Lahjakkaiden koululaisten vanhemmat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "turhautunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meidän lapselle opettaja ehdotti omaa puuhakirjaa, jota voisi puuhastella, sitten kun kaikki lisämonisteet on tehty. Myös oma pulpettikirja lukutunnilla on sallittu, saa olla ihan kuinka vaativa vain. Meillä ei tosin ole tuota häiritsemisongelmaa, ainakaan noin pahana.
 
Kummastuttaa, miten lahjakas ei ymmärrä keksiä itselleen tekemistä (idiootti 4-vuotiaskin tajuaa ottaa kirjan jota lukea tai vihon johon tehdä laskuja tai piirtää) tai edes olla häiritsemättä toisia.

Tulee tunne, että on prepattu ja häiriköi koska pelkää että ei kelpaa kotona.
 
No ei se nyt niin harvinaista ole, että lapsi osaa lukea koluun mennessään. Ja esim meillä kaksi lapsista on opetellut kertolaskuja sujuvasti jo ennen koulua , ei vasta ekaluokalla. Ihan on riittänyt koulussa opeteltavaa. Sun lapsi voi aloittaa siitä, että miten koulussa käyttäydytään.
Tekee sitten ajankulukseen niitä helppoja tehtäviä. Meillä ainakin poika teki ne helpot tehtävät pikavauhtia, koska olivat niin helppoja ja ehti sitten tehdä niitä vaativampia lisätehtäviä riittävästi, että ehti kavereiden kanssa välitunnille ensimmäisten joukossa pelaamaan. Taitaa lapseltasi vielä puuttua joitakin koulukypsyyteen kuuluvia ominaisuuksia.
Ei keneltäkään jää yliopisto-opinnot sen takia, ettei ala-asteella saa rittävän haastavia tehtäviä. Eiköhän syyt löydy muualta. Kannattaa lopettaa itselleen selittäminen.
 
Kumman monen mielestä se häiriköinti on ok ja ymmärrettävää, jos tyhmä ope ei huomioi.

Kyllä, totta kai olisi parempi jos jotain voisi järjestää. Miten se kuitenkin voi olla niin vaikea saada lapsia ymmärtämään, ettei häiriköinti tunneilla ole millään verukkeella ok? Aikuinen voi sitten opettajan ja ehkä lapsenkin kanssa yhdessä suunnitella että mitä luppoajalla tehdään, kun ne tunnin oikeat tehtävät on tehty.

Itse olen yksi näitä aikoinaan lahjakkaita. Jotenkin ihmeessä ja kummassa onnistuin hoitamaan hommat häiriköimättä muita, eikä tehnyt edes tiukkaa. Tiukkaa teki lukioaikaan kun olisi pitänyt osata lukea läksyjä (kaikkea ei tunnin aikana selitetty), mutten osannut työn tekemistä, kun ei sitä taitoa ollut ennen tarvinnut.

Eli, lisätehtävät ja haasteet nuorempana olisivat olleet paikallaan. Häiriköinti edelleenkään ei.

Hieman hälyttävää on, jos aikuisenkin mielestä häiriköinti on se millä ihminen osoittaa hajua ja makua?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitenköhän;29643064:
Kumman monen mielestä se häiriköinti on ok ja ymmärrettävää, jos tyhmä ope ei huomioi.

Kyllä, totta kai olisi parempi jos jotain voisi järjestää. Miten se kuitenkin voi olla niin vaikea saada lapsia ymmärtämään, ettei häiriköinti tunneilla ole millään verukkeella ok? Aikuinen voi sitten opettajan ja ehkä lapsenkin kanssa yhdessä suunnitella että mitä luppoajalla tehdään, kun ne tunnin oikeat tehtävät on tehty.

Itse olen yksi näitä aikoinaan lahjakkaita. Jotenkin ihmeessä ja kummassa onnistuin hoitamaan hommat häiriköimättä muita, eikä tehnyt edes tiukkaa. Tiukkaa teki lukioaikaan kun olisi pitänyt osata lukea läksyjä (kaikkea ei tunnin aikana selitetty), mutten osannut työn tekemistä, kun ei sitä taitoa ollut ennen tarvinnut.

Eli, lisätehtävät ja haasteet nuorempana olisivat olleet paikallaan. Häiriköinti edelleenkään ei.

Hieman hälyttävää on, jos aikuisenkin mielestä häiriköinti on se millä ihminen osoittaa hajua ja makua?

Huoh! Eli omaa laiskuuttasi voit peitellä syyttämällä koulua ja "alisuoriutumista"? Inhoan termiä alisuoriutuminen, sillä käytännössähän se tarkoittaa vanhempien selittelyä laiskoille, mitta älykkäille lapsilleen, jotka eivät ole menestyneet elämässän.
 
[QUOTE="Liisi";29643078]Huoh! Eli omaa laiskuuttasi voit peitellä syyttämällä koulua ja "alisuoriutumista"? Inhoan termiä alisuoriutuminen, sillä käytännössähän se tarkoittaa vanhempien selittelyä laiskoille, mitta älykkäille lapsilleen, jotka eivät ole menestyneet elämässän.[/QUOTE]

Huoh. Kannattaa lukea suomalaisten lahjakkuustutkijoiden kuten Kari Uusikylän kirjoja. Alisuoriutuminen ja turhautuminen ovat todellisia ongelmia. Todella moni lahjakas ihminen kertoo näitä samoja asioita kouluajoiltaan. Ja musta on surullista, että joidenkin lahjakkuus menee hukkaan, kun he eivät opi arvostamaan omaa lahjakkuuttaan ja opi tekemään työtä.

Tää suomalainen mentaliteetti, että kukaan ei saa olla parempi tai fiksumpi kuin muut, jos on niin latistetaan samaan muottiin. Älytöntä voimavarojen haaskausta. Mun mielestä koko peruskoulu voitaisiin opiskella tasoryhmissä. Silloin jokainen saisi tasoistaan opetusta. Mutta ei, kaikkien pitää opiskella samaan tahtiin, vaikka siitä silloin putoavat sekä heikommat että vahvemmat oppilaat.
 
Meidän kolmesta lapsesta jokainen osasi lukea ennen kouluun menoa ja laskut sujuivat kuin vettä vaan.

Käyttäytyä ovat kyllä osanneet, kun siihen on panostettu kotona, eikä mussutettu, että voi kun sinulla on tylsää niin saat häiriköidä.
 
[QUOTE="turhautunut";29643122]Huoh. Kannattaa lukea suomalaisten lahjakkuustutkijoiden kuten Kari Uusikylän kirjoja. Alisuoriutuminen ja turhautuminen ovat todellisia ongelmia. Todella moni lahjakas ihminen kertoo näitä samoja asioita kouluajoiltaan. Ja musta on surullista, että joidenkin lahjakkuus menee hukkaan, kun he eivät opi arvostamaan omaa lahjakkuuttaan ja opi tekemään työtä.

Tää suomalainen mentaliteetti, että kukaan ei saa olla parempi tai fiksumpi kuin muut, jos on niin latistetaan samaan muottiin. Älytöntä voimavarojen haaskausta. Mun mielestä koko peruskoulu voitaisiin opiskella tasoryhmissä. Silloin jokainen saisi tasoistaan opetusta. Mutta ei, kaikkien pitää opiskella samaan tahtiin, vaikka siitä silloin putoavat sekä heikommat että vahvemmat oppilaat.[/QUOTE]

Oma ajatukseni on, että lahjakasta ja motivoitunutta oppilasta ei kukaan pysty estämään oppimasta, ei koulu, ei koti, eikä muukaan yhteiskunta. Toki on ystävällistä opettajalta antaa lisätehtäviä, mutta joillekin oppilaille mikään ei ole tarpeeksi vaativaa. Olisiko mahdollista vanhempien antaa koululaiselle lukukirjoja ja lisätehtäviä mukaan, jos tietää että lapsi pitkästyy helposti.
 
[QUOTE="turhautunut";29643122]

Tää suomalainen mentaliteetti, että kukaan ei saa olla parempi tai fiksumpi kuin muut, jos on niin latistetaan samaan muottiin. Älytöntä voimavarojen haaskausta. Mun mielestä koko peruskoulu voitaisiin opiskella tasoryhmissä. Silloin jokainen saisi tasoistaan opetusta. Mutta ei, kaikkien pitää opiskella samaan tahtiin, vaikka siitä silloin putoavat sekä heikommat että vahvemmat oppilaat.[/QUOTE]

Tavallaan olisin minäkin kannattanut tasokursseja, kun kuulin läpi vuosien millaisessa mylläkässä lapseni ovat joutuneet oppinsa noukkimaan. Mutta kun tasokursseja ei ollut, olen onnellinen että lapseni sopeutuivat vallitseviin olosuhteisiin. Aikamoista sekoilua on peruskoululuokissa, ja todellinen lahjakkuus mielestäni ilmenee siinä, että niissäkin olosuhteissa keskittyy omiin suorituksiinsa.
 
Meidän kolmesta lapsesta jokainen osasi lukea ennen kouluun menoa ja laskut sujuivat kuin vettä vaan.

