Toggle sidebar

Pistääkö ketään muuta vihaksi tällänen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suvi.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

Suvi.

Vieras
Tutustut vastakkaisen sukupuolen henkilöön, teistä tulee kaverit, et tunne kuitenkaan tätä vastakkaisen sukupuolen puolisoa. Tämä puoliso kontrolloi kumppaniaan täysin. Uusi ystäväni sanoi, että emme voi olla kavereita koska hänen mustasukkainen ämmä ei tykkää siitä ja tämä alistuu, koska ei halua mitään konfliktia naisensa kanssa. Ymmärrän jos ei halua, koska rakastaa kuitenkin häntä, mutta onko oikeus silti toisella päättää parisuhde elämässä ketä ihmisellä yksilöllä itsellään saa olla ystävinä? Minä en tunne sitä naista, se kai tässä on ongelmana... ja vielä vähemmän haluan tuntea, jos luonne on tuollainen...

Mikä näitä tämän tyyppisiä kontrolloivia ihmisiä oikein vaivaa? ilmeisesti MUSTASUKKAISUUS.

Mutta sitten mistä tämä mustasukkaisuus kumpuaa jos oma parisuhde on hyvällä mallilla? eikö sillon pitäisi olla täysi luotto toiseen?

Etenkin toivosin saavani vastauksia sellasilta puolisoilta jotka tätä kontrollointia harrastaa. Eikö teitä hävetä? :O
 
eikohan jokainen voi itse valita oman mielensa mukaan minkalaiseen mustasukkaisuuten ovat valmiita ja kuinka paljon mustasukkaisuutta kestamaan... Itse en voisi hyvaksya miehelleni kaveriksi naista, joka ei kunnioita minua patkaakaan ja haukkuu minua vauvapalstalla. Ystavasi valitsi ihan oikein.
 
Nyt ei ihan selvinnyt millä tavoin sinä olet ystävä? Sillä ystäväkin voi olla mustasukkainen ystävästään ja käyttäytyä omistushaluisesti sillä perusteella, että tässä nyt ollaan bestiksiä. Ystävä voi sulkea vaimon kaiken ulkopuolelle ja käyttäytyä kuin kehnosti kasvatettu murrosikäinen pystymättä hyväksymään vaimoa miehen elämässä. Jos mies vaikkapa ottaisi vaimon mukaan, ystävä vastustaa, niin totta kai vaimo miettii mikähän se tuollainen ystävä onkaan.

En ole mustasukkainen miehestäni, enkä puutu hänen ystäviinsä, mutta olipa kyse mies- tai naisystävästä, niin edellytän ystäviltä hyviä käytöstapoja minua kohtaan ja että meillä ollessa miehen ystävät ymmärtävät olevansa myös minunkin vieraita.
 
Mistä sä tiedät mitä siellä on menneisyydessä taustalla? Ja vaik ei oliskaan mitään niin kai sitä normivaimo saa vähän mustis omastaan olla, sehän on vaan suhteen suojelua, ei halua että mies ajautuu mihinkään bestisläheisiin suhteisiin naispuolisen ihmisen kanssa, siitä on oikeasti lyhyt matka muuhun, miehet on heikkoja...
 
Ystävän mustasukkainen puoliso sukupuolesta riippumatta on asia joka harmittaa, mutta ei välttämättä pistä vihaksi. Tunteeseen sekoituu myös jonkun verran sääliä tätä mustasukkaisuuden kohdetta kohtaan. Useinmiten se on kuitenkin täysin hänen oma valintansa olla mustasukkaisen puolison kanssa, joten asia ei jää vaivaamaan mieltäni pitkään.
 
[QUOTE="harmi";30368309]Hyvinkin usein mustasukkaisuuden taustalla on ihan aiheellinen ongelma, pettämistä tms... Jommin kummin puolin.[/QUOTE]

Jos kotrolloivan mustasukkaisuuden taustalla on luottamuspula vaikka todellisen pettämisen takia, mikä saa jäämään liittoon jossa luottamusta ei ole. Äärimmäisen kotrolloiva mustasukkaisuus ei ainakaan sitä luottamusta tuo.
 
