K
kuka kannattaa?
Vieras
Kaikki muutkin suomalaisten saamat tulonsiirrot voisi antaa kehitysavun momentille, koska kehitysmaiden ihmiset tarvitsevat rahaa enemmän kuin suomalaiset.
Kaikki muutkin suomalaisten saamat tulonsiirrot voisi antaa kehitysavun momentille, koska kehitysmaiden ihmiset tarvitsevat rahaa enemmän kuin suomalaiset.
?
"..."
Vieras
No itseasiassa se menee ihan juuri noin. Vaikka summat muuttuu suuremmiksi, niin yksinkertainen periaate ei muutu mihinkään. Ei vaikka sitä kuinka yritetään "selitellä" hienoilla termeillä keskivertokansalle.
Ei vaan mene. Valtion rahat eivät ole pitkään aikaan olleet kytköksissä kultavarantoihin tai muuhun reaaliseen omaisuuteen. Suurin osa maailman talouden rahasta on vivutettua jota ei perinteisessä mielessä ole olemassa.
Kaikki muutkin suomalaisten saamat tulonsiirrot voisi antaa kehitysavun momentille, koska kehitysmaiden ihmiset tarvitsevat rahaa enemmän kuin suomalaiset.
Mitä jos siirrettäisiin kaikki valtion keräämät verotulot suoraan kehitysmaille? Rahaahan meillä on ja sitten se lasketaan kuitenkin eritavalla, jos on kyse valtion rahoista, niin ei meillä mitään hätää olisi. Rahaa kun aina vaan on vakiomäärä.
[QUOTE="...";30765707]Ei vaan mene. Valtion rahat eivät ole pitkään aikaan olleet kytköksissä kultavarantoihin tai muuhun reaaliseen omaisuuteen. Suurin osa maailman talouden rahasta on vivutettua jota ei perinteisessä mielessä ole olemassa.[/QUOTE]
Niin, se ei muuta siltikään sitä tosiasiaa, että jos sulla on tilillä se kaksi euroa (joka on siis virtuaalirahaa, jota ei käytännössä ole olemassa) ja sä ostat koko rahalla omenoita, niin sulla ei ole enää rahaa banaaneihin.
Vaikka sitä rahaa ei perinteisessä mielessä ole olemassa, siihen pätee silti ihan samat säännöt. Jos sitä tulee enemmän, kuin menee, sitä jää säästöön. Jos taas menee enemmän kuin tulee, niin ollaan tappiolla.
Niin, se ei muuta siltikään sitä tosiasiaa, että jos sulla on tilillä se kaksi euroa (joka on siis virtuaalirahaa, jota ei käytännössä ole olemassa) ja sä ostat koko rahalla omenoita, niin sulla ei ole enää rahaa banaaneihin.
Vaikka sitä rahaa ei perinteisessä mielessä ole olemassa, siihen pätee silti ihan samat säännöt. Jos sitä tulee enemmän, kuin menee, sitä jää säästöön. Jos taas menee enemmän kuin tulee, niin ollaan tappiolla.
T
taivaan tosi
Vieras
[QUOTE="...";30765707]Ei vaan mene. Valtion rahat eivät ole pitkään aikaan olleet kytköksissä kultavarantoihin tai muuhun reaaliseen omaisuuteen. Suurin osa maailman talouden rahasta on vivutettua jota ei perinteisessä mielessä ole olemassa.[/QUOTE]
Niin vaan löytyy Suomen Pankin kellarista kultaa ja on se nyt vaan taivaan tosi se, että jostain se on otettava kehitysapuun tuhlattavat miljardit: joko veronmaksajien selkänahasta ja/tai lainaamalla.
Niin vaan löytyy Suomen Pankin kellarista kultaa ja on se nyt vaan taivaan tosi se, että jostain se on otettava kehitysapuun tuhlattavat miljardit: joko veronmaksajien selkänahasta ja/tai lainaamalla.
?
"..."
Vieras
Raha ilmestyy tyhjästä, kun yksityishenkilö tai yritys ottaa pankista lainan. Tällöin tehdään neljä kirjanpitomerkintää: Lainansaajan tilille merkitään sovittu summa saatavia ja saman verran velkaa. Pankille kertyy velkakirjasta tuo sama summa saatavia ja yhtä suuri velka.
Yliopisto-lehti | Helsingin yliopisto
[QUOTE="...";30765726]Raha ilmestyy tyhjästä, kun yksityishenkilö tai yritys ottaa pankista lainan. Tällöin tehdään neljä kirjanpitomerkintää: Lainansaajan tilille merkitään sovittu summa saatavia ja saman verran velkaa. Pankille kertyy velkakirjasta tuo sama summa saatavia ja yhtä suuri velka.
Yliopisto-lehti | Helsingin yliopisto[/QUOTE]
Sillä lainalla luodaan kuitenkin jotain tai lainalla on jokin tae. Esim. jos rakennetaan talo, luodaan sille rahalle vastine.
Yliopisto-lehti | Helsingin yliopisto[/QUOTE]
Sillä lainalla luodaan kuitenkin jotain tai lainalla on jokin tae. Esim. jos rakennetaan talo, luodaan sille rahalle vastine.
Valtion budjetissa olisi järkevää laskea ei-työperäisestä maahanmuutosta aiheutuvat kulut, kehitysapu ja ulkomaisten opiskelijoiden tuomat kustannukset yhteen. Kaikki tuo raha käytetään muiden maiden auttamiseen/ongelmien ratkomiseen. Puolueet voisivat sitten vääntää, mitä pitäisi painottaa, kehitysapua, maahanmuuttoa vai opiskelua. Lisäksi valkenisi, että käytämme enemmän kuin tuon 0,6 % bkt:sta avustamiseen.
Hiukan huolettaa tuo monen kommentoijan "raha on vain numeroita"-asenne. Tällä hetkellä asioiden rahoittaminen velkarahalla tarkoittaa sitä, että annat pankeille/sijoittajille lupauksen siitä, että lapsesi tekevät heille pari päivää ilmaista työtä joka kuukausi. Ehkä reilumpaa ja avoimempaa olisi tosiaankin lähettää lapsilisät suoraan jonkun kehitysmaan sotilashallitukselle.
Hiukan huolettaa tuo monen kommentoijan "raha on vain numeroita"-asenne. Tällä hetkellä asioiden rahoittaminen velkarahalla tarkoittaa sitä, että annat pankeille/sijoittajille lupauksen siitä, että lapsesi tekevät heille pari päivää ilmaista työtä joka kuukausi. Ehkä reilumpaa ja avoimempaa olisi tosiaankin lähettää lapsilisät suoraan jonkun kehitysmaan sotilashallitukselle.
Mä kannatan kanssa ei työperäisen maahanmuuton todellisien kulujen laskemista. Mukana myös humanitäärisen maahanmuuton virkakoneiston pyöritys.
Sitä voidaan sitten oikeasti alkaa laskea, että miten suuri osa veroista oikeasti menee työperättömän maahanmuuton kustannuksiin.
?
"..."
Vieras
Samoin. Yhteiskunnan tulisi olla läpinäkyvä ja tietoja täytyisi kerätä päätösten tueksi, myös muissa asioissa.
?
"..."
Vieras
Joskus tuo tae on odotusarvo tai vastaava, sen ei tarvitse olla fyysistä. Laina saattaa myö mennä mönkään.
En sitten vastusta sitä kun sanoit että raha on tärkeää. Se on tärkeää vaikka se ei olekaan samanlaista kuin kerroit. Ehkä jopa vanha järjestelmä oli parempi, kun rahalle oli fyysiset takuut kultavarannon myötä.