Miksi joissakin perheissä mies ei saa mennä poikien lomille etelään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Ihmettelen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ja minua ihmetyttää miten ja miksi elämän pitää muuttua niin totaalisesti kumppanin löydyttyä, että minkäälainen pidempi lomailu entisessä ystäväryhmässä ei ole vaihtoehto eikä se kiinnosta saati että se olis soveliasta?

Mun mielestä on taas kovin surullista, jos elämä ei muutu totaalisesti kumppanin löydyttyä ja lasten tultua kuvioihin. Tai siis enhän mä voi tietää, miten te olette sinkkuina eläneet, mutta minä ainaikin olin niin villi, että ei parisuhteesta tai äitinä olemisesta olisi tullut mitään, ellei jonkinlaista täyskäännöstä olisi tapahtunut.

Toisekseen, mä kyllä vietän mielummin lomani perheeni kanssa, kuin kavereiden. Kyllä mä jonkun yhden yön reissun voin ystävien kanssa tehdä, mutta en mä viikoksi mihinkään malttaisi häipyä. Johan mulle tulis ihan sairas ikävä.

Meidän perheen erikseen lomailemattomuuteen vaikuttaa toki sekin, että lomat tuppaa olemaan eri aikoihin ja kun ei me päästä lomailemaan yhdessä, niin ei se sitten erikseenkään kiinnosta.

Meillä näin. Toki mulle on ihan yhdentekevää miten muut lomailee.
 
Mun mielestä on taas kovin surullista, jos elämä ei muutu totaalisesti kumppanin löydyttyä ja lasten tultua kuvioihin. Tai siis enhän mä voi tietää, miten te olette sinkkuina eläneet, mutta minä ainaikin olin niin villi, että ei parisuhteesta tai äitinä olemisesta olisi tullut mitään, ellei jonkinlaista täyskäännöstä olisi tapahtunut.

Toisekseen, mä kyllä vietän mielummin lomani perheeni kanssa, kuin kavereiden. Kyllä mä jonkun yhden yön reissun voin ystävien kanssa tehdä, mutta en mä viikoksi mihinkään malttaisi häipyä. Johan mulle tulis ihan sairas ikävä.

Meidän perheen erikseen lomailemattomuuteen vaikuttaa toki sekin, että lomat tuppaa olemaan eri aikoihin ja kun ei me päästä lomailemaan yhdessä, niin ei se sitten erikseenkään kiinnosta.

Meillä näin. Toki mulle on ihan yhdentekevää miten muut lomailee.

No jaa, ei sen villeyden tarvitse loppua parisuhteeseen. Eihän se tarkoita välttämättä irtosuhteita ja jatkuvaa kännäilyä. Lapsen tulo minulla ainakin oli se ratkaiseva käännekohta, ei parisuhde. Ja lapsien tulokin tarkoitti käytännössä sitä, että asiat on vähän hankalampi järjestää ja niitä omia juttuja tehdään harvemmin, ei sitä, että kiinnostuksen kohteet yhtäkkiä muuttuisi totaalisesti.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Osa ihmisistä aikuistuu ja hilluminen kännissä ei enää kiinosta.

Eli onko teidän kaveriporukoiden kanssa hengailu vain kännissä hillumista? Jotenkin käsittämätön yhtälö, että aiemmin kavereiden kanssa hengailu on ollut pelkkää ryyppäämistä, mutta sitten kun tulee lapsia, ryyppääminen ei kiinnosta yhtään. Välimuotojahan ei ole, se on joko kännikoomat tai sitten ei kavereita (=alkoholia?) ollenkaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Spencer Hastings
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;29992479:
No jaa, ei sen villeyden tarvitse loppua parisuhteeseen. Eihän se tarkoita välttämättä irtosuhteita ja jatkuvaa kännäilyä. Lapsen tulo minulla ainakin oli se ratkaiseva käännekohta, ei parisuhde. Ja lapsien tulokin tarkoitti käytännössä sitä, että asiat on vähän hankalampi järjestää ja niitä omia juttuja tehdään harvemmin, ei sitä, että kiinnostuksen kohteet yhtäkkiä muuttuisi totaalisesti.

Kyllä mun kiinnostuksen kohteet on muuttuneet iän myötä ja vuosien varrella. Kun mun mies tuli kuvioihin, niin siitä tuli kiinnostuksen kohde. Sen jälkeen tuli lapsia ja niistäkin tuli mun kiinnostuksen kohteita. Siinä vaiheessa, kun mun elämä täyttyi näin monesta uudesta kiinnostuksen kohteesta, jäi muu vähän vähemmälle huomiolle. Turhat kaverit on karsiutuneet ja ne muutamat hyvät on jääneet. Ne on edelleen läheisiä ja rakkaita. Mun ei vaan tarvi juhlistaa niiden kanssa meidän suhdetta viikkoa kanarialla. Olen tyytyväinen ja nautin elämästäni juuri näin.
 
