Saako tänne tulla puhumaan vaikka ei ole lapsia? Minulla ei ole ja sain tietää

[sad face]

Että exäni otti eron siksi että meille ei ollut/tullut lapsia. Kumpikin niitä halusi mutta minulla se ei ollut niin yksinkertaista ja exä sen tiesi. Silti hän oli kanssani melkein 10v . Olisin hänen kanssaan halunnut lapsia ja asiasta puhuin mutta hän ei koskaan. Nyt vaikka erosta on jo aikaa niin tämä asia satuttaa nyt kun sain tietooni tämän. Exälläni oli toinen jo meidän aikana ja nyt on lisääntynyt. Miksi hän ei koskaan puhunut asiasta minulle lapsista vaikka minä hänelle puhuin? Miksi hän oli kanssani vuosia vaikka tiesi että lapsia haluan mutta että se ei ollut minulle helppoa terveydellissitä syistä. Nyt minä olen jo sen ikäinen että tuskin lapsia saan enää ja eipä sellaista miestäkään ole tullut enää vastaan joka lapsia haluaisi kun suurimalla osalla niitä jo on eivätkä lisää halua. Ainoa mahdollisuuteni oli siis exä.

 

["nike"]

Saahan tänne tulla puhumaan, mutta kyllä se puhumisen paikka ois ollut parisuhteessa! Aikamoista vatvomista, selvittäkää suhteenne kasvotusten niin ei tarvi jahkailla jälkikäteen...

 

["vieraana"]

[QUOTE="nike";30339675]Saahan tänne tulla puhumaan, mutta kyllä se puhumisen paikka ois ollut parisuhteessa! Aikamoista vatvomista, selvittäkää suhteenne kasvotusten niin ei tarvi jahkailla jälkikäteen...[/QUOTE]

No, eikö aapee juuri sanonut, että hän yritti ja halusi puhua, mutta mies ei. Niin, että mites sitten puhut parisuhteessa, yksiksesikö, jos ei toinen puhu?
Ja jälkikäteenhän aapee sai vasta kuulla, mitä mies oikeasti halusi ja kuinka paljon. Eli nyt on sitten aapeen läpikäytävä tämä asia.

Minusta aapeen tilanne on kurja ja epäreilu. Tiedän itsekin pariskuntia, joista mies on häippäissyt syyn jos toisenkin nojalla, ja jälkikäteen on tullut esiin, kuinka kovasti halusi lapsia, joita ei yrityksistä huolimatta tullut ja tämä siis syy eroon. Uuden kanssa on sitten heti vauva pukattu alkuun. Ja exä jätetään vuosien jälkeen ja juurikin niin, että naiselta loppuu aika yrittää lasta, kun ensin pitäisi löytää uusi kumppanikin ja hoitoihin voi kulua vuosia.
Minusta olisi ihan oikein, ettei miehetkään pystyisi lisääntymään tietyn iän jälkeen...

 

[sad face]

Minä yritin puhua ja olin valmis lapsiin mutta minulle se ei ollut niin helppoa,yksin puhuminen on aika hankalaa. Minusta on epäreilua että mies oli kanssani vuosia jos asia vaivasi häntä eikä saanut suutansa auki asiasta.Nyt tuntuu että olen menettänyt 10 vuotta elämästäni ja vain siksi että mies ei suutansa aukaissut tai ottanut eroa aikaisemmin.Lähti sanomatta sanaakaan toisen matkaan jonka kanssa oli ollut peliä kauemminkin ja heti pukkasivat lasta maailmaan kun minut oli jätetty. Erostamme on jo paljon aikaa ja olen päässyt yli mutta nyt vasta sain tietää todellisen syyn eroomme ja olen järkyttynyt. Tulee kiukku kun ajattelenkin että minulle se oli viimeinen mahdollisuus. Olisimme varmasti hankkineet lapsia jos se olisi ollut tosta noin vaan helppoa.Mies oli siis vellihousu kun teki mitä teki.

 

[-9-9-]

Siis mistä hän ei puhunut? Lapsettomuushoidoistako?

 

[sad face]

Siis mistä hän ei puhunut? Lapsettomuushoidoistako?

