Äiti tilittää hesarille, kun lapsi ei ole päässyt mihinkään opiskelemaan

[vier]

Mitä puppua ap. En lähtis mihinkään amiksiin aikaani tuhlaamaan. Vaikka olis maailman paskimmat numerot lukiosta voi päästä vaikka lääkikseen tai oikeustieteelliseen jos tahtoa riittää. En ole juttua lukenut joten en tiedä miten tytär on pyrkinyt. Mutta paras olisi, että tyttö päättää mitä haluaa ja pänttää sitä yhtä ainoaa ainetta koko kevään ja pääsee kyllä sitten sisään. Jos on liian monta pääsykoekirjaa luettavana ei mihinkään ehdi keskittyä kunnolla. Ja tietysti parasta olisi jos tuntee omat vahvuutensa, eli turhaan yrittää matemaattiselle alalle jos matikka ei suju ollenkaan. Todella ikävää silti toivottavasti tyttö pääsee haluamaansa paikkaan tulevaisuudessa.

 

[Mörköäiti]

Useampi hakukerta ei automaattisesti lisää sisäänpääsyn todennäköisyyttä, se vaatii kehitystä. Jos räit kattoon tänä vuonna ja jatkat sitä 10 vuotta, niin et ole sisällä 10 vuodenkaan päästä.

Ja ihan samalla lailla siitä autonmaalauksestakaan ei liene mitään hyötyä yliopistoa varten.

 

[jaha]

Siwan kassoilla ei näköjään ole lainkaanempatiakykyä, pelkkää pahansuopuutta...

 

[Björn]

Jotenkin tuntuu olevan kuvitelma, että täytyy olla tosi surkea jos hakee useamman vuoden...

Itse ajattelen lähinnä niin, että sen kolmen vuoden aikana vaan olisi jo ehtinyt hankkia itselleen ammatin. Siis ihka oikean ammatin jota harjoittamalla saat ammattilaisen palkkaa. Missä tulee raja vastaan, voiko hakea vielä kahdeksannen kerran samaan paikkaan tulematta valituksi ja tekemättä sinä aikana mitään ammatillisesti kehittävää?

 

[vier]

Aivan. Sehän tässä surullista onkin, että vainka kuinka valmistautuisi, ei opiskelupaikka ole taattu. Joillekin voi käydä niin huonosti, ettei se oma haaveammatti koskaan toteudu, koska aloituspaikkoja ei vain riitä kaikille.

No jaa. Kyllä hyvin valmistautunut saa sen paikan. Jos ei saa, ei ole valmistautunut riittävästi. Ei se pääsykokeisiin lukeminen ole mitään lastenleikkiä. Siihen saa parhaimmillaan kulumaan 10 tuntia päivässä 3 kuukauden ajan ja vielä mielellään niin että aivotkin on mukana touhussa. Silloin voi jo sanoa että on valmistautunut niin hyvin kuin pystyy.

 

[viieras]

Siwan kassoilla ei näköjään ole lainkaanempatiakykyä, pelkkää pahansuopuutta...

Ei me kaikki työssäkävät palstamammat Siwan kassoja olla, osa on myös pyllynpyyhkijä-lähäreitä.

 

[terapian paikka]

Mut jos on masentunut, se masennus pitää hoitaa eka pois. Masentunut ihminen ei pysty antaa kaikkeansa pääsykokeille.

Komppi tälle. Ja oikeasti pitäisi löytää elämään myös muuta sisältöä, ettei koko jätä koko elämää elämättä vain koska ei päässyt opiskelemaan. Vaikeaa on myös opiskella kunnolla, jos ei elämässä ole muua minkä parissa virkistäytyä.

 

[Mörköäiti]

No mitä töitä kouluttamaton nuori mielestäsi ansaitsee? Ihan niinkuin esimerkiksi merkonomiopinnoissa jauhettaisiin kolme vuotta jotain ihan jonninjoutavaa, millä ei ole mitään merkitystä ammattitaidon kannalta. Surkein paperein valmistuneella merkonomillakin on sentään työkokemusta ja edes jotain näkemystä liiketaloudesta. Vastavalmistuneella ensimmäistä duunipaikkaansa hakevalla lukiolaisella ei ole sitäkään vähää.

