Ankea aamu. Valitusta kun mies ei tee kotitöitä!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Valivali
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Valivali

Vieras
Olen raskaana 5 kuulla (odotan esikoista) ja käyn itsekin töissä (yrittäjä) päivittäin. Mies tekee myös tosi paljon kyllä töitä mutta kotityöt jää tekemättä. Vähän joskus imuroi, tiskit eikä pyykit mene koneeseen ym. Roskat odotti vielä tänäkin aamuna eteisessä vaikka oli illalla vienyt koiraa ulos kun itse nukahdin silkasta väsymyksestä. Omat vapaani menee siihen että teen kotona kaikkea kotitöitä ja mielelläni teenkin, tykkään että koti on puhdas. Lisäksi teen ruoat ym. Miten saada kotihommat sujumaan???? Työt ajat on vähän epäsäännölliset, mutta onnistuisikohan sellainen että joka päivälle on listattu tehtävät mitä tehdä kotona, sivan kuin suurperheessä. :D Meillä ei riidellä rahasta tai epäluottamuksesta suhteessa, meillä riidellään siivouksesta. T. Pirttihirmu(ko?)
 
Kermaperseen eroprosessin ensimmäinen epävirallinen vaihe on alkanut. Välissä ehditään todennäköisesti tekemään toinen lapsi vielä ja rääkymään palstalla moneen kertaan kuinka on niin "rankkaa". Pahin ulina alkaa sitten kun kermaperse on ollut jonkin aikaa kotona.
 
Mä oisin niin pirullinen että pyykkäisin itelleni, tiskaisin itelleni ja laittaisin ruokaa itelleni. Sitä mä oonkin tehny tuon kanssa ja alko ne vaatteet mennä pyykkiin jne. En oo toisen aikusen orja. Joku tie se on löydyttävä yhteisessä kodissa.
 
Täällä sama.
Eilen aamulla kun puolisi vielä nukkui, imuroin koko kämpän, laitoin pesukoneen päälle ja tein yhteisen aamupalan.
Sit lähdin sovitusti puol 10 aikaan kaupoille.
Tulin puoli 6 vasta takast, ajoin yli 100km ja rahaa meni lähes 400€, mm, kesäkalusteisiin jne.
Kotona oli osa aamupalasta vielä pöydässä, koiria ei oltu viety ulos ja pyykit koneessa...jee..
 
Tyypillistähän näissä ketjuissa on että aletaan neuvomaan kuinka miestä kannattaa kouluttaa kuin koiraa niin "kyllä alkaa oppia".

Näitä kun lukee päivästä toiseen niin ei ihmettele yhtään että erotilastot ovat mitä ovat. Kun suhteessa ei osata edes kommunikoida saati sitten ottaa toista huomioon tai nähdä asioita toisen näkökulmasta niin katastrofi on muhimassa. Varmuudeksi vielä käydään palstalta kysymässä vinkkejä toisilta samanlaisilta pöljiltä.
 
Täällä sama.
Eilen aamulla kun puolisi vielä nukkui, imuroin koko kämpän, laitoin pesukoneen päälle ja tein yhteisen aamupalan.
Sit lähdin sovitusti puol 10 aikaan kaupoille.
Tulin puoli 6 vasta takast, ajoin yli 100km ja rahaa meni lähes 400€, mm, kesäkalusteisiin jne.
Kotona oli osa aamupalasta vielä pöydässä, koiria ei oltu viety ulos ja pyykit koneessa...jee..

Siis olen kyllä mies.
 
Meillä on samaa ongelmaa. Mies kyllä tekee kun aloittaa hommat, mutta hänen mielestään on ihan ok imuroida 2-3 viikon välein (meillä kaksi kissaa, joten karvaa riittää!!) ja tiskit voi laittaa muutaman kerran viikossa. Tiskien hoitoon ei hänen mielestään kuulu hellan puhdistus ja muiden keittiötasojen siivous, joten keittiö on yhtä paskasen näkönen kuin ennen tiskien laittoa. Olenkin ajatellut että helpommalla pääsee kun teen itse, todella tympeä mm. tuon keittiön kohdalla se että toinen muka tekee hommat mutta ovat ihan puolitiessä kun mies sanoo että "valmista".
 
