Olipa taas tänään hämmentävä hetki koululaisen kanssa, hän haluaa

[näin]

antaa äitienpäiväkortin mummolle ja toisen äitienpäivälahjoista myös.

Toisen äitienpäiväpaketeista hän antoi minulle.

Hän lähti lisäksi tänään mummolaan viikonlopuksi, kun haluaa mummolle viedä nuo lahjat.

Noh' tein äitienpäiväkortin suhteen niin, että otin siitä itselleni kopion. Kyllä haluan siitä jonkin muiston pitää.

Mitäpä sinä tuumisit jos lapsesi haluaisi antaa äitienpäivälahjan mummolle eikä sinulle (äiti)?

 

[Vierass]

Minusta se olisi kaunis ele. Ei haittaisi yhtään.

 

[Wieruus]

Antaisin antaa. Antavat meillä molemmille mummoilleen lahjat ja kortit. Se on normaalia.

 

["Vvvv"]

Ihan sama. Mukavahan se on, että mummu on noin läheinen.

 

[ihan kiva juttu]

Noh en pahastuisi ihan mukavaa, että lapsi haluaa ajatella mummoa... vaikka sitten äitinsä kustannuksella ei pieni lapsi tajua tuommosia... ehkä mummoa näkee harvemmin ja siksi haluaa muistaa häntä. Lasten logiikkaa

 

["Leea"]

Kyllä mä sanoisin lapselle suoraan, että mielelläni sen äitienpäiväkortin haluaisin pitää, koska olen hänen äitinsä ja kortti on minulle tärkeä. Ehdottaisin, että hän askartelee mummolle uuden kortin. Tuskin tuossa lapsi ajatteli, että mummo olisi jotenkin tärkeämpi, mutta ehkä hän ei vaan viitsinyt mummolle alkaa tekemään erikseen korttia.

 

[FreezeCat]

Ai mitä tuumisin?

Mu sydän varmaan halkeaisi siitä ylpeydestä, että lapseni on huomaavainen ja ajattelevainen sekä omaa harvinaisen suuren sydämen . En siis todellakaan ottaisi asiaa negatiivisesti vaan olisin onnellinen siitä, että lapsenikin on ymmärtänyt mummonsa suuren merkityksen ja tärkeyden omassa elämässäänsä.

 

[kaf]

[QUOTE="Leea";29878818]Kyllä mä sanoisin lapselle suoraan, että mielelläni sen äitienpäiväkortin haluaisin pitää, koska olen hänen äitinsä ja kortti on minulle tärkeä. [/QUOTE]

what?
jos lapsi on tehnyt mummolleen (jonka luokse vielä on menossa vierailulle) kortin, niin syyllistyspakottaisit sen itsellesi koska kalenterissa päivän nimessä lukee sana 'äiti'?

ehkäpä APn oma kortti on vielä yllätyksenä jemmassa odottamassa juhlahetkeä?

 

[kaf]

Noh' tein äitienpäiväkortin suhteen niin, että otin siitä itselleni kopion. Kyllä haluan siitä jonkin muiston pitää.

pakko vielä lisätä: aiot kai kopioida myös kaikki lapsesi muille tekemät joulukortit? ehkä voit sutata vastaanottajan kohdalle kopioon oman nimesi, niin tulee vielä paremmat muistot kaikille!

 

["no no no"]

Olisin aika ihmeissäni ja epäilisin lapsella olevan ymmärryksessä vikaa, jos ihan suoraan haluat kuulla mitä ajattelisin.

 

[hess]

Meilä poika alkoi askarrella mummille, mutta askartelusta tuli niin hieno ettei hän itse raaskinut sitä mummille lähettää vaan antoi äidille (jotta se jää kotiin ihasteltavaksi). Onneksi oli oikein hieno mummille-kortti ostettuna ja siihen sitten kirjoitti onnittelut, niin että saatiin sentään ihan asiallinen muistaminen ajoissa lähetettyä, kun työvuorojen+sairastelun vuoksi kukaan meistä ei pääse siellä päin käymään ennen äitienpäivää/äitienpäivänä.

 

[vieeras]

Olisin todella hämmentynyt siitä kuinka etäiset välit minulla onkaan lapseeni, jos hän haluaa viedä omasta tahdostaan äitienpäiväkortin mummolle minun sijastani.
Mutta toisaalta näen asian juuri siitä lapsen näkökulmasta itsekin: kun äiti ei ole koskaan ollut läheinen, niin eipä tee mieli kuin ainoastaan suurempia selkkauksia välttääkseni viedä omalle äidille kortti.

 

["Leea"]

what?
jos lapsi on tehnyt mummolleen (jonka luokse vielä on menossa vierailulle) kortin, niin syyllistyspakottaisit sen itsellesi koska kalenterissa päivän nimessä lukee sana 'äiti'?

ehkäpä APn oma kortti on vielä yllätyksenä jemmassa odottamassa juhlahetkeä?