Käyttäytyä ovat kyllä osanneet, kun siihen on panostettu kotona, eikä mussutettu, että voi kun sinulla on tylsää niin saat häiriköidä.


Tietäisitpä kuinka paljon olen lapsen kanssa puhunut siitä häiriköinnistä. En kai mä nyt ihan idiootti ole ja sanonut, että häiriköi vaan. Olen ehdotellut kaikkea, mutta kun opettajalle ei käy puuhavihot vaikka tarjouduin sellasen ostamaan, ei käy kirjan lukeminen, oon ehdotellut lapselle että kirjoittas tarinoita vihkoon. No siitäkin tuli ongelma, kun vihko oli liian täynnä ja uutta ei voinut saada. Ja mun ehdotus että oisin ostanut torpattiin.

Mä oon koittanut lahjontaan, tarrataulua, kehunut jos on osannut olla hyvin, vienyt etuuksia huonosta käytöksesta, puhunut, selittänyt... en mä keksi enää. Enkä jaksa.
 
[QUOTE="turhautunut";29643174]Tietäisitpä kuinka paljon olen lapsen kanssa puhunut siitä häiriköinnistä. En kai mä nyt ihan idiootti ole ja sanonut, että häiriköi vaan. Olen ehdotellut kaikkea, mutta kun opettajalle ei käy puuhavihot vaikka tarjouduin sellasen ostamaan, ei käy kirjan lukeminen, oon ehdotellut lapselle että kirjoittas tarinoita vihkoon. No siitäkin tuli ongelma, kun vihko oli liian täynnä ja uutta ei voinut saada. Ja mun ehdotus että oisin ostanut torpattiin.

Mä oon koittanut lahjontaan, tarrataulua, kehunut jos on osannut olla hyvin, vienyt etuuksia huonosta käytöksesta, puhunut, selittänyt... en mä keksi enää. Enkä jaksa.[/QUOTE]

Minusta ongelma on tosiaan opettajassa, jos ei halua lapselle lisää tekemistä, että ei häiriköisi!
 
[QUOTE="hmmm";29642998]Kummastuttaa, miten lahjakas ei ymmärrä keksiä itselleen tekemistä (idiootti 4-vuotiaskin tajuaa ottaa kirjan jota lukea tai vihon johon tehdä laskuja tai piirtää) tai edes olla häiritsemättä toisia.

Tulee tunne, että on prepattu ja häiriköi koska pelkää että ei kelpaa kotona.[/QUOTE]

Noku se ongelma on siinä, ettei saa ottaa sitä vihkoa tai kirjaa (eivät ole pulpetissa vaan hyllyssä eikä paikalta saa poistua). Ei ole prepattu lapsi, ihan itsekseen oppi lukemaan ja kirjoittamaan, en ois halunnut koska pelkäsin että tässä käy just näin.
 
[QUOTE="turhautunut";29643174]Tietäisitpä kuinka paljon olen lapsen kanssa puhunut siitä häiriköinnistä. En kai mä nyt ihan idiootti ole ja sanonut, että häiriköi vaan. Olen ehdotellut kaikkea, mutta kun opettajalle ei käy puuhavihot vaikka tarjouduin sellasen ostamaan, ei käy kirjan lukeminen, oon ehdotellut lapselle että kirjoittas tarinoita vihkoon. No siitäkin tuli ongelma, kun vihko oli liian täynnä ja uutta ei voinut saada. Ja mun ehdotus että oisin ostanut torpattiin.

Mä oon koittanut lahjontaan, tarrataulua, kehunut jos on osannut olla hyvin, vienyt etuuksia huonosta käytöksesta, puhunut, selittänyt... en mä keksi enää. Enkä jaksa.[/QUOTE]

Hyvä, kun olet jaksanut yrittää! Mutta epäilen, että lapsesi keskittymiskyky korjaantuisi silläkään, että olisi koko ajan hänen haluamaansa toimintaa. Kuulostaa nimittäin hieman huolestuttavalta käytökseltä. En pidä siitä, että kaikki laitetaan opettajan syyksi, vaikka varmaan hänelläkin olisi korjaamista jossain asioissa.
 
Hyvä, kun olet jaksanut yrittää! Mutta epäilen, että lapsesi keskittymiskyky korjaantuisi silläkään, että olisi koko ajan hänen haluamaansa toimintaa. Kuulostaa nimittäin hieman huolestuttavalta käytökseltä. En pidä siitä, että kaikki laitetaan opettajan syyksi, vaikka varmaan hänelläkin olisi korjaamista jossain asioissa.

