Mieti sata kertaa ennen aborttia - ei herkille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ingalina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ingalina

Vieras
"Vastoin omaatuntoaan myöhäiseen raskaudenkeskeytykseen joutunut kätilö menetti työkykynsä. Hän toivoo lakiin muutosta.
FAKTAT

Raskauden voi keskeyttää yhden tai kahden lääkärin päätöksellä raskausviikolle 12 saakka. Yhden lääkärin päätös tarvitaan, kun raskaus on kestänyt enintään 12 raskausviikkoa ja kun hakija on raskauden alkaessa alle 17-vuotias, täyttänyt 40 vuotta tai synnyttänyt neljä lasta.

Aborttiin tarvitaan kahden lääkärin päätös, kun raskaus on kestänyt enintään 12 raskausviikkoa ja lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hakijan elämänolojen vuoksi hänelle huomattava rasitus, raskaus on seurausta väkisinmakaamisesta tai muusta vastaavasta rikoksesta tai äidin tai isän sairaus tai muu siihen verrattava syy rajoittaa vakavasti heidän kykyään hoitaa lasta.

Kahden lääkärin päätös tarvitaan raskauden kestosta huolimatta myös silloin, kun raskauden jatkuminen tai synnyttäminen hakijan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä.

Suomessa tehdään vuosittain noin 10 500 aborttia. Suurin osa tehdään ennen 12. raskausviikkoa. Kun raskaus on edennyt yli 12. raskausviikon, on aborttiin saatava lääkärin päätöksen lisäksi lupa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta.

Valviran raskaudenkeskeytys- lautakunta käsittelee vuosittain 900-1 000 raskauden keskeyttämistä koskevaa hakemusta. Käytännössä kaikkiin myönnetään lupa. Valviralta haettavista luvista raskauden keskeyttämiseen yli 500:ssa on sosiaaliset syyt ja noin 400:ssa on sikiöperusteet.

Raskausviikoilla 12-20 abortin voi saada sosiaalisilla- tai sikiöperusteisilla syillä. Kun raskaus keskeytetään raskausviikoilla 20-24, puhutaan myöhäisestä raskaudenkeskeytykses- tä, johon tarvitaan erityiset perusteet. Niitä ovat sikiöllä todettu vakava sairaus tai ruumiinvamma. Tällaisia hakemuksia Valviraan tulee vuosittain hieman yli 100 kappaletta. THL:n tilaston mukaan viime vuonna raskausviikoilla 20-24 tehtiin 102 aborttia.

Raskausviikon 24 jälkeen raskautta ei voi enää keskeyttää.

Lähde: Valvira, THL, Valviran johtaja Jussi Holmalahti
LUE MYÖS

Kätilöliitto: "Äärimmäisen marginaalinen asia"

Gynekologi: Osa abortoitavista syntyy aina elävinä

Kätilönä useita vuosia työskennellyt Miia (nimi muutettu) ei koskaan unohda sitä työpäivää. Kuvat pyörivät mielessä yhä usein, vaikka aikaa on jo kulunut. Se tapahtui muutama vuosi sitten, eteläsuomalaisessa sairaalassa.

- Menin normaalisti töihin, olin tuolloin raskaana olevien osastolla. Minulle annettiin tehtäväksi antaa lääkkeet naiselle, joka oli tullut raskaudenkeskeytykseen raskausviikolla 23.

Raskaudenkeskeytyksiä saa tehdä Valviran erityisluvalla raskausviikolle 24.

Pelkästään yhden tai kahden lääkärin lausunnolla keskeytetään raskaudet, jotka eivät ole edenneet 12. raskausviikkoa pidemmälle. Sen jälkeen tarvitaan lupa myös Valviralta. Aborttia voi hakea erityisluvalla raskausviikolle 20 saakka, jos on esimerkiksi nuori tai iäkäs synnyttäjä, jos sikiöllä todetaan vamma tai sairaus tai on muita erityisperusteita. Raskausviikoilla 20-24 abortin voi saada vain, jos sikiöllä on todettu vamma tai vakava sairaus.

- Usein lääkäritkin suosittelevat raskaudenkeskeytystä, mutta perhe tietenkin päättää mitä tekee. Kaikki vammat eivät johda kuolemaan. Tämä kyseinen sikiö oli todettu ultraäänellä sairaaksi, Miia kertoo.