Kyllä mun kiinnostuksen kohteet on muuttuneet iän myötä ja vuosien varrella. Kun mun mies tuli kuvioihin, niin siitä tuli kiinnostuksen kohde. Sen jälkeen tuli lapsia ja niistäkin tuli mun kiinnostuksen kohteita. Siinä vaiheessa, kun mun elämä täyttyi näin monesta uudesta kiinnostuksen kohteesta, jäi muu vähän vähemmälle huomiolle. Turhat kaverit on karsiutuneet ja ne muutamat hyvät on jääneet. Ne on edelleen läheisiä ja rakkaita. Mun ei vaan tarvi juhlistaa niiden kanssa meidän suhdetta viikkoa kanarialla. Olen tyytyväinen ja nautin elämästäni juuri näin.

Niin, iän myötä ja vuosien varrella. Kyllä minullakin. Siksipä onkin minusta hassua sanoa, että parisuhde ja lapset ne kertaheitolla muuttaisivat.

Itselläni kävi ainakin niin, että menot olisivat kyllä kiinnostaneet, mutta vauva-aikoina ei päässyt eikä oikein olisi jaksanutkaan lähteä. Nyt kun vauva-ajoista on päästy, on kiinnostuksen kohteet hiljalleen vaihtuneet, koska tässä välissä on vähän ikääkin tullut.
 
[QUOTE="Ihmettelen";29989466]Ei saa mennä viroon kun siellä on huoria, ei saa mennä laivalle kun siellä on ennenkin petetty, ei saa mennä Sunny Beachille kun sielläki on huoria ja Thaimaa on taas liian kallis. Ei mies sinne mennä kavereiden kanssa.

Onko teilläkin tämmönen vankilasuhde?

Ihmettelen miksi mies ei saisi kaveriensa kanssa tehdä ja pitää kivaa?[/QUOTE]

Miiksi nainen ei saa mennä tyttöjen lomalle etelään? Koska kuka tekisi kaikki työt? Jos tekee lapsia niin siitä tulee tiettyjä seuraamuksia.

Kuten että samat palkkapussit jaetaan useammalle ja sekin jo useimmilla taloudellisesti haittaa tuota "poikien" lomailua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;29992508:
Niin, iän myötä ja vuosien varrella. Kyllä minullakin. Siksipä onkin minusta hassua sanoa, että parisuhde ja lapset ne kertaheitolla muuttaisivat.

Itselläni kävi ainakin niin, että menot olisivat kyllä kiinnostaneet, mutta vauva-aikoina ei päässyt eikä oikein olisi jaksanutkaan lähteä. Nyt kun vauva-ajoista on päästy, on kiinnostuksen kohteet hiljalleen vaihtuneet, koska tässä välissä on vähän ikääkin tullut.

Jaa. Kyllä mun kiinnostuksen kohteet muuttui kertaheitolla parisuhteen myötä. Ei ollut hirveesti intressejä lähteä hillumaan kavereiden kanssa, kun oli vähän muuta mielessä :)
Lasten tulon myötä mun menohalut väheni, eikä ne kiinnostaneet oikeastaan sen vertaa, että olisin edes jaksanut vaivautua järjestämään jotain.
 
Jaa. Kyllä mun kiinnostuksen kohteet muuttui kertaheitolla parisuhteen myötä. Ei ollut hirveesti intressejä lähteä hillumaan kavereiden kanssa, kun oli vähän muuta mielessä :)
Lasten tulon myötä mun menohalut väheni, eikä ne kiinnostaneet oikeastaan sen vertaa, että olisin edes jaksanut vaivautua järjestämään jotain.

Ilmeisesti puhumme taas ihan eri asioista. Ehtiminen ja priorisoiminen ovat eri asioita, kuin kiinnostuksen täydellinen lakkaaminen. Eikö tosiaan seurustelun alettua olisi yhtään kiinnostanut lähteä kavereiden kanssa viettämään aikaa, jos miehellä olisi ollut esim joku meno eikä itsellä mitään muuta tekemistä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;29992570:
Ilmeisesti puhumme taas ihan eri asioista. Ehtiminen ja priorisoiminen ovat eri asioita, kuin kiinnostuksen täydellinen lakkaaminen. Eikö tosiaan seurustelun alettua olisi yhtään kiinnostanut lähteä kavereiden kanssa viettämään aikaa, jos miehellä olisi ollut esim joku meno eikä itsellä mitään muuta tekemistä?