No mä en tiedä miten asia on oikeasti mennyt, mutta itselleni tuli se kuva, että lapsi on tehnyt äitienpäiväkortin, mutta päättänytkin sen nyt äitinsä sijasta antaa mummolle.

Ei minulle ole yhdentekevää, kenelle lapseni äitienpäiväkortti menee. Ilmeisesti muille sitten on se ja sama, saavatko lapselta äitienpäiväkortin vai ei, vai viekö lapsi sen huvikseen vaikkapa nääpurin tädille. Minä olen lapseni äiti ja minusta on hyvä opettaa lapsia arvostamaan minua sen verran, että äidille tehty (esim. koulussa) kortti myös kuuluisi antaa minulle, eikä laiskuudenpuuskassa (lasta ei huvita askkarrella mummolle uutta korttia) antaa sitä jollekin toiselle. Enkä myöskään halua antaa lapselle kuvaa, että hänen tekemänsä kortti on minulle yhdentekevä...

 

[vierasss]

Minusta se olisi noin äkkiseltään ajateltuna tosi söpöä että huomaisi muistaa myös mummuaan. Ehkä hiukan voisin sitten olla haikeakin jos en sais omaa korttia mutta toisaalta tiedän muutenkin että lapset tykkää minusta kovasti ja rakkauskortteja/piirrustuksia tulee spontaanisti pitkin vuotta. Tosin äitienpäivä tuntuu noille olevan tärkeä, touhottavat ja höpöttävät siitä jo...

 

["Hiphei"]

Olisin iloinen, että joku muukin merkitsee lapselleni paljon, että haluaa kortin antaa.
En todellakaan tarvi itse korttia tietääkseni kuinka tärkeä olen lapselleni Keroo kyllä jonkinasteisesta huonosta itsetunnosta, jos tuollaista edes miettii.
Joka arkipäivä saan tuntea ja kuulla sen, mikäs sen parempaa.
En muutenkaan perusta äitienpäivistä ym.

 

[kaalimaan vartija]

EN ajattelisi mitään. Enkä kokisi että minulla olisi huono tai etäinen suhde lapseeni. ENkä ottaisi asiasta itseeni, loukkaantuisi tai potisi muitakaan kielteisiä tunteita. Koen, että minulla ja lapsillani (kaikilla neljällä) on hyvät ja läheiset välit. He rakastavat minua ja minä heitä. Se rakkaus ja välittäminen osoitetaan joka arkipäivä, ei tässä yksi äitienpäiväkortti tai sse päivä muutenkaan merkitse mitään.

No myönnettäköön, äitienpäivä ei ole minulle tärkeä. Kuten ei joulu tai syntymäpäiväkään... Voisin olla toista mieltä jos ko päivä olisi todella merkityksellinen minulle.

 

[viisikymppinen isoäiti]

mummo on hänelle varmaan hyvin läheinen henkilö. ei kannata pahastua asiasta.

 

["Leea"]

Miksi lapsi ei sitten voisi askarrella mummolle omaa korttia? Mietin vaan,e ttä eikö oikein huvita, vai mikä on? Ilmeisesti äiti ja mummo ovat molemmat tärkeitä lapselle, mutta sitten varmasti voisi muutaman minuutin "uhrata" toisen kortin tekemiseen.

Ei tässä nyt ole kyse siitä, että minulla olisi huono itsetunto äitinä tai jotenkin olisin syvästi pettynyt ja masentunut jos en äitienpäiväkorttia saa, mutta ajattelenkin asian myös ihan kasvatuksellisesta näkökulmasta. Mitä haluan opettaa lapselle toisten arvostamisesta, miten se arvostus ja välittäminen osoitetaan. Minusta ei ole liikaa vaadittu koululaiselta, että vaivautuu halutessaan mummolle tekemään oman kortin.

 

[Alfa Lyrae]

Mulle riittää mainiosti se että lapset tulee halaamaan monta kertaa päivässä ja sanoo tykkäävänsä/rakastavansa, ei haittaisi jos kortit sun muut menisi mummoille.

 

[astrolabe]

No meillä moinen on ihan normaali käytäntö. En oo pistäny pahakseni.

 

[rehellisesti]

Kyllä minä ihmettelisin, mikä on pielessä. Lapsilleni äitienpäivä on tosi tärkeä, haluavat hemmotella mibua hirveästi "koska säkin aina teet meille kaikkea kivaa". Millaiset välit teillä on lapsen kanssa?

 

[en ymmärrä]

Mun lapset askartelevat joka vuosi lahjat ja kortit mummoille, siis ohjan heitä tekemään niin. Minusta tuntuisi hölmöltä katsoa vierestä ja käskeä lapsia askartelemaan lahjan myös minulle, joten minulle ei ole lahjaa. Tosin tänä vuonna esikoinen on tehnyt mulle jotain päiväkodissa

Se on vain yksi päivä, mitä sitten jos lapsi haluaa kortin antaa mummolle.