Kenllä on omat ruuat eikä puolison ja perheen kanssa yhteisiä ruokia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aito ammattivalittaja"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"aito ammattivalittaja"

Vieras
Tuli tuosta iholla Yrjänästä mieleen kun heillä vissiin ostetaan omat ruuat kummallekkin. Yhden tuttavan tiedän jonka mies oli 2 lapsen isä jotka olivat edellisestä liitosta ja uudella vaimolla ei ollut lapsia niin hän kertoi että heillä on eri hyllyt jääkaapissa kummallekkin ja toisen ruokia ei saa ottaa.
 
Meillä on esim. leivät ja mehut "omia" kun tykätään erilaisista. Kumpikin sais niitä kyllä syödä mutta harvoin niin tapahtuu, koska omat suosikit on erilaisia. Lämmin ruoka on koko perheelle samaa (meillä on 2 lasta) ja se kumpi kaupassa nyt käykään ostaa aina koko perheelle kerralla. Mies tykkää appelsiinimehusta ja mä omenamehusta, joten molempia ostetaan. Mies tuo kaupasta kaikki mun jututkin (suihkugeelit, hammastahnat ym) kunhan vaan muistan ne ostoslistalle laittaa/hänelle mainita. Mun mielestä on outoa elää perheenä jos pitää noin pienistä asioista vääntää. Mä koen että perheen sisällä ei voi olla erilainen elintaso.
 
Meillä ei ole mutta kaveripariskunnalla on kun miehellä on keliakia. Joitain eväitä voi tietysti tehdä niin että sopii molemmille mutta kun suurta osaa tavisruoista ei voi syödä niin on eri sapuskat myös jääkaapissa. Jopa oma margariinirasia.
 
[QUOTE="aito ammattivalittaja";30331394]Tuli tuosta iholla Yrjänästä mieleen kun heillä vissiin ostetaan omat ruuat kummallekkin. Yhden tuttavan tiedän jonka mies oli 2 lapsen isä jotka olivat edellisestä liitosta ja uudella vaimolla ei ollut lapsia niin hän kertoi että heillä on eri hyllyt jääkaapissa kummallekkin ja toisen ruokia ei saa ottaa.[/QUOTE]

Tosiaan jos syödään erilaista ruokaa, niin pakkohan silloin on olla omat ruuat. Muussa tapauksessa kuulostaa lähinnä kauhean vaivalloiselta, mutta ei siinä minusta mitään periaatteellista ongelmaa olisi. Onhan ihmisillä usein omat shampootkin ja esim. ravintolassahan voidaan ottaa ihan erilaiset annokset. Kahden ruuan laittaminen kotona vaan on niin aikaa ja energiaa vievää, että kuulostaa hankalalta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;30331754:
Tosiaan jos syödään erilaista ruokaa, niin pakkohan silloin on olla omat ruuat. Muussa tapauksessa kuulostaa lähinnä kauhean vaivalloiselta, mutta ei siinä minusta mitään periaatteellista ongelmaa olisi. Onhan ihmisillä usein omat shampootkin ja esim. ravintolassahan voidaan ottaa ihan erilaiset annokset. Kahden ruuan laittaminen kotona vaan on niin aikaa ja energiaa vievää, että kuulostaa hankalalta.

Mun mielestä kahdet ruuat on ok jos se kummallekin sopii mutta se on mielestäni erikoista jos molempien pitää käydä omat ruuat kaupasta hakemassa. Eli toinen ei osta toiselle vaan erikseen käyvät ruokakaupassa.
 
On mullakin omat gluteenittomat leivät plus sellaiset jutut kun mulla on keliakia. Ruokaa kyllä laitan niin että se sopii koko perheelle, tosin pastat on tietenkin erilaiset yms mutta että taloudellisesti toinen eläisi köyhempänä kuin toinen niin sitä meillä ei ole. Mä tuon kaupasta koko perheelle ruokaa ja niin tuo myös mun mieheni.
 
Jos pitää erikseen käydä kaupassa ja varata omat hyllyt jääkaapissa, niin onko ne silloin kämppiksiä vai parisuhteessa. Mielestäni perheenä eletään ja parisuhteessa ollaan yhdessä ei erikseen. Onko makuuhuoneeseenkin piirretty viivat että kumpi on kumman aluetta.

Mulla tosin oli ex joka laskeskeli kauppalaskuja ja piti kirjaa menoista. Turha kai sanoa että se liitto on nyt entinen. Omien ruokien hamstraus kertoo kyllä itsekkyydestä ja ettei ole valmis jakamaan elämää muiden kanssa, on jättänyt "hajuraon" perheeseen/puolisoon.
 
Jos pitää erikseen käydä kaupassa ja varata omat hyllyt jääkaapissa, niin onko ne silloin kämppiksiä vai parisuhteessa. Mielestäni perheenä eletään ja parisuhteessa ollaan yhdessä ei erikseen. Onko makuuhuoneeseenkin piirretty viivat että kumpi on kumman aluetta.

Mulla tosin oli ex joka laskeskeli kauppalaskuja ja piti kirjaa menoista. Turha kai sanoa että se liitto on nyt entinen. Omien ruokien hamstraus kertoo kyllä itsekkyydestä ja ettei ole valmis jakamaan elämää muiden kanssa, on jättänyt "hajuraon" perheeseen/puolisoon.

Tai sitten se kertoo sen toisen osapuolen itsekkyydestä.

Meillä tilanne sellainen että mies karppaa, syö lihaa noin kilon per päivä. Sit valittaa mulle kun ruokakauppaan menee liikaa rahaa. Vaikka lasten kanssa söisin miten keittoja ja puuroja ja laatikkoruokia ei se muuta sitä tosiasiaa että reilusti yli puolet kuukauden ruokalaskusta on sitä mitä mies syö.