Vauva itki

Miian piti antaa naiselle lääkkeet, jotka käynnistävät synnytyksen. Nainen oli saanut jo muutamaa päivää aiemmin suun kautta lääkettä, joka valmistelee kohtua synnytykseen. Toiset lääkkeet laitetaan naisen emättimeen ja niiden tarkoitus on käynnistää synnytys.

- Minun oli tosi vaikea alkaa antaa lääkkeitä, koska tiesin, että ne johtavat lapsen kuolemaan. Se oli minun vakaumustani ja omaatuntoani vastaan. Tiesin kuitenkin, ettei minulla ole lakisääteistä oikeutta kieltäytyä tehtävästä. Toivoin, ettei sikiö ala syntyä työvuoroni aikana. Ettei minun tarvitsisi nähdä tekojeni seurauksia.

Miian toive ei toteutunut. Lapsi syntyi pian ja vieläpä elävänä.

- Yleensä sikiöt menehtyvät lääkkeisiin tai viimeistään synnytyksessä. Joskus käy niin, että ne syntyvätkin elävänä.

Raskaus oli jo niin pitkällä, yli puolenvälin, että sikiö oli pienen keskosen kokoinen ja muistutti elävää lasta.

- Vauva syntyi ja se päästi ensihuutonsa. Me kaikki siinä huoneessa, minä ja vanhemmat, kuulimme sen. Lapsi yritti tehdä hengitysliikkeitä ja se huitoi käsiään. Olimme kauhuissamme.

Riski mielenterveydelle

Miia meni välittömästi toiseen huoneeseen kysymään lääkäriltä apua.

- Lastenlääkäri sanoi, että mitään ei tehdä, koska tämä on myöhäinen raskaudenkeskeytys. Hänkin totesi tosin, että tässä on eettisesti todella suuri ristiriita.

Raskausviikon 22 jälkeen puhutaan synnytyksistä. Sitä ennen keskeytyvät raskaudet ovat keskenmenoja. Raskausviikolla 22 ja sen jälkeen syntyvät keskoset pyritään aina pelastamaan.

- Sellainen keskonen saattaa jäädä henkiin elvytyksen jälkeen.

Miia meni takaisin huoneeseen, jossa syntynyt lapsi yritti yhä tehdä hengitysliikkeitä.

- Noin kymmenen minuuttia hän kamppaili elämästään. Pikkuhiljaa liikkeet vähenivät ja näimme, että hän kuoli. Se oli todella traumaattista ja järkyttävää meille kaikille.

Lapsen vanhemmille tarjottiin kriisiapua. Miia meni kansliaan juttelemaan työkavereilleen.

- Kerroin, että en enää pysty hoitamaan tällaisia. Minä olin tappanut ihmisen, ne lääkkeet oli minun käsilläni annettu. Muut lohduttivat ja sanoivat, että tein vain mitä piti. Totesin, että niin tekivät natsi-Saksan sotilaatkin, mutta ei se tehnyt asiaa oikeaksi.

Parin päivän päästä Miia marssi osastonhoitajan puheille ja kertoi, ettei voi jatkaa työtään.

- En pystynyt enää. Se oli liikaa. Halusin tehdä töitä raskauksien, vauvojen ja vanhempien kanssa, mutta raskaudenkeskeytyksiin en kykene. Ja niitäkin minulta vaadittiin.

Miia opiskeli ja vaihtoi alaa. Tapauksen jälkeen hän haki itselleen apua työpsykologilta.

- Hän totesi, että kärsin posttraumaattisesta stressireaktiosta, koska olin joutunut toimimaan vastoin syvää vakaumustani. Hän sanoi, että minun mielenterveydelleni on riski, jos joudun tekemään vastoin omaatuntoani.

Miia kokee, ettei hänellä ole paluuta kätilön työhön, jos alalle ei tule omantunnonvapautta. Se tarkoittaa, että terveydenhuollon henkilökunnalla olisi lakisääteinen oikeus kieltäytyä suorittamasta raskaudenkeskeytys eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella.