Lasta on käynyt koulupsykologi katsomassa ja hänen mielestään käytöksessä ei ollut hälyyttävää. Toinen opettaja opettaa luokalle uskontoa ja nämä tunnit menee tosi hyvin. Eli pystyy halutessaan keskittymään tosi hyvin.

Mä en jaksa edes kertoa mitä kaikkea tässä on selvitelty tämän lukuvuoden aikana, mutta siis mitään epäilyä ei ole ad/hd:hen tai muuhun. Eikä kyse ole siitä että olisi hänen haluamaansa toimintaa, vaan tarpeeksi haastavaa toimintaa, että se jaksaisi motivoida.

Harkitsen vakavasti kotikoulua jo.
 
[QUOTE="turhautunut";29643213]

Harkitsen vakavasti kotikoulua jo.[/QUOTE]

ei koulun vaihto sitten olisi vaihtoehto?

kun en asiasta tiedä kuin yhden puolen, niin en voi oikein mitään sanoa. mutta joskus on kyllä niinkin, että elämäänsä (vai työhönsä) kyllästyneen opettajan oppilaat eivät saa juuri muuta kuin sen "ja tällä tunnilla tehdään sivu 43", kun taas toisen opettajan kanssa tilanne voisi näyttää hyvin toiselta. Toiset lapset pärjäävät ja viihtyvätkin kummassa vaan, mutta toiset tarvitsevat vähän enempi tukea (sitä, että heidän henk.koht. juttunsa huomioidaan)
 
Yleisesti ottaen eriyttäminen on tietenkin loistava asia. Tästäkin keskustelusta kuitenkin paistaa läpi täydellinen koulumaailman ymmärtämättömyys.

Itse opetan esimerkiksi matematiikkaa ryhmälle, jossa on 27 oppilasta. Avustaja on paikalla silloin, kun se on mahdollista, aina ei ole. Luokassa on lapsia, jotka tarvitsevat paljon apua, koska heillä on oppimisvaikeuksia. Lisäksi ryhmässä on pari sellaista lasta, jotka tarvitsevat omanlaisiaan järjestelyjä omien erityistarpeidensa takia. Pari viikkoa sitten luokkaan tuli uusi oppilas, jolla on eri kirjasarjan kirja kuin muilla. Jatkuvasti koen riittämättömyydentunteita. Tuntuu, etten ehdi tukea riittävästi heikkojakaan oppilaita. Tässä tilaanteessa raaka totuus on se, että eriyttäminen ylöspäin on luokassani retuperällä. Mieluummin pidän kynsin ja hampain heikompia mukana, kuin satsaan ylöspäin eriyttämiseen, joka tapahtuisi heikompien kustannuksella. Tekemistä toki tunneillani riittää kaikille, mutta turha kuvitellakaan, että jokainen saisi juuri omalle tasolleen parhaiten sopivaa opetusta. Tässäkö pitäisi sitten vielä antaa kaikkien edetä kirjassa omaa tahtiaan, kuten joku ehdotti? Missä välissä opetan jokaiselle eri asian, tarkistan tehtävät, mietin jokaiselle eri kotitehtävät, istun vieressä tukemassa ja konkretisoimassa, teen eri kokeet eri oppilaille jne. Ja kyseessä on kuitenkin vain yksi aine. Samoinhan pitäisi toimia kymmenessä muussa aineessa.

Ap:n tapaukseen en ota kantaa, kun en voi tietää, mitä taustalla on oikeasti. Vuodatukseni liittyi siihen tähän keskusteluun yleisellä tasolla.
 
Mikä ihme on, kun tällä palstalla ei voi yrittää löytää ratkaisuja mihinkään ongelmaan, kun aina kysyjää syytetään jostain. Mitä se ketään auttaa, kun haukutte ap:n ja hänen lapsensa? Auttaako se kenties teidän lapsia vai pönkitättekö sillä vain itseänne?
 
Meillä lapsi teki oikeastaan kaikki ensimmäisen vuoden kirjansa loppuun kouluvuoden alussa. Onneksi lapselle löytyi shakki 5-vuotiaana. Siitä saatiin höystettä sinällään yksinkertaisiin oppimateriaaleihin. Sosiaalisten suhteiden takia ei kannusteta hyppäämään yli luokkia. Vaikea tilanne omalla tavallaan. Pidetään matalaa profiilia koska pelkään kiusaamista. Omassa lapsuudessani sitä oli tarpeeksi. Tasokurssit pitäisi ehdottomasti saada takaisin jo työrauhankin takia.
 

Yhteistyössä