No itseasiassa ei. Mutta mä olenkin "ääripää" ihminen. Tai siis tietysti mä mun parhaita ystäviä näin ja jauhoin paskaa niiden kanssa, mutta ei mulla ollut hinkua lähteä niiden kanssa mihinkään reissuun. Tosin mulla ja mun oikeasti hyvillä ystävillä joko oli jo lapsia tai niitä tuli samaan aikaan, kun meillekkin... joten samanlainen elämäntilanne kaikilla helpotti elämien yhteensovittamista. Mutta ei meistä ketään ole mitään viikon kaverireissuja hinkunut lasten saamisen jälkeen.
 
Ihan vapaasti saisi mennä, harvemmin tosin menee. Riittää yleensä parin päivän "rentoutumiset" vuodeksi eteenpäin.

Mä taas en halua edes lähteä muiden kun oman perheen ja miehen kanssa.
 
Niin kauan kuin rahaa ei ole ylimääräistä ja minä elätän yksin perheemme, en kyllä toivo kummankaan laittavan rahoja lomamatkoihin. Eikä mieskään. Jos sellainen satsaus taloudellisesti päätetään tehdä, niin sitten niin isosta rahanmenosta nauttii koko perhe.
 
No itseasiassa ei. Mutta mä olenkin "ääripää" ihminen. Tai siis tietysti mä mun parhaita ystäviä näin ja jauhoin paskaa niiden kanssa, mutta ei mulla ollut hinkua lähteä niiden kanssa mihinkään reissuun. Tosin mulla ja mun oikeasti hyvillä ystävillä joko oli jo lapsia tai niitä tuli samaan aikaan, kun meillekkin... joten samanlainen elämäntilanne kaikilla helpotti elämien yhteensovittamista. Mutta ei meistä ketään ole mitään viikon kaverireissuja hinkunut lasten saamisen jälkeen.

Ja kiinnostaminen ei myöskään ole sama asia kuin hinkuminen. Minua kiinnostaisi esimerkiksi matkustelu tai vaikka käsityöt ja musiikki, mutta minulla ei ole tarpeeksi aikaa niihin, joten en niitä tee. En kuitenkaan voi sanoa, etteikö minua nuo jutut kiinnosta.

Jos tosiaan sinua ei enää seurustelun alettua oikeasti kiinnostanut olla kavereiden kanssa, niin en kyllä ihmettele yhtään sitä, että ne kaverit karsiutuivat.
 
[QUOTE="laalaa";29992612]Niin kauan kuin rahaa ei ole ylimääräistä ja minä elätän yksin perheemme, en kyllä toivo kummankaan laittavan rahoja lomamatkoihin. Eikä mieskään. Jos sellainen satsaus taloudellisesti päätetään tehdä, niin sitten niin isosta rahanmenosta nauttii koko perhe.[/QUOTE]

Piti vielä sanoa, että mies kyllä käy kavereidensa kanssa esim. mökillä ja muuten viettää heidän kanssaan aikaa. Hyvä niin!
 
Juu, ulkomailla persoona muuttuu. Olkoot kotona kuinka hyvä vanhempi ja lojaali puoliso tahansa, niin heti kun astutaan koneesta vieraalle kamaralle niin perhe unohtuu. Se on essot naamaan ja reva levälleen tai heppi pystyyn ja bakkanaalit alkakoot! Tietenkin reissussa käytetään viinaan ja huoriin eläkesäästöt ja lasten koulurahastot, sinisilmäisiä ja tyhmiä ovat he, ketkä muuta kuvittelevat.

Mutta tosiaan, onneksi jokainen voi valita alunalkaen sellaisen puolison, kenellä on samat ajatukset esimerkiksi lomailusta. Win-win. Mutta mun mielestä on väärin lähteä kieltämään kumppanilta sitä sun tätä matkan varrella, koska itsellään on jotain omituisia jenkkicollegesekoilumielikuvia.
 
No itseasiassa ei. Mutta mä olenkin "ääripää" ihminen. Tai siis tietysti mä mun parhaita ystäviä näin ja jauhoin paskaa niiden kanssa, mutta ei mulla ollut hinkua lähteä niiden kanssa mihinkään reissuun. Tosin mulla ja mun oikeasti hyvillä ystävillä joko oli jo lapsia tai niitä tuli samaan aikaan, kun meillekkin... joten samanlainen elämäntilanne kaikilla helpotti elämien yhteensovittamista. Mutta ei meistä ketään ole mitään viikon kaverireissuja hinkunut lasten saamisen jälkeen.

Kuulostatte juuri perinteisiltä entisen elämän taaksejättäjiltä, kuten itsekin tunnustit.
En vaan tajua, että miten ihmisillä voi jäädä ystävät, hauskat jutut ja harrastuksetkin niin totaalisesti että oksat pois. Ja juu, "ei voi lomailla yksin kaikkia lomia" (ennen kuin joku noinkin lausuu), mutta varmasti voi kerran kolmessa vuodessa lähteä tyttö-/poikaporukalla Kreetalle jos sellainen kiinnostaa. Eri asia on jos ei kiinnosta, suurin osaa tuommonen luulis kiinnostavan.
Miehillä ongelma, että vaimo "ei päästä" ja naisilla ongelma kun miestä ei uskalla jättää lasten kanssa.

