Mikä on tämän biisin sanoma?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Thinking
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Thinking

Vieras
Mikä tämän biisin sanoma mielestänne on?


"Another day
Staring out of my window
Thinkin' bout tomorrow
Wishing things would clear

No need to rush
I ain't gonna worry
Any moment my sorrow
Is bound to disappear

Sometimes I tell myself I'm better off without you
And then I have to face the emptiness I feel inside without you
And find a way to make it through another day

I need a way
To find the truth within me
Accept the fact that I love you
My blue eternity

I hear they say
What doesn't kill you makes you stronger
I must have the heart of a lion
Sifting through love's remains

Sometimes I tell myself I'm better off without you
And then I have to face the emptiness I feel inside without you
And find a way to make it through another day

My love for you is etched forever in my memory
Now I realize that life goes on even though you're not here with me
I wake up looking forward to another day

A day of livin' without you
I can't stand livin' without you
Just another day"
 
Jokainen tulkaa aiheen omasta näkökulmasta. Siinä mielessä kiehtovat sanat.

Itse olen kärsinyt vaikeasta masennuksesta, pitkään. Nykyään valoisalla puolella. Mutta itse näen tuossa "rakastettuna" sen masentuneen mielen. Se josta haluaa eroon. Mutta jota samalla tavallaan rakastaa. Tunne jonka olemassa oloon on niin tottunut että elämä ilman "mustaa" mieltä tuntuu päättömältä.

Tiedän. Kovin risitriitaista. Mutta mun parantumisen kulmakivi oli se kun ymmärsin "rakastuneeni" masentuneen minääni. Vaikka järki sanoi toista, oli helppo takertua masennukseen ja sen mukanaan tuomaan "lupaan" olla maassa, surullinen, surkea... Oudointa on, että vaikka olen mielestäni nykysin täysin terve, aina hetkittäin kaipaan masennustani. Sitä elämää minkä se määritteli. Tuota takertumista...silloin on vaan elettävä se päivä. Vain se päivä. Ilman masennusta. Vaikka sitä kuinka "kaipaisi".
 
monitulkintainen. Ensiksi rakkaus on myös luopumista ja se et tietää toisella olevan kaikki hyvin vaikka olisi poissa eikä näkisi tätä enään muuta kuin kauko kuvissa sä oot onnellinen mä oon onnellinen ja siinä on kaikki. ehkä se toinen on surullinen ja siks se toinenkin. mutta sydämmeen jää eikä niistä tarvii vaihtaa pois päivääkään:) niin elämässä on paljon rakkautta ympärillä naamat muuttuu hymyiks ja silmät loihtii aina valoo kunnes yllättäen seuraavana päivänä kohtaamme until till the day wi meet again here my heart i keep the dream . sitten se stoori alkaa elämään omissa tarustoissaan kaukana kauan siiten oli linna ja maailman loistokkaimat silmät mitä oli maan päällä nähty. rakkaus on ikuista olipa missä tahansa ja niin sydämen ruoska välähteli pimeyden maassa jota ikuisuuden peloksi kutsutaan. valkealla ratsulla valossa:)
 
Itselleni tulee mieleen, että kertoja tasapainottelee tunteidensa varassa. Pohdiskelee, että on parempi elää ilman rakastaan, mutta ilman häntä tuntee kuitenkin olonsa tyhjäksi. Hän kokee, että elämä jatkuu ilman rakastaan ja pystyy katsomaan tulevaisuuteen ilman häntä. Kuitenkin biisin lopussa uudestaan toteaa, ettei pysty elämään päivääkään ilman häntä..

Jotain pientä ristiriitaa tuossa on, siis että alkuun ei pysty elämään ilman rakastaan, sitten toteaa että pystyykin ja lopuksi kuitenkin mieli taas muuttuu.
 
no just että on menettänyt jotakin ja yrittää päästä elämässä eteenpäin, mutta se on vaikeeta koska ei oikein osaa unohtaa sitö menetettyä. se voi olla menettänyt vaikka jonkun läheisen tai voi olla että on tullut ero. toki kyse voisi olla myös jostain tunteeta kuten masennuksesta. miksei joku voisi liittää tuohon vaikkapa jotain huumettakin / huumeen vaikutusta. tosiaan monitulkintainen sinänsä.
 
Itselleni tulee mieleen, että kertoja tasapainottelee tunteidensa varassa. Pohdiskelee, että on parempi elää ilman rakastaan, mutta ilman häntä tuntee kuitenkin olonsa tyhjäksi. Hän kokee, että elämä jatkuu ilman rakastaan ja pystyy katsomaan tulevaisuuteen ilman häntä. Kuitenkin biisin lopussa uudestaan toteaa, ettei pysty elämään päivääkään ilman häntä..

Jotain pientä ristiriitaa tuossa on, siis että alkuun ei pysty elämään ilman rakastaan, sitten toteaa että pystyykin ja lopuksi kuitenkin mieli taas muuttuu.

Mä en rakkaudessa koskaan ole tuntenut tuon tyyppistä ajattelumaailmaa vaikka "soutaa huopaa" hetkiä olen joskus elänyt.

Mutta kuten yllä kirjoitin, masennuksen kanssa elämä on juurikin noin kompleksista. Tai siitä parantumisessa. Ero ehkä ihmisuhde soutamiseen tulee siitä että "itseään ei pääse karkuu" - tuon tekstin voi kohdentaa suoraan itseensä, siinä voi tavallaan olla "minä ja se toinen minä". Terve minä ja masentunut minä. Itsestäsi et pääse eroon. Haluat elää terveen minän kanssa, kun masentunut kolkuttelee. Kaipaat sitä toista minää, koska se kuitenkin on ollut osa sinua. Ehkä pitkänkin aikaa. Kunnes ymmärrät että parempi elää ilman sitä. Kunnes taas jostain puhekaa se "masennuksen" siemen joka ruokkii masentunutta miltä ja alat taas kaivata sitä tunnetta.

Vaikea sanoin kuvata. Mutta sanat osuu ja uppoo minun "minä vs minä" taistoon.
 
Mistä sä näitä revit?

Mulla on vissiin putkiaivot kun en näe mitään varsinaista sanomaa koko lurituksessa. :D Mä huomaan ainoastaan ikävän ja sen tuoman tyhjän, kaipaavan fiiliksen.

Ideanahan tässä juuri olikin se, että miten jokainen kokee sanojen sisällön ja niiden merkityksen. Jokaisella tuntuu olevan hieman erilainen tulkinta, mikä on todella hienoa ja avartavaa.
 

Yhteistyössä