Kysehän ei ollut siitä, mitä töitä pitäisi saada ilman papereita, vaan miten se vaikuttaa nuoren ihmisen mielenterveyteen ja elämäniloon, jos hän kokee olevansa "tuomittu" johonkin huonopalkkaisiin hanttihommiin määräämättömäksi ajaksi, ehkä loppiäkseen (mikä voi olla se pahin skenaario, mikä saattaa mielessä käydä). Ja mieliala ei varmaan kohene siitä, jos ajattelee, että ei edes "ansaitsekaan" parempaa.

 

[nohh]

Itse ajattelen lähinnä niin, että sen kolmen vuoden aikana vaan olisi jo ehtinyt hankkia itselleen ammatin. Siis ihka oikean ammatin jota harjoittamalla saat ammattilaisen palkkaa. Missä tulee raja vastaan, voiko hakea vielä kahdeksannen kerran samaan paikkaan tulematta valituksi ja tekemättä sinä aikana mitään ammatillisesti kehittävää?

Mitä järkeä olisi hakea kerran yliopistoon ja siirtyä sitten heti amikseen lukemaan itselleen joku ammatti, joka ei kiinnosta pätkän vertaa? Ei mitään. Sitkeyttä pitää olla, jos haluaa tavoitella unelmiaan eikä ajautua ammattiin, johon ei ole mitään intohimoa.

 

[vierass]

Siwan kassoilla ei näköjään ole lainkaanempatiakykyä, pelkkää pahansuopuutta...

Tässäpä kunnon sivistynyttä keskustelua! Eikun...

 

[Mörköäiti]

Itse ajattelen lähinnä niin, että sen kolmen vuoden aikana vaan olisi jo ehtinyt hankkia itselleen ammatin. Siis ihka oikean ammatin jota harjoittamalla saat ammattilaisen palkkaa. Missä tulee raja vastaan, voiko hakea vielä kahdeksannen kerran samaan paikkaan tulematta valituksi ja tekemättä sinä aikana mitään ammatillisesti kehittävää?

Onko sinusta sitten ihan sama, mitä työtä ihminen tekee? Siis mieluiten vaikka jotain, mitä inhoaa ja mistä ei ole ikinä ollut yhtään kiinnostunut, kunhan vaan on joku ammatti ja jotain palkkaa? Nuorelle ihmiselle, jolla on unelmia ja tavoitteita, se voi olla varsinainen painajainen. Kolme vuotta ei ole kovin pitkä aika, jos sen jälkeen pääsee kiinnostavaan opiskelupaikkaan. Ja voi sen kolme vuotta käyttää ihan mielekkäästikin. Ja voihan sinä aikana töitäkin tehdä, jos se palkka tässä on pääasia.

 

[Björn]

Ja ihan samalla lailla siitä autonmaalauksestakaan ei liene mitään hyötyä yliopistoa varten.

Olisi varmaan pitänyt laittaa jotain tähtiä ja kenoviivoja kappaleen vaihtumisen merkiksi aloitusviestissä, kun välin jättäminen ei näköjään riittänyt.

Jos hakupisteitä tuijotetaan, niin ei ole hyötyä ei, eikä kukaan ole niin väittänytkään. Henkisestä näkökulmasta kouluun menemisestä voi olla se hyöty, että saa elämälleen edes jonkinlaisen tarkoituksen ja sitä kautta motivaatiota parempaan valmistautumiseen pääsykokeita varten. En tiedä miksi tartuit nyt tuohon autonmaalaukseen kun maailma on eri aloja täynnä, mutta tartu nyt sitten.

 

[astrolabe]

En ole itsekään koskaan läpäissyt yliopiston pääsykoetta Suomessa. Olen silti tehnyt Suomessa avoimessa yliopistossa reilusti kandin verran opintopisteitä kiitettävin arvosanoin. Olen myös päässyt maisteriohjelmaan Ruotsiin, Lundin yliopistoon ja aloitan graduni syksyllä Iso-Britanniassa. Olen sitä mieltä, että pääsykoejärjestelmä ei Suomessa ole kovin järkevä, sillä se jättää rannalle motivoituneita ja pääainetta lukemaan kelvollisia oppilaita paljonkin.

 

[nohh]

Olisi varmaan pitänyt laittaa jotain tähtiä ja kenoviivoja kappaleen vaihtumisen merkiksi aloitusviestissä, kun välin jättäminen ei näköjään riittänyt.