Lähes kaikissa Euroopan maissa on tuo oikeus jo käytössä. Ainoastaan neljässä Euroopan valtiossa, muun muassa Suomessa ja Ruotsissa, omantunnonvapautta ei ole.

Asiasta on ollut Suomessakin keskustelua ja lain muuttamiseksi on parhaillaan käynnissä kansalaisaloite, johon kerätään nimiä. Allekirjoituksia on nyt kasassa lähes 48 000, mutta kannatusilmoituksia tarvitaan 50 000, jotta aloite voidaan viedä eteenpäin eduskunnalle. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa sunnuntaihin saakka.

- Toivon tietenkin, että siihen saadaan vielä lisää nimiä. Asia on tärkeä. Raskaudenkeskeytys on traumaattista aina, mutta niille, joilla on henkilökohtainen vakaumus, se on henkisesti erityisen raskasta. Kun koet, että olet surmaamassa elämää. Ne kuvat piirtyvät verkkokalvoille ikuisiksi ajoiksi.

Miia uskoo, että henkilökuntaa riittää myös jatkossa raskaudenkeskeytyksiä tekemään, vaikka laki omantunnonvapaudesta tulisi voimaan.

- Kokemuksia on jo monesta maasta, että aina riittää henkilökuntaa. Naisten oikeus aborttiin säilyy, se ei muutu mihinkään. Ja tietenkin jos äidin henki on vaarassa, niin aborttiin osallistuvat kaikki, vakaumuksesta huolimatta, Miia huomauttaa.

- Mielestäni sivistysvaltion mittari on, että on olemassa vaihtoehto kieltäytyä toimimasta omaatuntoaan ja vakaumustaan vastaan."

Kansalaisaloitteeseen voi käydä tutustumassa osoitteessa www.omantunnonvapaus.fi.


Kätilö joutui jättämään työnsä traumaattisen abortin vuoksi
 
Uli uli uli. Väärä alavalinta alunperinkin, kyllä se pitäisi tietää, että abortit kuuluvat hommaan.

Jos olisi mahdollista, niin voisin oikein hyvin hakeutua tekemään juuri tuollaista työtä. Se on tärkeää ja välttämätöntä. Ihme ulinaa, tuo ihminen olisi varmaan saanut saman syyn alanvaihdolle tarpeeksi brutaalista normaalista synnytyksestäkin.
 
  • Tykkää
Reactions: Nuri ja Tepadj
Uli uli uli. Väärä alavalinta alunperinkin, kyllä se pitäisi tietää, että abortit kuuluvat hommaan.

Jos olisi mahdollista, niin voisin oikein hyvin hakeutua tekemään juuri tuollaista työtä. Se on tärkeää ja välttämätöntä. Ihme ulinaa, tuo ihminen olisi varmaan saanut saman syyn alanvaihdolle tarpeeksi brutaalista normaalista synnytyksestäkin.

Olet siis sitä mieltä, että terveydenhuoltohenkilökunnan pakollisiin tehtäviin kuuluu ihmisen tahallinen tappaminen.
 
Olet siis sitä mieltä, että terveydenhuoltohenkilökunnan pakollisiin tehtäviin kuuluu ihmisen tahallinen tappaminen.

Olen ehdottoman sitä mieltä. Asia on tiedossa alalle mennessä ja voi ihan vapaasti valita toisin. Ei me muutkaan alamme valinneet saa miltään korkeammalta taholta pyhää oikeutusta valita rusinat pullasta. Sama kuin menisin navettaan töihin ja vakaumuksen perusteella kieltäytyisin lypsystä. Samalla vaivalla voisin mennä vaikka eläinhoitolaan tai eläinlääkäriin töihin. Aivan käsittämätöntä itsekeskeisyyttä ja itsensäkorostamista hoitohenkilökunnalla.
 
Mun mielestä jos lähtee tolle alalle pitää myös miettiä se, että joutuu kohtaamaan epämielyttäviä tilanteita. Jos kätilöille annetaan oikeus valita mitä hoitotoimenpiteitä haluaa tehdä niin kohta sama oikeus on sairaanhoitajilla ja lääkäreillä. Ihmisillä on hyvin erilaisia vakaumuksia ja jos kaikki voi kieltäytyä oman vakaumuksen vastaisista tehtävistä mihin katoaa potilasturva?
On varmaan kova paikka kätilölle, mutta niin se on myös vanhemmille, jotka joutuvat keskeytyksen läpikäymään. Noilla myöhäisillä viikoilla kun ei keskeytetä ilman sikiön kehityshäiriötä tms.
 
