Mulla pitäis olla kaikki hyvin...

[Lyi]

...mutta olen hirveen tyytymätön.
Mulla on mies, joka on hyvä mies. Semmonen, mitä monet etsii ja haluaa. Mut se ei riitä mulle. Kun me alettiin seurustella, niin se oli vieläkin paljon enemmän, mun vastakappale ja meillä oli tosi tiivis yhteys. Nyt ollaan vaan ja mä tunnen oloni äärettömän yksinäiseksi sen kanssa ollessani. Ei ole sitä yhteyttä enää. Oon huomannut että monille riittää se että on vaan olemassa joku, jonka kanssa jakaa kaikki: koti, rahat ja lapset, mut musta tuntuu ettei mulle riitä.
Miten sen yhteyden saa takaisin, kun on pieni lapsi ja vaativat lemmikit ja aikaa vievät harrastukset ja mielenterveysongelmia ja rahahuolia ja toisessa ärsyttää suunnilleen kaikki? Mistä päästä pitäis lähteä tätä purkamaan ja millä tavalla? Tuntuu etten kestä enää yhtään sellaista hetkeä kun mies ei ole läsnä mun kanssa enkä tiedä mistä se johtuu! :'(

 

[Puuhippa]

Nää on vaikeita tilanteitä, joko hankit rakastajan joka tyydyttää henkistä ja fyysistä puoltasi ja miehesi on sitten isä ja sun paras kamusi tai sitten puhe yhteys auki. Erileen kasvamista ei välttämättä saa korjattua aina.

 

[Lyi]

Nää on vaikeita tilanteitä, joko hankit rakastajan joka tyydyttää henkistä ja fyysistä puoltasi ja miehesi on sitten isä ja sun paras kamusi tai sitten puhe yhteys auki. Erileen kasvamista ei välttämättä saa korjattua aina.

No ulkopuolisen rakastajan mahdollisuutta ei ainakaan ole. En halua sellaista, se ei sopisi miehelle eikä mulle.

Olen ehdottanut miehelle pariterapiaa ja avioliittoneuvojaa, eikä hällä periaatteessa mitään sitä vastaan ole muttei halua "vielä" mennä, kun ollaan oltu vasta alle vuosi naimisissa eikä hän näe ongelmaa niin suurena kuin minä.

 

[StaRR]

Ootteko jutellu asiasta ja ootko trehny selväks miehelle omat tuntemuksesi?
Jos ette muuten pääse yhteisymmärrykseen ja tilanne ei itse korjaudu niin tottakai menette sit vaikka terapiaan.
Kirjoitit noista mielenterveysongelmista niin käytkö niiden suhteen terapiassa? Ootko jutellu siellä? Voisko mies lähteä sinne mukaan joskus?

 

[Lyi]

Ootteko jutellu asiasta ja ootko trehny selväks miehelle omat tuntemuksesi?
Jos ette muuten pääse yhteisymmärrykseen ja tilanne ei itse korjaudu niin tottakai menette sit vaikka terapiaan.
Kirjoitit noista mielenterveysongelmista niin käytkö niiden suhteen terapiassa? Ootko jutellu siellä? Voisko mies lähteä sinne mukaan joskus?

Joo ollaan juteltu ja varmaan viikon verran luulin että mies ymmärsi ja kaikki oli paremmin: oli läheisyyttä ja mulla hyvä olla. Sitten tuntuu että kaikki palas ennalleen. Käyn terapiassa jne. ja olen nyt vähän avannut tätä ongelmaa mutta kun samaan aikaan on ainakin viisi erilaista käsiteltävää asiaa niin ei millään kerkeä tähän paneutua kunnolla. Aloitan nyt toisen ei-niin-virallisen terapian missä olis tarkotus käsitellä omia tuntemuksia tästä asiasta enemmänkin.

Musta tuntuu ettei mies vaan näe tätä ongelmaa niin suurena ja toisaalta mä olen ylitsevuotavan herkkä tällaisissa asioissa, niin sitä on vaikea meidän yhdessä käsitellä, vaikka toivoisin minäkin että ilman terapiaa saatais tämä käytyä läpi.

 

[StaRR]

Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin jollain tavalla ja sulle tulis parempi mieli :hug:

 

[astrolabe]

Jos arki ahdistaa niin aloittaisin sen arjen yksinkertaistamisen. Voiko harrastuksia karsia? Voiko rahahuolille tehdä mitään? Lemmikistä riippuen, esim. jos on hevonen ja siitä luopuu, jää aikaa ja rahaa paljon muuhunkin. Ota joku brainstorming-sessio, jossa annat vaan eri ideoiden tulla ja mietit vaikka hurjempiakin. Vaikka asuisi kuinka sukutilalla ja kaikki rahat kiinni farmissa niin silti saa miettiä että myis kaiken ja muuttais asuntovaunuun Portugaliin. Siitä välimaastosta voi lopullinen ratkaisu sitten löytyä.

 

[Sekä että]

Mulla kans mielenterveysongelmia, mies tukee mua täysin mut tähän vaiheeseen mun seksihalut meinaa vähän kadota. Muutenki tosi rankka elämäntilanne kun läheinen perheenjäsen sairastui vakavasti. Millaisia mt-ongelmia sulla on? Mulla on lievä masennus, ahdistuneisuushäiriö ja jonkin verran pakko-oireita. Ja kun on ahdistunut niin tarkkailen koko ajan perhettäni et onko viitteitä esim. tulossa olevasta mahataudista koska mä pelkään ihan sairaasti oksentamista ja oksennusta yleensäkin, juontaa rankasta lapsuudesta. Tsemppiä sulle! Voit laittaa yv:tä jos tahot jakaa tarkemmin kokemuksia :hug: