsia ja hillitä? Lahjakkuutta sekin on ja taatusti hyödyllisempää, kuin päivätolkulla istuskella tunnilla ja "harjoitella" hiljaiseksi, hajuttomaksi ja mauttomaksi. Niillä avuilla ei tätä yhteiskuntaa tulla eteenpäin viemään. Luokissa esiintyy häiriökäyttäytymistä ja "häiriökäyttäytymistä". Se, että opettajaa ei hotsita tehdä yhtään ylimääräistä lasten eteen, on ihan vain henkistä laiskuutta. Leipäpappi opettajan jakkaralla.
 
[QUOTE="Ope";29642524]Näitä "Mun lapseni on lahjakas" -tyyppejä on kolmetoista tusinassa.

Teidän lapsenne voi olla ihan fiksu. Se saattaa jopa olla paras luokallansa. Se että väitätte sen olevan lahjakas on ihan bullshittiä. Kahdeksan vuotta nyt ammatissa olleena olen tavannut yhden lahjakkaan lapsen. Oikeasti lahjakkaan, joka oli sellainen että kannatti eriyttää eikä sopeuttaa. Hän siirtyi kaksi kertaa luokan yli lopulta vanhempien ja koulun diilillä. Nyt taitaa olla yliopistolla, ainakin lukio oli mennyt puolessatoista vuodessa läpi. Teidän "osaa lukea ja kertotauluja" on ihan normaali lapsi. Opettakaa sille vaikka pianonsoittoa tai roolipelausta niin saa tehdä muuta kuin kuunnellä nillitystä. Antakaa kynä käteen ja opettakaa kirjottamaan tarinoita. Pistäkää reppuun mukaan funktiolaskuja ja kattokaa selviääkö. Jos ei niin antakaa opelle rauha ja lopettakaa mussutus. Se on teidän "lahjakas" lapsenne.[/QUOTE]

Mä en väitä mitään. Opettaja, erityisopettaja ja koulupsykologi sanovat lapsen olevan älykäs. Mihin se raja menee ketä kannattaa eriyttää ja ketä sopeuttaa? Miksei ajatella niin, että jos lapsella on "vain" lukivaikeus niin sopeutetaan, vaikka lapsi oppisi vasta kolmannella lukemaan? Mut jos on dysfasia niin voidaan eriyttää?

Mä en ihmettele yhtään, että Suomessa Pisa-tulokset laskee kuin lehmähäntä, kun täällä tasapäistetään kaikki. Olin tänään käymässä koulussa, jossa ekaluokan äidinkielessä on tasoryhmät, joissa opiskellaan, jolloin ne jotka ovat juuri oppineet lukemaan harjoittelevat lukemaan ja sujuvat lukijat kirjoittavat tarinoita.

Mun lapsi osaa kirjoittaa tarinoita, kirjoitti ekan viisivuotiaana. Ei soita pianoa, mutta muuta soitinta kyllä. Opiskelee itsekseen kieliä. Joo on mun "lahjakas" lapsi, mutta valitettavasti joudun sen antamaan Suomen koulujärjestelmän käsiin, eli kai niilläkin joku vastuu on.
 
[QUOTE="Ope";29642524]Näitä "Mun lapseni on lahjakas" -tyyppejä on kolmetoista tusinassa.

Teidän lapsenne voi olla ihan fiksu. Se saattaa jopa olla paras luokallansa. Se että väitätte sen olevan lahjakas on ihan bullshittiä. Kahdeksan vuotta nyt ammatissa olleena olen tavannut yhden lahjakkaan lapsen. Oikeasti lahjakkaan, joka oli sellainen että kannatti eriyttää eikä sopeuttaa. Hän siirtyi kaksi kertaa luokan yli lopulta vanhempien ja koulun diilillä. Nyt taitaa olla yliopistolla, ainakin lukio oli mennyt puolessatoista vuodessa läpi. Teidän "osaa lukea ja kertotauluja" on ihan normaali lapsi. Opettakaa sille vaikka pianonsoittoa tai roolipelausta niin saa tehdä muuta kuin kuunnellä nillitystä. Antakaa kynä käteen ja opettakaa kirjottamaan tarinoita. Pistäkää reppuun mukaan funktiolaskuja ja kattokaa selviääkö. Jos ei niin antakaa opelle rauha ja lopettakaa mussutus. Se on teidän "lahjakas" lapsenne.[/QUOTE]