Ei tällä ole juuri tekemisestä sen kanssa, että hoitohenkilökunta voisi kieltäytyä hoitotoimenpiteestä. Ihmisen tappaminen, kuten abortti tai eutanasia ei ole hoitotoimenpide.
 
Kieltäytyykö tämä sama hoitajatyyppi hoitamasta myös esimerkiksi pedofiilejä, homoseksuaaleja, murhaajia yms. jos tilanne tulisi? Vai onko tämä vain kätilöiden erityisoikeus?
 
Eli olisi inhimillisempää kantaa 40 viikkoa lasta, joka ei ole elinkelpoinen? Sitten lapsi kuolisi myös ja joutuisi käymään mahdollisesti paljon pidemmän kamppailun. Mikäli lapsi ei ole elinkelpoinen, niin ei häntä elvytetä ja tehohoideta täysiaikaisenakaan.
 
Uskon että on ollut traumaattinen kokemus ja pitäisi olla joku lääke/keino jolla varmistaa sikiön /lapsen hyvä, kivuton kuolema. Tässä kuitenkin unohdetaan se että lapsi oli todettu vaikeasti vammaiseksi ja vaikea tulevaisuus/kuolema olisi väistämättä ollut edessä. Mielestäni tämän vuoksi sikiön kärsimysten minimointi on eettisin teko. Itse olen ollut näkemässä 23viikolta lähtien syntyneitä joista osa ei selvinnyt ja osa tehohoidossa ja jo pelkästään tehohoito on vauvalle todella rankkaa ja usein mietin oliko lapsen "väkisin" hengissä pito se eettinen teko kun terveestä tulevaisuudestakaan ei aina ollut mitään takeita.
Mutta kaikenkaikkiaan todella vaikeita asioita. Varsinainen pointtihan tässä oli se hoitohenkilökunnan oikeus kieltäytyä. Periaatteessa olen sitä mieltä että pitäisi olla oikeus kieltäytyä. Näin myös abortin tekijät saisivat mahdollisesti parempaa hoitoa kun hoitajalla ei olisi siinä tilanteessa sisäistä ristiriitaa.
 
Kummallista että tappaminen on joidenkin mielestä hoitamista. Niin no hoidettiinhan natsisaksassakin ongelmat sillä tavalla...

Asioiden hoitamista paremmalle päin. Synnytyspakkokin, joka olisi vielä kauheampi asia, voisi olla yhtä hyvin samankaltaisesta ideologiasta, joten en ymmärrä rinnastusta. Abortti on äidin perusoikeus, sekä mahdollisuus hyvään ja onnelliseen elämään. En ymmärrä koko asian suurentelua ollenkaan, ei se nyt niin ihmeellinen asia ole, jos siitä ei sellaista väkisin yritä vääntää. Ennemmin vaikka miljardi aborttia myöhäisillä viikoilla kuin yhdenkään vastentahtoisen äidin elämä pilalle ja lisää lapsia huonoihin oloihin tai kitumaan vakavasti sairaina.
 
Jos ihminen on raskaana vastoin omaa tahtoaan, ja jokin ulkopuolinen taho pakottaa ihmisen jatkamaan raskautta ja synnyttämään lapsen, niin tällaisen voi ihmisoikeudellisesti rinnastaa kidutukseen.

Omasta terveydestä ja kehosta on oltava oikeus päättää. Jos lääkärit / kätilöt eivät enää tekisi abortteja, jos siitä olisi oikeus kieltäytyä, niin abortteja tehtäisiin sillä tavalla kuin ennen: puoskareilla, omassa saunassa... Kaikki tietävät, millaiset riskit siinä toiminnassa on.

Joten ainoa vaihtoehto aborttiasiassa on hoitaa ne mahdollisimman turvallisesti, jos nainen sellaisen haluaa.