Siitä että minulle lasten hankinta ei ole ihan piece of cake. Ja kun yritin ottaa asian puheeksi ei koskaan vastannut mitään muutakuin jotain yninää.Muutenkaan ei osannut puhua vaikeista asioista.

 

[hhk]

Siis mieskö ihan itse sulle nyt tämän kertoi, että toisen naisen matkaan lähtö ja eroaminen olivat seurausta siitä ettei teille syntynyt lapsia?

 

["vvvv"]

Mistä sää syytät ja ketä? Ja mistä voit tietää mitkä on todelliset syyt mihinkin?

Vituttaahan se, varmasti, ettei ole lapsia vaikka olisi halunnut.
Tiedän että olen mielestäsi äärimmäisen ilkeä, mutta, olen itsekin saanut 17-vuotiaana saanut kuulla, ettei minulle lapsien saanti ole itsestään selvyys.
Olen jossain vaiheessa kuitenkin päättänyt, että lapset kuuluvat sitten kuitenkin jollain tapaa elämääni. Päätin, että 30vuotiaana alan hankkimaan elämääni lasta vaihtoehtoisin keinoin. Vaihtamalla/etsimällä lapsia nyt haluavan miehen, ilmottautumalla sijaisperhekoulutuksiin, miten vaan. 28-vuotiaana tapasin uuden miehen, ja kerroin hänelle asioiden vakavoiduttua, että 30-vuotis päivät lähestyvät, ja silloin viimeistään alkaa tämän naisen elämässä tapahtumaan, että kuis on - mikä on vastauksesi. Ja mies lopulta vastasi että käy hälle - vaikka sitten se Intialainen adoptiolapsi.

Sää olet tiennyt faktat, sää olet tiennyt ikäsi, sää olet voinut vaatia vastaukset mieheltä hoitoihin lähtemisestä, sää olet voinut vaihtaa miestä jossei hän ole silloin lapsia halunnut, moni mies voi haluta lapset vasta 50-vuotiaana! -Silloin vaan pitää itse vaihtaa siihen vanhempaan.
Ei ole exäsi vika ettei sinulla ole lapsia. Sanoit että erosta on jo aikaa, mitä teit tuon ajan?? Ja minkä ikäinen olet nyt?

 

["vvvv"]

"epäreilua että oli kanssasi"? "eikä saanut suutaan auki"?
Jokainen on vastuussa omasta elämästään.

 

[viaras]

Voit aina mennä klinikalle ja sitä kautta saada lapsen.

 

["saaga"]

Olen samaa mieltä vvvv:n kanssa. Et voi syyttää exääsi siitä, ettei sinulla ole lapsia. Ehkä lapsettomuushoidot ei ole kaikille miehille niin helppo juttu, tai luulen ettei teidän suhde ollut tarpeeksi vahva. Voit myös olla ihan hyvillä mielin, ettet tehnyt lapsia juuri hänen kanssaan. Hän on uskoton ja ei osaa puhua asioista suoraan. Jos olet halunnut 100% lapsia, niin mitä olet tehnyt tavoitteesi eteen? Olisiko nyt itsetutkistelun paikka?

 

[vierass]

Jokainen aikuinen vastaa itse omasta elämästään. Jos olet aina lapsia halunnut niin kauanko ajattelit voivasi exäsi kanssa odottaa? Kissa pöydälle jos jos mielipiteet eroaa paljon niin sitten ero voi olla hyväkin ratkaisu. Mä en odottais kymmentä vuotta jos biologinen kello tikittäis ja tietäisin että haasteita voi raskaaksi tulemisessa olla.

Miksi odotit miehen askelta niin kauan kun asia oli sinulle niin tärkeä? Nainen voi hankkia lapsen yksinkin, oletko tätä vaihtoehtoa miettinyt? Ex-miestäsi et voi asiasta syyllistää/syyttää.

 

[tiedoksi]

Lupa anotaan Liekkiöltä.