Ongelman ydinhän tässä on, että lapsi turhautuu, häiritsee ja menettää motivaationsa koulussa, koska oppii ja selviää tehtävistään keskimääräistä nopeammin. Sillä ei ole väliä, jotuuko tämä siitä, että kyseessä on lapsinero (ap ei ole niin edes väittänyt lapsestaan) vai "vain" normaalia nopeampi oppija. Ammattitaitoinen opettaja osaa huomioda myös oppilaiden vahvuudet, ei pelkästään niitä joilla on oppimisessa vaikeuksia.
 
Olen elämäni varrella kohdannut muutamia näitä "lahjakkaita" ja kaikista niistä, joita on eriytetty tai esim. luokkia hypitty yli, on tullut hieman outoja otuksia. Kaikille on ollut yhteistä, että vanhemmat ovat nostaneet lapsensa muiden yläuolelle ja tällä aiheuttaneet paljon vahinkoa. Lahjakkuudesta (oli se sitten vaikka pelkkää nopeutta) ei voi ennustaa mitään. Koulussa kaikkien muiden taitojen: kärsivällisyyden, sosiaalisuuden ja ryhmässä toimimisen opettelua et voi korvata millään. Jos ne unohdetaan voi elämä työyhteisössä olla mahdotonta.

Tarjotkaa ne lisäjutut kotona, koulupäivä on todella lyhyt ja se on opittava kärsivällisesti lusimaan. Nerous näkyy paljon myöhemmin ja todellista älykkyyttä ei ole laskeminen ja lukeminen. Antakaa niiden olla lapsia muiden joukossa niin ehkä onnistutte kasvattamaan ihmisen.
 
Olisiko luokan yli hyppääminen mahdollista? Veljeni pomppi aikoinaan ala-asteen ekalta suoraan kolmoselle ja olisi vanhemipieni niin halutessa voinut siirtyä myös neloselta suoraan kuudennelle luokalle. Oletko keskustellut tästä vaihtoehdosta opettajan (ja rehtorin kanssa)?
 
Meillä samankaltainen tilanne kouluunmenijän kanssa. Esim matemaattisesti fiksu ja tekee vauhdilla tehtävät. Ollaan tästä hoidossakin puhuttu koulupalaverissa. Eskassa turhautuu jollei saa aivohaastetta riittävästi. Kouluihminen sanoi että lisätehtäviä voi antaa esim aivojumpan muodossa ilman että lapsi tekee sellasia mitkä muille tulee eteen myöhemmin. Ymmärrän vallan että ekalainen turhauttu jos suurin osa tunneista menee istumiseen. Ei se oo koulussa tarkotus.
 
Tehkää kuten tyttäremme kanssa. Hankimme omalla rahalla seuraavan vuoden kirjoja, joille pyysimme luvan opettajalta. Tyttö jatkaa näillä kirjoilla sen jälkeen kun tunnin "viralliset" tehtävät on tehty ja tällä hetkellä kakkosluokkalainen tekee käytännössä pääosin matikassa kertolaskuja allekain. Äikässä tyty lukee omia kirjoja ja tekee sanaristikoita samalla periaatteella.
 
Tuosta syystä en opettanut ja prepannut lasta ennen kouluun menoa. Toisaalta jos lapsi itse opettelee lukemaan ja laskemaan niinmahdoton sitä on estää.[/QUOT
Ei mekään tota prepata muttei sitä estääkään voi oppimasta. Se oppii kuitenkin. Välilllä aina huomaa että se laskee ja osaa vaikkei semmosia oo kotona opetettukaan. Samaten se oppii kokoajan lukemaan ja kieltääkään ei voi kun toinen haluaa oppia ja pyytää apua.
 

Yhteistyössä