Meillä on samaa ongelmaa. Mies kyllä tekee kun aloittaa hommat, mutta hänen mielestään on ihan ok imuroida 2-3 viikon välein (meillä kaksi kissaa, joten karvaa riittää!!) ja tiskit voi laittaa muutaman kerran viikossa. Tiskien hoitoon ei hänen mielestään kuulu hellan puhdistus ja muiden keittiötasojen siivous, joten keittiö on yhtä paskasen näkönen kuin ennen tiskien laittoa. Olenkin ajatellut että helpommalla pääsee kun teen itse, todella tympeä mm. tuon keittiön kohdalla se että toinen muka tekee hommat mutta ovat ihan puolitiessä kun mies sanoo että "valmista".
No voi hellanlettas. Jätä se sika ja ota tilalle lisää kissoja!
 
En kyllä ymmärrä miten kahdella aikuisella ihmisellä voi tulla niin paljon sotkua että joka päivä tarvii niin kamalasti tehdä?
Voin kertoa että lasten myötä tilanne todellakin muuttuu. Meillä kolme lasta ja mielestäni koti ihan kohtuusiisti ottaen huomioon että molemmat käydään myös töissä. Mutta oman töihinpaluun jälkeen on siisteystasosta vähän joutunut tinkimään, koska en halua kaikkea vapaa-aikaa viettää imurin varressa. Kotiäitinä ollessa siivoamiseen oli paremmin aikaa.
 
Miten ihmiset ei osaa keskustella tätä asiaa selväksi? Parisuhteessa on kaksi osapuolta, kummallekin kuuluu kotityöt. Miksi toisen ei tarvitsisi osallistua? Miten se voi olla niin vaikeaa?

Hoida nyt ihmeessä ap asia kuntoon ENNEN kuin lapsi syntyy...tai huomaat vastaavasi kohta yksin sekä kodista että lapsesta. EDELLYTÄ mieheltä osallistumista. Hän on toinen osapuoli teidän perheestänne.
 
On se onni, että mulle on sattunu tuollainen aikuinen, fiksu mies. Se osaa hoitaa lapsia, pukee niille suht järkevät vaatteet päälle, laittaa tiskit koneeseen ja siisti keittiön (paremmin kun mä :)) kun on sitä käyttänyt, ruuanlaitosta ei juurikaan piittaa, mut saa itsensä ja lapset (4) ruokittua mun poissaollessa. Ulkoiluttaa myös koiran. Pyykkiä ei kyllä pese, eikä käy kaupassa kun pakon edessä! Hallitsee siivoamisen ja siisteystaso on korkeampi kun mulla. On jopa pessy ikkunat!
Lisäksi tekee kaikki " miesten työt" ( siis kaikki korjaustyöt, pihahommat, autoon liittyvät....)
Mut kyllä mullekin vielä kotihommia riittää!
Kannattaa tosiaan ap keskustella ennen vauvan syntymää nuo kotityöasiat selväksi .....kun oot "vain kotona" niin luultavasti entistä enemmän mies olettaa sun tekevän kaiken!
 
Tässäpä muutamia neuvoja: Sopikaa, että siivoatte kodin joka ilta kuntoon, niin aamu on mukavempi aloittaa. Siis kaikki tavarat paikoilleen, keittiö puhtaaksi Ym. Otatte vuoropäivät, jolloin huolehditte tiskistä. Toki omat astiat voi suoraan laittaa koneeseen (jos siellä on likaisia), mutta päätätte, kumpi hoitaa esim. vieraiden astiat ja ruuan laitossa käytetyt astiat. Teette viikoksi ruokalistan ja sovitte, kumpi tekee minkäkin ruuan ja minä päivänä. Tästä voi aloittaa :) t. samanlaisen vätyksen vaimo
 
