Heräsin yöllä ja makasin selälläni ja vasen jalkani oli hiukan puutunut

["vieraana"]

Ei tullut mitään tosi ärsyttävää pistelykohtausta vaan puutuminen tuntui lähtevän sitten menemään ohi. Mutta sitten aloin stressata itseäni sillä ja miettiä kaikkea vakavampaa. Enää en osannutkaan ajatella, että menikö se puutuminen jo kokonaan ohi ja sitten tietysti, kun kuulostelin itseäni niin jossain kohtaa aina tuntui pistelyä tai jotain. Luin sängyssä kännykästä kaikkia ms-tauti juttuja ja lopulta pääsin jo aivoverenkiertohäiriöihin.

Pelästyin aivan hullumaisesti.

Mulla on ollut melko raskasta viimeiset pari viikkoa. Isäni kuoli ja muutakin surua ja huolta on ollut aika tavalla ja stressin aiheuttajaa. Hautajaiset oli juuri viikonloppuna.

En maannut mitenkään tuon jalan päällä, mutta kaiketi olin pitkään ollut samassa asennossa, koska koira nukkui siinä jalan vieressä.

 

["Wieras"]

Ei ole vakavaa tuo jalan puutuminen. Jos ahdistaa elämä niin soita tk:n ja varaa aika psykiatriselle sairaanhoitajalle. Älä anna ahdistuksen viedä mukanasi vaan hae keskusteluapua ajoissa.

 

["V ieras"]

Mulla nykii silmäluomet -> als
Janottaa -> diabetes
Viluttaa ja väsyttää -> kilpirauhasen vajaatoiminta
Mustelmia -> leukemia
Päätä särkee -> aivokasvain
Henkeä ahdistaa välillä -> astma

Kyllähän noita löytyy kun oikein etsimään alkaa. Mutta ehkä olisi kuitenkin parempi jättää tekemästtä itselleen diagnooseja

 

[alkuper]

Tiedän ettei kannata diagnosoida itseään. Eilen vaan muutamaan otteeseen jo mietin, että mulla on nyt ollut niin raskasta, että varmasti alkaa taas tulla sairaudenpelkoa. Viimeiset kaksi viikkoa on varmaan vaan olleet niin surun täyttämät ja lisäksi hautajaisten järjestely vienyt aikaa. Nyt mulla on taas enemmän aikaa miettiä muuta, joten tässä kohtaa sitten nostaa päätään tälläiset asiat.

Ja tiedänhän minä senkin, että jos nyt vaikka oikein ajattelet asiaa ja mietin sitä niin tuntuuhan siinä jalassa pistelyä.

 

[alkuper]

vielä?

 

[hmph]

Ehkä sulla on patjan ja tyynyn vaihtaminen ajankohtainen asia.

 

[vieras..]

[QUOTE="V ieras";29707142]Mulla nykii silmäluomet -> als
Janottaa -> diabetes
Viluttaa ja väsyttää -> kilpirauhasen vajaatoiminta
Mustelmia -> leukemia
Päätä särkee -> aivokasvain
Henkeä ahdistaa välillä -> astma

Kyllähän noita löytyy kun oikein etsimään alkaa. Mutta ehkä olisi kuitenkin parempi jättää tekemästtä itselleen diagnooseja[/QUOTE]

Kun menee arvauskeskukseen niin parempi olisi olla jo diagnoosi ehdotelma niin saisi oikeanlaista hoitoakin. Parempi tutkia kuin olla paskat housussa vuosia ja pelätä jotain kasvainta. Itse olen saanut ihmeoireita ja aina maininnut kun muun syyn takia olen käynyt. Ei toimintaa lääkäriltä vaan niskat kuulemma jumissa. Nyt kun toinen silmä sokeutui tilapäisesti ja sain jotain epilepsiakohtauksia sain heti neurologiajan jolle menen tänään. Itse kun ajattelin olevan kumminkin joku aivokasvain, mutta kuvittelen vaan harhoja kun eihän saa itse diagnosoida itseään niin kiva jos näinkin on. Normaalia nämä ei ole ja nämä lopulta tulleet näköhäiriöt on viimeinen niitti tähän. Jotainhan on vialla. Kaksi vuotta sitten kävin yksissä testeissä kun oireiden mukaan minulla oli omasta mielestäni kasvain. Verikokeet olikin sitten samaa mieltä ja varsinkin yksi arvo (kortisoli yli tuplat mitä saa olla, normi noin 90-100 niin mulla 200). Yksi koe näytti sitten ettei ole tästä kyse. Mitään selitystä en kuitenkaan saanut miksi arvoni oli pielessä. Eikä asiaa tutkittu sen enempää. Saa nähdä minkä tuomion saan tänään vai varmaan vasta mahdollisen magneettikuvauksen jälkeen.

Tehkää siis vaan omia diagnooseja niin on esittää arvauskeskukseen mikä saattaisi olla vikana. Tutkivat jos tutkivat ja saatpahan levollisen mielen jos mitään ei löydy.

 

["V ieras"]

Kun menee arvauskeskukseen niin parempi olisi olla jo diagnoosi ehdotelma niin saisi oikeanlaista hoitoakin. Parempi tutkia kuin olla paskat housussa vuosia ja pelätä jotain kasvainta. Itse olen saanut ihmeoireita ja aina maininnut kun muun syyn takia olen käynyt. Ei toimintaa lääkäriltä vaan niskat kuulemma jumissa. Nyt kun toinen silmä sokeutui tilapäisesti ja sain jotain epilepsiakohtauksia sain heti neurologiajan jolle menen tänään. Itse kun ajattelin olevan kumminkin joku aivokasvain, mutta kuvittelen vaan harhoja kun eihän saa itse diagnosoida itseään niin kiva jos näinkin on. Normaalia nämä ei ole ja nämä lopulta tulleet näköhäiriöt on viimeinen niitti tähän. Jotainhan on vialla. Kaksi vuotta sitten kävin yksissä testeissä kun oireiden mukaan minulla oli omasta mielestäni kasvain. Verikokeet olikin sitten samaa mieltä ja varsinkin yksi arvo (kortisoli yli tuplat mitä saa olla, normi noin 90-100 niin mulla 200). Yksi koe näytti sitten ettei ole tästä kyse. Mitään selitystä en kuitenkaan saanut miksi arvoni oli pielessä. Eikä asiaa tutkittu sen enempää. Saa nähdä minkä tuomion saan tänään vai varmaan vasta mahdollisen magneettikuvauksen jälkeen.

Tehkää siis vaan omia diagnooseja niin on esittää arvauskeskukseen mikä saattaisi olla vikana. Tutkivat jos tutkivat ja saatpahan levollisen mielen jos mitään ei löydy.

Lähinnä tarkoitin sitä, että kyllähän jokaisesta pienestäkin vaivasta saa mielessään suuren ja vakavan aikaiseksi. Ja vielä kun googlailet, niin varmasti löytyy jokin tauti mihin oire sopii. Sitten on paniikki päällä ja paskat housuissa, yleensä turhaan.

Sitten asia onkin eri, jos on vakavia oireita/oireet jatkuvat pitkään. Mutta yksittäinen jalan puutuminen tuskin on mitään vakavaa.

Kurjaa, jos sä et ole saanut tarvittavaa apua tk:sta. Omat kokemukset on aivan päinvastaiset.

Toivottavasti sun tilanne nyt selviää. Tsemppiä! =)