Loppuhuomautuksena sanottakoon että osaa noi lääkärit olla aika puolueellisia... Teini-ikäisiä nuoria, jotka saattaisivat haluta pitää lapsen, painostetaan ja johdatellaan aborttiin aika usein. Tunnen useamman lähemmäs 30 v naisen, joka katuu sitä, että nuorena alkanut vahinkoraskaus keskeytettiin lähipiirin painostuksesta.

On se kumma, että ihmisillä, joiden elämää kyseinen raskaus ei koske, on siitä silti kaikkein vahvimmat mielipiteet.
 
Abortinvastustajia on sen verran pieni vähemmistö, että luulisi olevan mahdollista sallia vakaumuksellisista syistä kieltäytyminen ilman että mitenkään vaarantuisi oikeus aborttiin lain sallimissa rajoissa. Toisaalta, ei myöhäisten keskeytysten hoitaminen ole varmasti mukavaa yhdellekään kätilölle. Jos suhtautuminen olisi täysin kylmää, tulisi mieleen onko henkilö noin muuten sopiva alalle. Kun niitä 23 viikolla syntyneitä keskosia olisi tarkoitus välillä myös hoitaa. Niin siis sitä tässä pohdin, olisiko riski, että myöhäisten keskeytysten suorittamisesta kieltäytyisi vakaumukseen vedoten myös moni sellainen, jolla ei oikeasti ole mistään perustavanlaatuisesta vakaumuksesta kyse, vaan ainoastaan siitä, että onhan tuo nyt tosi ikävä tilanne kohdattavaksi kenelle tahansa. Jos laajempi kieltäytymisilmiö tuosta seuraisi, voisi ongelmia tullakin.

Ensimmäisenä tuli tästä jutusta mieleen, että pitäisi vetää abortin takarajaa alaspäin. Mutta toisaalta jos sikiö on täysin vailla elinmahdollisuuksia, olisi kohtuutonta vaatia äitiä jatkamaan raskautta, jos sikiön tilanne paljastuu vasta kun raskausviikkoja on yli 20. Eikä se sikiö/lapsikaan ainakaan vähemmällä pääsisi, vaikka elämä kohdussa pitkittyisi.

Mutta noilla viikoilla aborttia ei kyllä pitäisi mielestäni sallia, ellei kyse ole todella vakavista vammoista. Tietääkö joku, voiko myöhäisen keskeytyksen saada vaikka Downin synrooman perusteella, jos se jostain syystä paljastuisi vasta myöhäisillä viikoilla tai äiti olisi pitkään harkinnut keskeytystä ja päätynyt siihen vasta kun viikkoja on yli 20? Sellaista en itse hyväksyisi.
 
Jos ihminen on raskaana vastoin omaa tahtoaan, ja jokin ulkopuolinen taho pakottaa ihmisen jatkamaan raskautta ja synnyttämään lapsen, niin tällaisen voi ihmisoikeudellisesti rinnastaa kidutukseen.

Näissä myöhäisissä keskeytyksissä on mielestäni aika vaikea ajatella, että kyse olisi vain äidin omasta kehosta. Sikiön oikeuksille tulee mielestäni antaa painoarvoa jo siinä vaiheessa, kun sen on mahdollista tuntea kipua. En tosin tiedä, tietävätköhän edes lääkärit, milloin tällainen hetki koittaa. Mutta arvelisin, että jo huomattavasti ennen kuin sikiöllä on elinmahdollisuuksia kohdun ulkopuolella. Siinä vaiheessa taas, kun sikiö olisi jo elinkelpoinen kohdun ulkopuolella, on sillä/hänellä mielestäni yhtä suuri ihmisarvo kuin äidillä. Myöhäiset keskeytykset voi siten perustella vain sillä, että keskeytys on myös sikiön/vauvan etu. Rinnastaisin ne eutanasiaan.

Jos sivuutetaan täysin elinkelpoisen sikiön oikeudet, onko äidillä esimerkiksi oikeus vaatia, että synnytys käynnistetään rv 30, koska hän ei halua saada vatsaan raskausarpia ja alapäähän repeämiä synnyttäessään täysiaikaista vauvaa? Jos ajattelisi, että kyse on vain äidin kehosta, niin tokihan hänellä olisi oikeus vaatia tätä.
 