Täällä sama ongelma. Minulle kaatuu siivous, pyykinpesu, kaupassa käyminen, lasten vaatteiden ym. tarvittavan hankkiminen, kaappien siivous, ruoan laitto, puutarhatyöt ja pääosin tiskit. Siivottavaa on paljon, koska meillä on kaksi isoa koiraa ja kaksoset. Puutarhatöitä on myös paljon. Koirat olivat jo miehellä ennen kuin tapasimme. Mies hoitaa joskus tiskit ja joskus vie roskat, koirat hän lenkittää ja vaihtaa autojen renkaat, kun sen aika on. Kaikki muu kuuluu minulle. Sen verran olen itseäni säästänyt, että siivooja käy meillä kerran kuussa. Siivottavaa riittää silti ihan tolkuttomasti.

Riitelemme asiasta paljon. Rauhallista keskustelua ja asiasta sopimista olen yrittänyt tuloksetta. Siisteyskäsityksemme on aivan erilainen. Ennen lapsia mies osallistui enemmän. Jäin lasten kanssa kotin, jolloin tietenkin hoidin kodin, mikä oli mielestäni luonnollista, kun kotona olin. Työhön paluuni jälkeen tilanne ei enää palannut ennalleen, vaan edelleen kaikki työt jäivät minulle ja siitä nämä ongelmat alkoivat. Kotimme vaatisi myös monenlaista pientä fiksausta. Olen yrittänyt saada miestäni edes hoitamaan niitä, mutta ei onnistu. Mielenkiinto on muualla. Toisaalta pelkään, että vaadinko liikoja eli en halua miehen polttavan itseään loppuu, kun hän tekee jo raskasta työtä. Toisaalta taas samoin minä ja olen aika väsynyt. Tuntuu umpikujalta tämän asian suhteen. Eroa en missään nimessä suunnittele, koska mies on muuten hyvä, mutta tämä asia painaa. Miksi kirjoitin tähän? En tiedä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja taas tätä;30006287:
Tyypillistähän näissä ketjuissa on että aletaan neuvomaan kuinka miestä kannattaa kouluttaa kuin koiraa niin "kyllä alkaa oppia".

Näitä kun lukee päivästä toiseen niin ei ihmettele yhtään että erotilastot ovat mitä ovat. Kun suhteessa ei osata edes kommunikoida saati sitten ottaa toista huomioon tai nähdä asioita toisen näkökulmasta niin katastrofi on muhimassa. Varmuudeksi vielä käydään palstalta kysymässä vinkkejä toisilta samanlaisilta pöljiltä.

Kyllä sitä puhuttiin ja puhuttiin ja tiedettiin että molemmille kuuluu. Mutta siperian piti opettaa että se ois myös tehtävä eikä vaan meinattava. Vai kauanko susta toisen täytyy vaan sietää ja oottaa ja kuunnella niitä "joojoo"-kommentteja. Tehdä kaikki yksin kun toinen ei vaan ala? Ero ois luultavasti tullu ilman tuota opetusta siitä että mä en ala kuunnella tyhjää loputtomiin. Joku raja sillekin paljonko puhutaan ja kommunioikaan sen viemättä mihinkään.
 
Tässäpä muutamia neuvoja: Sopikaa, että siivoatte kodin joka ilta kuntoon, niin aamu on mukavempi aloittaa. Siis kaikki tavarat paikoilleen, keittiö puhtaaksi Ym. Otatte vuoropäivät, jolloin huolehditte tiskistä. Toki omat astiat voi suoraan laittaa koneeseen (jos siellä on likaisia), mutta päätätte, kumpi hoitaa esim. vieraiden astiat ja ruuan laitossa käytetyt astiat. Teette viikoksi ruokalistan ja sovitte, kumpi tekee minkäkin ruuan ja minä päivänä. Tästä voi aloittaa :) t. samanlaisen vätyksen vaimo

täälä se vätys laisti senkin listan. roskat seisoi vaan ja tiskit ootti sen vuorolla jne...mulle jatkuvaa valitusta miksei oo puhtaita pyykkejä ja miksen mää oo pessy ja sitä ennen keränny jokapaikasta sen likasia yms. Että miksikö en oo vaan tehny puolesta.
 

Yhteistyössä