Jos hakupisteitä tuijotetaan, niin ei ole hyötyä ei, eikä kukaan ole niin väittänytkään. Henkisestä näkökulmasta kouluun menemisestä voi olla se hyöty, että saa elämälleen edes jonkinlaisen tarkoituksen ja sitä kautta motivaatiota parempaan valmistautumiseen pääsykokeita varten. En tiedä miksi tartuit nyt tuohon autonmaalaukseen kun maailma on eri aloja täynnä, mutta tartu nyt sitten.

Etkö näe ongelmalliseksi sitä, että joku yliopistosta haaveileva menee amikseen vailla mitään kiinnostusta ko. alaan ja vie samalla amiksessa opiskellessaan koulutuspaikan sellaiselta, jota ko. ammattitutkinto olisi oikeasti kiinnostanut? Ja mikäli tämä henkilö vielä pääsee kesken opintojen yliopistoon, hän keskeyttää amiksen.

 

[Mörköäiti]

Olisi varmaan pitänyt laittaa jotain tähtiä ja kenoviivoja kappaleen vaihtumisen merkiksi aloitusviestissä, kun välin jättäminen ei näköjään riittänyt.

Jos hakupisteitä tuijotetaan, niin ei ole hyötyä ei, eikä kukaan ole niin väittänytkään. Henkisestä näkökulmasta kouluun menemisestä voi olla se hyöty, että saa elämälleen edes jonkinlaisen tarkoituksen ja sitä kautta motivaatiota parempaan valmistautumiseen pääsykokeita varten. En tiedä miksi tartuit nyt tuohon autonmaalaukseen kun maailma on eri aloja täynnä, mutta tartu nyt sitten.

No, kirjoitit amiksesta, joten korjataan sitten näin: Ei ole amiksessa notkumisestakaan hyötyä. Siitä ei saa itsetuntoa yliopiston pääsykokeita varten, ei siihen tarvittavaa opiskelurutiinia, pahimmassa tapauksessa ei edes jää aikaa lukemiseen, ja varsinkaan amiksessa notkuminen ei hyödytä millään lailla ihmistä, joka opiskelee siellä itselleen täysin väärää alaa. Ja siitä, että opiskelee jotain, joka ei kiinnosta, ei saa elämäänsä muuta sisältöä kuin vitutusta.

 

[ruuttis]

En ole itsekään koskaan läpäissyt yliopiston pääsykoetta Suomessa. Olen silti tehnyt Suomessa avoimessa yliopistossa reilusti kandin verran opintopisteitä kiitettävin arvosanoin. Olen myös päässyt maisteriohjelmaan Ruotsiin, Lundin yliopistoon ja aloitan graduni syksyllä Iso-Britanniassa. Olen sitä mieltä, että pääsykoejärjestelmä ei Suomessa ole kovin järkevä, sillä se jättää rannalle motivoituneita ja pääainetta lukemaan kelvollisia oppilaita paljonkin.

mää taas on ylittäny riman 3 uliopiston osalta joten oon siis sitä mieltä että nykytsydeemi on järkevä tai ainaski tasapuolinen

 

[Björn]

Kolme vuotta ei ole kovin pitkä aika, jos sen jälkeen pääsee kiinnostavaan opiskelupaikkaan.

Mutta kun ei ole päässyt. Mitäs sitten? Hakee toiset kolme vuotta. Ja taas toiset. Samassa ajassa toinen olisi opiskellut, otetaan nyt esimerkiksi liiketalouden perustutkinnon, mennyt amkiin, valmistunut tradenomiksi jonka jälkeen käynyt maisteriopinnot kauppiksessa, kun yksi vaan paahtaa edelleen niitten kauppisten pääsykokeiden kanssa eikä päässyt mitenkään eteenpäin elämässä.

 

[Koivuniemen herra]

mää taas on ylittäny riman 3 uliopiston osalta joten oon siis sitä mieltä että nykytsydeemi on järkevä tai ainaski tasapuolinen

Onko paksujen pääsykoekirjojen ulkoaopettelu sanasta sanaan järkevää? Tai erittäin pitkälle menevien matemaattisten taitojen vaatiminen pelkässä hakijoiden karsintamielessä (lääkäri ja arkkitehti) ilman, että niille olisi todellista tarvetta itse koulutuksessa? Rohkenen epäillä.