No huh huh. Vaikeasti vammaisen lapsen elämäkö olisi paras ratkaisu...? Jos abortti oli päätetty tehdä niin se oli päätös. Terveydenhuollon ihmisten pitää kaiketi miettiä jo ammattia valitessa miettiä mitä kaikkea voi tulla eteen. En sano, että olisi helppoa tuollainen, mutta työ on rankkaa.
 
Tuo nimenomainen tapaus (tämän "Miian" kertoma siis) kuulostaa järkyttävälle, oli vakaumus mikä hyvänsä.
Eiköhän jokainen tunne-elämältään suht. normaali ihminen järkyttyisi tuollaisen todistamisesta.

Tuo tapaus taas ei yleisesti ole verrattavissa abortteihin, sillä a)noin myöhäisten viikkojen keskeytyksiä on todellakin pieni marginaali ja b)kuten "Miia" itsekin sanoi, myöhäisillä viikoilla keskeytetyt syntyvät useimmiten kuolleena, eli tuo keissi ei ollut millään muotoa tavanomainen keskeytystapahtuma.

Hirveän kuuloinen tapaus kyllä, mutta toisaalta sama olisi ollut vanhemmilla ja hoitohenkilökunnalla edessä jokatapauksessa - lapsi vain olisi ollut paljon isompi, synnytys tuskaisampi ja vanhempien psyykkinen ja fyysinen kärsimys jatkunut synnytykseen saakka.
Toki psyyke oli heillä varmasti kovilla tuon jälkeenkin, mutta pääsivät kuitenkin aikaisemmin ja todennäköisesti vähemmillä traumoilla tekemään surutyötä.
 
Näissä myöhäisissä keskeytyksissä on mielestäni aika vaikea ajatella, että kyse olisi vain äidin omasta kehosta.

Ihan ok olisi, jos sterilisaation rajaa alennettaisiin ja ehtoja poistettaisiin vahinkojen varalta, sikiön/alkion seulontamahdollisuudet paranisivat huomattavasti ja olisivat luotettavampia aiemmin ja niin edelleen.

Näin vapaaehtoisesti lapsettomana ja vakavasti raskauspelkoisena ajatus mahdollisen pakkoraskauden kestämisestä vaikkapa huomaamatta jääneen raskauden takia on... No. Siihen verrattuna on itkevät ja kituvat aborttivauvat kepeitä ja hassuja asioita.
 
Uskon että on ollut traumaattinen kokemus ja pitäisi olla joku lääke/keino jolla varmistaa sikiön /lapsen hyvä, kivuton kuolema. Tässä kuitenkin unohdetaan se että lapsi oli todettu vaikeasti vammaiseksi ja vaikea tulevaisuus/kuolema olisi väistämättä ollut edessä.

On mahdollista antaa sikiölle sydämeen kaliumpiikki joka pysäyttää sydämen toiminnan ennen synnytystä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja täydellisessä maailmassa;30438755:
Ihan ok olisi, jos sterilisaation rajaa alennettaisiin ja ehtoja poistettaisiin vahinkojen varalta, sikiön/alkion seulontamahdollisuudet paranisivat huomattavasti ja olisivat luotettavampia aiemmin ja niin edelleen.

Näin vapaaehtoisesti lapsettomana ja vakavasti raskauspelkoisena ajatus mahdollisen pakkoraskauden kestämisestä vaikkapa huomaamatta jääneen raskauden takia on... No. Siihen verrattuna on itkevät ja kituvat aborttivauvat kepeitä ja hassuja asioita.

Yhdistelmäehkäisypilleri on huomattavasti luotettavampi ehkäisykeino kuin sterilisaatio. Ja mitäs sinua nuo seulantamahdollisuudet kiinnostaa, kun vissiin sinusta sen terveenkin aborttivauvan olisi parempi kitua itkien hengiltä, kuin sinun sietää raskautta pari kuukautta pidempään?
 
Yhdistelmäehkäisypilleri on huomattavasti luotettavampi ehkäisykeino kuin sterilisaatio. Ja mitäs sinua nuo seulantamahdollisuudet kiinnostaa, kun vissiin sinusta sen terveenkin aborttivauvan olisi parempi kitua itkien hengiltä, kuin sinun sietää raskautta pari kuukautta pidempään?
Mulla tuo kumi ja yhdistelmäehkäisypilleri kombinaatio pettänyt jo kerran. En halua lasta, synnyttää sitä tai kantaa yhden yhtä kuukautta. Steriä en saa vielä muutamaan vuoteen. Raskauden pelko stressaa jumalattomasti. Mitä ehdotat? Avioero, selibaatti, miehelle sallittava maksulliset?
 