Ja joku tietysti latasee kohta, että aina on kivempaa mennä perheen kanssa.
 
[QUOTE="a p";29992702]Kuulostatte juuri perinteisiltä entisen elämän taaksejättäjiltä, kuten itsekin tunnustit.
En vaan tajua, että miten ihmisillä voi jäädä ystävät, hauskat jutut ja harrastuksetkin niin totaalisesti että oksat pois. Ja juu, "ei voi lomailla yksin kaikkia lomia" (ennen kuin joku noinkin lausuu), mutta varmasti voi kerran kolmessa vuodessa lähteä tyttö-/poikaporukalla Kreetalle jos sellainen kiinnostaa. Eri asia on jos ei kiinnosta, suurin osaa tuommonen luulis kiinnostavan.
Miehillä ongelma, että vaimo "ei päästä" ja naisilla ongelma kun miestä ei uskalla jättää lasten kanssa.

Ja joku tietysti latasee kohta, että aina on kivempaa mennä perheen kanssa.[/QUOTE]

Ai. Mun parhaimmat ystävät on olleet parhaimpia ystäviä viimeiset 35 vuotta... ja ne on edelleen. En koe siis olevani entisen elämän taaksejättäjä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;29992617:
Ja kiinnostaminen ei myöskään ole sama asia kuin hinkuminen. Minua kiinnostaisi esimerkiksi matkustelu tai vaikka käsityöt ja musiikki, mutta minulla ei ole tarpeeksi aikaa niihin, joten en niitä tee. En kuitenkaan voi sanoa, etteikö minua nuo jutut kiinnosta.

Jos tosiaan sinua ei enää seurustelun alettua oikeasti kiinnostanut olla kavereiden kanssa, niin en kyllä ihmettele yhtään sitä, että ne kaverit karsiutuivat.

No ei mua kyllä kiinnosta eikä hinguta matkustella mun kavereiden eikä edes ystävien kanssa. Teen sen mielummin perheeni kanssa. En koe tarvetta, enkä edes halua olla viikkoa erossa lapsistani tai miehestäni. Miehenikään ei ole halunnut lähteä minnekkään viikoksi. Edelleenkään, mua ei kiinnosta, jos joku muu haluaa tehdä niin. Se on ihan jokaisen oma valinta ja jokaisen tulee tehdä asioita, joista tulee onnelliseksi.

Ja ei, mulle kaverit ei ole kovinkaan tärkeitä. Parhaimmat ystävät on olleet mun parhaita ystäviä polvenkorkuisesta asti, joten niiden rinnalla ne "kaverit" on aika yhdentekeviä. Kun aika ei riitä kaikkeen ja kaikille, niin priorisoin aikani vain niille parhaille :) Ei siinä mun mielestä ole mitään väärää. Enemmänkin se on rikastuttanut elämääni ja tehnyt minusta onnellisemman.
 
Aivan. Niin tietysti.
Ei sitä miestä tietenkään edes silmänruoka kiinnostaisi.

Tää voi kuulostaa ylemmyydentuntoiselta, mutta hän ei arvosta semmoisia naisia pätkääkään (ihmisinä arvostaa tietty).
Se näkee painajaisia siitä että on jonkun toisen kanssa tai mä olen löytänyt jonkun toisen. :D
 
Tää voi kuulostaa ylemmyydentuntoiselta, mutta hän ei arvosta semmoisia naisia pätkääkään (ihmisinä arvostaa tietty).
Se näkee painajaisia siitä että on jonkun toisen kanssa tai mä olen löytänyt jonkun toisen. :D

Meillä taitaa olla vähän sama homma. Toki mies näkee kauniit naiset (vaikka sen hyvin multa piilottaakin), mutta en mä usko, että bordellissa se kokis olevansa kauniiden naisten ympäröimä. Sitä alkais ehkä enemmän ällöttää...
 
Tää voi kuulostaa ylemmyydentuntoiselta, mutta hän ei arvosta semmoisia naisia pätkääkään (ihmisinä arvostaa tietty).
Se näkee painajaisia siitä että on jonkun toisen kanssa tai mä olen löytänyt jonkun toisen. :D

Jos mä miettisin itseeni jossain tuontyyppisessä paikassa, missä olis gigolot myytävänä, niin tuskin tulis ensimmäisenä mitkään silmänruuat mieleen vaan kävis ällöttämään ja sitä alkais miettiin, et mikä nois on vialla ku ne tekee tällästä työtä.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo

Yhteistyössä