Ehkä hänellä on ikäviä kokemuksia :)

Minun miehellä on ollut yks naiskaveri, mä olen sellainen että aivan sama kuka sillä on kaverina nainen tai mies, homo tai lesbo. Mutta se kaveri loppujen lopuksia yritti saada meidän asiat niin että saamme avioeron aikaiseksi :D. Yrittänyt siis miestä, oikeasti mies enää tämän jälkeen itse ei halua olla naisten kanssa tekemisessä hirveästi, kun hänelle ennenkin noin käynyt, hän on tätä mieltä ettei toista naista tarvitse päästä liian lähelle oman perhen luo.
 
[QUOTE="ffff";30368347]Alistuu mihin? Pitämään yllä ystävyyttä mustasukkaisen puolisoon?[/QUOTE]

Alistuu elämään tossun alla sillä tavoin että ystäviäkään ei saa olla. Ehdotan eroa.
 
[QUOTE="sepi";30368363]Alistuu elämään tossun alla sillä tavoin että ystäviäkään ei saa olla. Ehdotan eroa.[/QUOTE]

Tottakai se on oma vika jos alistuu elämään tossun alla... ihan sukupuolesta riippumatta. Ja jos vaihtoehtoina on alistuminen tai ero, jotakin todella hyvää pitää puolisosta löytä etten kallistuisi jälkimmäiseen. Tosin minun tehtäväni ei ole ehdottaa kenellekään eroa, se päätös jää suhteen osapuolten omalle vastuulle.
 
Itse en katso hyvällä naispuolisia ystäviä miehelläni johtuen "ystävästä", joka oli minullekin mielinkielin mutta selän takana (ja välillä nenän edessäkin) yritti iskeä miestäni. Jäi ennakkoluulo kaikkia kohtaan tämän yhden naikkosen takia.
 
En usko, että mies ja nainen voivat olla pelkästään ystäviä. Uskon, että ap:llä on tunteita ko. miestä kohtaan ja häntä harmittaa, kun ko. mies valitsee kumminkin sen oman puolisonsa.

Tai sitten, mies ymmärsi, että ap:ltä ei heru kumminkaan, niin valitsee oman puolisonsa, koska siltä heruu kumminkin joskus ja uutta koukkua siimaan.

Voi myös olla, että mies ei alunperinkään halunnut olla ystävä ap:n kanssa ja vierittää syyn puolisonsa niskoille.

Tuhansia vaihtoehtoja, vaikea valita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minnapa vaan:
En usko, että mies ja nainen voivat olla pelkästään ystäviä. Uskon, että ap:llä on tunteita ko. miestä kohtaan ja häntä harmittaa, kun ko. mies valitsee kumminkin sen oman puolisonsa.

Tai sitten, mies ymmärsi, että ap:ltä ei heru kumminkaan, niin valitsee oman puolisonsa, koska siltä heruu kumminkin joskus ja uutta koukkua siimaan.

Voi myös olla, että mies ei alunperinkään halunnut olla ystävä ap:n kanssa ja vierittää syyn puolisonsa niskoille.

Tuhansia vaihtoehtoja, vaikea valita.
Click to expand...

Ainakin sinkut naiset ovat varallisia (ei kaikki) mutta ei heistä mitään hyvää saa. Se kuka yritti miestä niin oli taustalla kateutta ja ahneutta, sen mä lopuksi sain tietä. Mutta en usko ihan niin ettei mies ja nainen voi olla kavereita, on minulla mies ystäviä vaikka kuinka paljon, ehkä kaikki on itsestään kiinni. Itselle kun joku toinen mies sillai ei ole minkälainen ajatus, mulle kun muut asiat tärkeämpi kun ajatella jotain sellaista. Jopa sanon suoraan ne miehen ne ystävät varma puolet jotain yritivät mutta tein selväks heti asiaa.
 
Mun miehellä on kyllä kaverityttöjä, jotka on tuntenut tosi nuoresta ja tämä on mun mielestä ok. En koe heitä uhkana, miksi he nyt yhtäkkiä haluaisivat mieheni, kun oli vuosia aikaa. Heillä on yhteys, jota näen esim. sisaruksilla ja tämän näen hyvänä asiana.