Näissä myöhäisissä keskeytyksissä on mielestäni aika vaikea ajatella, että kyse olisi vain äidin omasta kehosta. Sikiön oikeuksille tulee mielestäni antaa painoarvoa jo siinä vaiheessa, kun sen on mahdollista tuntea kipua. En tosin tiedä, tietävätköhän edes lääkärit, milloin tällainen hetki koittaa. Mutta arvelisin, että jo huomattavasti ennen kuin sikiöllä on elinmahdollisuuksia kohdun ulkopuolella. Siinä vaiheessa taas, kun sikiö olisi jo elinkelpoinen kohdun ulkopuolella, on sillä/hänellä mielestäni yhtä suuri ihmisarvo kuin äidillä. Myöhäiset keskeytykset voi siten perustella vain sillä, että keskeytys on myös sikiön/vauvan etu. Rinnastaisin ne eutanasiaan.

Jos sivuutetaan täysin elinkelpoisen sikiön oikeudet, onko äidillä esimerkiksi oikeus vaatia, että synnytys käynnistetään rv 30, koska hän ei halua saada vatsaan raskausarpia ja alapäähän repeämiä synnyttäessään täysiaikaista vauvaa? Jos ajattelisi, että kyse on vain äidin kehosta, niin tokihan hänellä olisi oikeus vaatia tätä.

Tällaisiin eettisesti ristiriitaisiin ja vaikeisiin kysymyksiin on pyrittävä vetämään raja sellaiseen kohtaan, että se on kohtuullinen molempien osapuolten kannalta.

Abortti siitä syystä, että ei halua lasta ollenkaan, on eri tavoin painava perustelu kuin ulkonäköän parantamiseksi tehdy toimenpiteet, joita puolestaan ei voi arvottaa toisen olennon hyvinvoinnin edelle.

Abortissa on kysymys kahden elollisen olennon ristiriitaisesta edusta, ja tiettyyn raskausviikkoon asti äidin etu on hänen niin vaatiessaan vauvan edellä (eli abortti on mahdollinen). Riittävän kehitysasteen jälkeen puolestaan naisella ei enää ole määräysvaltaa asiaan (eli abortti ei enää ole lainmukainen), ja raskaus etenee vauvan edun mukaisesti.

Tässä on pyritty kohtuullisuuteen, ettei kummankaan osapuolen oikeuksia sorrettaisi. Johonkin se raja on vedettävä, siitä voi tietenkin olla montaa mieltä, että mikä on oikea paikka sille rajalle.

Myöhäinen keskeytys sellaisesta syystä, että vauva ei ole elinkelpoinen, ei ole mikään eettinen kysymys kun raskauden jatkaminen ei muuta asiaa mihinkään...
 
  • Tykkää
Reactions: Moraalinvartija
Mulla tuo kumi ja yhdistelmäehkäisypilleri kombinaatio pettänyt jo kerran. En halua lasta, synnyttää sitä tai kantaa yhden yhtä kuukautta. Steriä en saa vielä muutamaan vuoteen. Raskauden pelko stressaa jumalattomasti. Mitä ehdotat? Avioero, selibaatti, miehelle sallittava maksulliset?

No se strelisaatiokin voi tosiaan pettää. Mutta en minä vastusta varhaisia raskaudenkeskeytyksiä. Hedelmöittyminen ei ole minusta ratkaiseva hetki, joten jos teet testin heti kun kuukautiset ovat myöhässä tai jotenkin poikkeukselliset ja hakeudut keskeytykseen välittömästi testin näyttäessä plussaa, ihan ok. Ehdottomasti parempi kuin synnyttää vastentahtoisesti. Sen sijaan hengiltä kituvat aborttivauvat eivät ole minusta mikään kepeä juttu, joten jos nainen on tietämättään jo puolet raskaudesta kestänyt, kestäköön sitten loppuajankin.
 

Similar threads

Yhteistyössä