Tämä ei ole ongelma niin kauan kun mulla on rahaa ostaa ruokaa. Mutta jos rahasta tulisi syystä tai toisesta tosi tiukkaa niin varmaan mentäisiin siihen että olisi jääkaapissa eri hyllyt koska ei siinä oikein ole järkeä että minä yrittäisin säästää kovasti ruoasta ja toinen söisi kaiken.

Jos kuulostaa liian absurdilta niin voin kertoa että lisäksi on vielä erikseen ne "merkit" joiden lihaa/makkaroita voidaan ostaa eli kaikki ei edes kelpaa.
 
[QUOTE="vieraana";30331741]Meillä ei ole mutta kaveripariskunnalla on kun miehellä on keliakia. Joitain eväitä voi tietysti tehdä niin että sopii molemmille mutta kun suurta osaa tavisruoista ei voi syödä niin on eri sapuskat myös jääkaapissa. Jopa oma margariinirasia.[/QUOTE]

Tottakai on oma margariini, joka paikassa pitää olla erikseen keliaakikoille margariini johon ei vahingossakaan ole mennyt tavallista viljaa.
 
[QUOTE="vieraana";30331845]Tai sitten se kertoo sen toisen osapuolen itsekkyydestä.

Meillä tilanne sellainen että mies karppaa, syö lihaa noin kilon per päivä. Sit valittaa mulle kun ruokakauppaan menee liikaa rahaa. Vaikka lasten kanssa söisin miten keittoja ja puuroja ja laatikkoruokia ei se muuta sitä tosiasiaa että reilusti yli puolet kuukauden ruokalaskusta on sitä mitä mies syö.

Tämä ei ole ongelma niin kauan kun mulla on rahaa ostaa ruokaa. Mutta jos rahasta tulisi syystä tai toisesta tosi tiukkaa niin varmaan mentäisiin siihen että olisi jääkaapissa eri hyllyt koska ei siinä oikein ole järkeä että minä yrittäisin säästää kovasti ruoasta ja toinen söisi kaiken.

Jos kuulostaa liian absurdilta niin voin kertoa että lisäksi on vielä erikseen ne "merkit" joiden lihaa/makkaroita voidaan ostaa eli kaikki ei edes kelpaa.[/QUOTE]

Ei karpatessa syödä lihaa sen enempää kuin normaali annoksessakaan on, pian ihmetellään kun paino ei laske.
 
On "omia" ruokia siinä mielessä, että kaikki eivät tykkää tai voi syödä samoja. On siis erilaisia mehuja ja erilaisia jugurtteja ja leikkeleitä jne. Ja on toiselle teetä ja toiselle kahvia....Omeinoita syövät vai ne joilla ei ole omena-allergiaa jne.

Mutta ei todellakaan ole kahta samanlaista nimettyä maitopurkkia eri hyllyillä tai omia sokereita ja jauhopusseja tai margaiineja. Ja varsinaiset lämpimät ruuat ym. tehdään luonnollisesti samat kaikille samoista aineksista.
 
Vanhempien luona kun asuin niin tietyissä tilanteissa oli eri ruuat, itse olen nirso ja minulle ei kelvannut hernekeitto eikä sellainen kokonainen kana. Silloin kun oli näitä ruokia niin äiti tai isä osti minulle jotain jota söin. Kaverin perheessä on myös vähän sama, perheen nuorin ei syö lihakastiketta, jolloin hänelle tehdään erikseen keitto tällaisena päivänä. Kaikki ei voi tykätä kaikesta :D
 
Mun mielestä kahdet ruuat on ok jos se kummallekin sopii mutta se on mielestäni erikoista jos molempien pitää käydä omat ruuat kaupasta hakemassa. Eli toinen ei osta toiselle vaan erikseen käyvät ruokakaupassa.

Joo, siis tottakai on ok, jos niin halutaan. Tarkoitinkin, että itse kokisin sen vaivalloiseksi. Mitään oikeaa tapaa ratkaista ruokahuolto ei tietenkään ole, vaan jokainen perhe saa tehdä siten, mikä heille sopii parhaiten.
 
Jos pitää erikseen käydä kaupassa ja varata omat hyllyt jääkaapissa, niin onko ne silloin kämppiksiä vai parisuhteessa. Mielestäni perheenä eletään ja parisuhteessa ollaan yhdessä ei erikseen. Onko makuuhuoneeseenkin piirretty viivat että kumpi on kumman aluetta.

Mulla tosin oli ex joka laskeskeli kauppalaskuja ja piti kirjaa menoista. Turha kai sanoa että se liitto on nyt entinen. Omien ruokien hamstraus kertoo kyllä itsekkyydestä ja ettei ole valmis jakamaan elämää muiden kanssa, on jättänyt "hajuraon" perheeseen/puolisoon.

Kai ihminen itse tietää, onko kämppis vai parisuhteessa? Ei sitä ulkopuolinen ainakaan ruokaostoksista voi päätellä. Sinulle yhteiset ruuat voi olla perisuhteen edellytys, jollekin muulle sillä ei ole merkitystä. Joku muu haluaa järjestää asian eri tavoin.

Mikä ihmeen tarve joillain ihmisillä on alkaa milloin mistäkin asiasta heiluttaa tuota kämppis-korttia? Jos pariskunta poikkeaa jossain asiassa siitä omasta tyylistä, niin heti kyseessä ovat "vain kämppikset". Onko parisuhde joillekin tosiaan vain maitopurkkien tasolla oleva asia?
 

Similar threads

Y
Viestiä
3
Luettu
2K
V
L
Viestiä
2
Luettu
976
Aihe vapaa
Lapsen ravinto 6:sta 24:n kuukauden ikään.
L

Yhteistyössä