 

["vvvv"]

Ja kukapa pettäjä jättäjä ei vähän koittaisi myöhemmin kaunistella tekojaan?
Tuskimpa se meni panemaan toista vaan lapsi mielessään.
Tollanen jälkee päin selittely,sympatian haku, omien paskojen tekojen selittelyhän on vain tekopyhää paskaa. Harmi että olit noin paskan miehen kanssa yhdessä.
Mutta exät on syystäkin exiä, myös sen vuoksi ettei tarvitse kuunnella huonoja valheita jälkeen päin

 

["diu"]

[QUOTE="vvvv";30340341]Ja kukapa pettäjä jättäjä ei vähän koittaisi myöhemmin kaunistella tekojaan?
Tuskimpa se meni panemaan toista vaan lapsi mielessään.
Tollanen jälkee päin selittely,sympatian haku, omien paskojen tekojen selittelyhän on vain tekopyhää paskaa. Harmi että olit noin paskan miehen kanssa yhdessä.
Mutta exät on syystäkin exiä, myös sen vuoksi ettei tarvitse kuunnella huonoja valheita jälkeen päin[/QUOTE]

Komppaan, eiköhän mies väitä noin vain siksi että vaikuttaisi itse paremmalta.
Tai yrittää jostain kumman syystä vielä loukata ap:ta.
Älä ap loukkaannu tai vatvo asiaa enää. Sä olisit tosi pahassa kusessa jos oisit tollasen pettäjämulkun kanssa saanut lapsen! Eli ole onnellinen ettet saanut!

 

[lmlklmk]

Mielestäni alkuperäinen kirjoittaja saa nyt turhan kovaa höykytystä. Tahtoo vähän olla niin parisuhteessa kuin toisessakin, että nainen odottaa miehen olevan valmis avioliittoon / lapsiin / sukuhautaan ja mitä näitä muita sitoutumisen keinoja nyt olikaan. Tässä mielessä on ihan oikeutettua, ettei nainen ole yksin ottanut vastuuta lasten hankkimisesta (näistäkin saa valitettavasti välillä lukea: "lopetin pillerit salaa mieheltäni") vaan seurasi toisen tunnetiloja. Kun tuli ero, mies kolhaisi lapsettomuudella vielä kerran.

Totta on sekin, että ei tämä ihminen lapsia sen exän kanssa olisi kaivannut. Silti ei voida mielestäni sanoa, että vika olisi yksin alkuperäisen kirjoittajan. Parisuhteissa päätökset tehdään yksissä tuumin.

 

[viisikymppinen isoäiti]

tottakai tänne saa tulla puhumaan.

 

[viera.s]

Et sinä ainakaan siitä voi päätellä eron syistä mitään, että mies on saanut uuden kumppaninsa kanssa lapsen. Voi olla, että mies ei kokenut suhdettanne niin hyväksi, että olisi ollut valmis lähtemään lapsettomuushoitoihin ja tietysti on helpompaa lähteä, kun lapsia ei ole. Mutta jos nimenomaan lapsen kaipuu olisi saanut hänet vaihtamaan naista, olisi kai hän ensin sinun kanssasi koittanut kaikki konstit lapsen saamiseksi. Vai kävittekö te lapsettomuushoitoja läpi, aloitusviestistä sain kuvan, että ette? Yritittekö lasta luomuna kuitenkin?

Ymmärrän, että lapsettomuus on suuri juttu ja herkästi aiheuttaa tuollaisia tuntemuksia. Katkeroituminen ei kuitenkaan auta mitään. Minkä ikäinen olet, olisiko vielä mahdollista yrittää lasta vaikkapa yksin hoitojen avulla?

 

[tuttu]

Siis ymmärsinkö oikein, että te ette yrittäneetkään tehdä lasta?

 

["petteri"]

VARPUNEN JA PÖLLÖ

Varpunen istui puunoksalla siivet päätä peittäen ja itki. Lehahtipa pöllö paikalle ja huomasi varpusen oudon käytöksen.
"Miksi itket?" kysyi pöllö.
Varpunen nosti siipensä pois ja pöllö näki pois nokitut silmät.
"Ai, itket sitä, että korppi on nokkinut silmäsi", tuumasi pöllö.
"En, en minä sitä itke, vaan sitä, että annoin sen tehdä niin." vastasi varpunen.