 

[Björn]

Etkö näe ongelmalliseksi sitä, että joku yliopistosta haaveileva menee amikseen vailla mitään kiinnostusta ko. alaan ja vie samalla amiksessa opiskellessaan koulutuspaikan sellaiselta, jota ko. ammattitutkinto olisi oikeasti kiinnostanut? Ja mikäli tämä henkilö vielä pääsee kesken opintojen yliopistoon, hän keskeyttää amiksen.

En näe ongelmallisena. Yo-linjalle pyrkijät ovat sen verran marginaalinen hakijaryhmä.

 

[vieras*]

Tradenomitko vain käyvät maisteriopinnot? Tradenomeja tuntuu olevan maailma pullollaan samoin kuin muinoin merkonomeja.

 

[das]

Mulle nousee tuosta Hesarin tekstistä ensimmäiseksi mieleen Curling -vanhemmuus. Vanhemmat ovat koko lapsuuden ja nuoruuden raivanneet esteet ja pettymykset lapsena tieltä. Ja nyt kun äiti ei voikaan taata lapselleen opiskelupaikkaa, niin lapsi masentuu ja lamaantuu täysin. Elämän karujen tosiasioiden kohtaaminen voi olla kovaa, jos ei niiden kohtaamiseen ole tottunut. Saatika että olisi joutunut työskentelemään haluamansa eteen. Ja nyt äiti vuodattaa Hesarissa sydänvertaan koska maailma ei tarjoakaan asioita helpolla hänen kullannupulleen, kun tytär ei pääsekään opiskelemaan juuri sinne mihin halusi. Äiti on ehkä saanut järjestettyä tyttärensä "Suomen parhaimpiin kuuluaan lukioon", mutta ei ymmärrä ettei se riitä...Ja kun asiat ei mene halutulla tavalla, syy on muualla kuin itsessä...

Tämä on siis vai ajatus, joka heräsi tekstin perusteella. Faktoista en tiedä. Minussa teksti herätti lähinnä närkästystä ja ärsytystä, ei suinkaan sympatiaa. Mutta fakta on se, että jos ei kestä masentumatta opiskelupaikan puuttumista, miten siten kestäisi työpaikkoihin liittyvä kilpailua, kilpailua työelämässä jne. Ei silloinkaan lamaantuminen ja masentuminen vie asioita parempaan suuntaan. Ehkä tytön haaveet ja vaatimukset on asetettu liian korkeiksi, jos ei rahkeet riitäkään...Vai onko ne kenties vanhempien haaveita ja vaatimuksia?

 

[astrolabe]

Onko paksujen pääsykoekirjojen ulkoaopettelu sanasta sanaan järkevää? Tai erittäin pitkälle menevien matemaattisten taitojen vaatiminen pelkässä hakijoiden karsintamielessä (lääkäri ja arkkitehti) ilman, että niille olisi todellista tarvetta itse koulutuksessa? Rohkenen epäillä.

Ite olen hakenut vain valtiotieteelliseen ja ne pääsykokeet olleet sellaisia suunnilleen, että "mitä luki sivulla 178 rivillä 3-14?", en tiedä mitä järkeä. Monessa maassa sisäänotto perustuu aivan eri tekijöihin, jolloin opiskelijoille jää vain loppukokeet, joista stressata, pääsykokeita ei ole kuin ehkä haastattelun muodossa.

 

[astrolabe]

Tradenomitko vain käyvät maisteriopinnot? Tradenomeja tuntuu olevan maailma pullollaan samoin kuin muinoin merkonomeja.

Joo. Ite pääsin nimenomaan traden papereilla Lundiin.

 

[vieras*]

Joo. Ite pääsin nimenomaan traden papereilla Lundiin.

Kai sinne nyt jokin karsinta oli.

 

["Jenis"]

Aika uskomatonta, että 3 vuotta voi hakea "useisiin" oppilaitoksiin, eikä mihinkään pääse - joko lukutaidoissa on ongelmia, tai sitten niin paskat yo-paperit että ei niiden takia mahdu kiintiöön. Paitsi että ainakin yliopistoissa on mahdollista päästä sisälle pelkän pääsykokeen perusteella, eli edelleen, lukutaidossa on ongelmia.