Muutoin en usko, että miehet ja naiset voisivat olla pelkästään ystäviä. Että löydetään baarista tai vaikka sitten "kirjastosta" joku kiva tyttö, jonka kanssa ollaan täysin samalla aaltopituudella ja halutaan olla "vaan kavereita". Ei se mene niin. Sitä vaan tunnetaan vetoa toisiin ja voi olla, että se johtaa johonkin, voi olla että ei. Miksi ihmeessä tämän pitäisi olla puolisolle ok? On varmasti aivan täysin vaistoissa(kin) puolustaa perhettä ja vaatia sen asettamista etusijalle. On parempi häätää sudet pois.

Tosin, todennäköisesti antaisin itse mahdollisuuden tälle tytölle. Hänestä pitäisi tulla minun(kin) ystäväni. Näin he voisivat ehkä olla "vain kavereita".
 
Meidän kohdalla mieheni ja nainen olivat ystäviä jo ennen meidän seurustelun alkamista. Nainen oli parisuhteessa toisen miehen kanssa ja alkoi mieheni vikittelyn vasta minun tultua kuvioihin. Ihmettelin miksi seurusteli toisen kanssa eikä yrittänyt ystäväänsä ennenkuin oli myöhäistä.
 
Kyllä mies ja nainen voi olla vain ystäviä/kavereita. Mulla on monia miespuolisia sellasia :) Kaverin kautta tutustuin vasta pariin tosi kivaan mieheen, isolla kaveriporukalla liikutaan ja ollaan vain kavereita. Kaikki sinkkuja kylläkin. Mutten jättäis yhteydenpitoa näihin, jos alkaisin suhteeseen. Yhteydenpito tietenki vähän vähenis.
Joskus käy niin että kun ystävystyy mieheen, toisella saattaa tulla tunteita ja siitä on kokemusta kans. Jos tunteet ei molemmin puolisia, niin vaikee homma.

Riippuu ap:n kohdalla miten kauan miehen tuntenut/ missä tutustunut jne. Vaikea sanoa kun ei tunne taustoja..
Luulisin että johtuu mustasukkaisuudesta kuitenkin.
 
[QUOTE="Mie";30368385]Itse en katso hyvällä naispuolisia ystäviä miehelläni johtuen "ystävästä", joka oli minullekin mielinkielin mutta selän takana (ja välillä nenän edessäkin) yritti iskeä miestäni. Jäi ennakkoluulo kaikkia kohtaan tämän yhden naikkosen takia.[/QUOTE]

Tuollanen on kyllä niin raivostuttavaa. Mulla samankaltaisia kokemuksia.
 
Muista, että sinulla on vain tämän miehen versio asiasta. Voihan olla, että nainen ei vaikkapa olekaan mustasukkainen, mutta jos on perhettä, häntä ärsyttää miehen lentäminen ystävien luona, jos hänellä ei ole lainkaan omaa aikaa.

Itse olisin ihan tyytyväinen, jos joku yrittäisi iskeä miestäni. Siinähän se miehen moraali punnitaan, onko kanttia olla lähtemättä mukaan. Ihme ajatus, että miehet olisivat jotain tahdottomia reppanoita. Ihan ovat kykeneviä valitsemaan, miten flirttailuun suhtautuvat.

Millaista muuten tämä iskeminen on ollut? Itse saatan hymyillä ja heittää läppää tarkoittamatta todellakaan iskeä. Varatun kanssa jopa vapautuneemmin, koska oletan hänen ymmärtävän, etten ole liikkeellä iskemismielessä. Vai käyvätkö naiset tyyliin käsiksi miehiinne?
 
Itselläni on paljon miespuolisia ystäviä. Osa siis miehenkin kavereita joihin itse sitten olen ystävystynyt. Ja yllättävän hyvin mies on asian ottanut. Ei ole yhtään mustis. Tosin hän tunsi minut jo pitkään ennen kuin alettiin seurustelemaan, ja tiesi siis minkälainen olen.

En oikein tiedä miten itse sitten reagoisin jos mies alkaisi kaveeraamaan tiuhaan toisen naisen kanssa. Tietenkään en voisi sitä kieltää, mutta olisihan se outoa... Hän kun ei ennenkään ole naisten kanssa kaveerannut, joten kyllä varmaan oma mustasukkaisuus vähän nostaisi päätään. En voisi sille minkään :D
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa