Voinko äitinä vaikuttaa siihen että yksi lapseni kaveripiiristä haluaa lapseni ulos porukasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Pahaa tekee sivusta seurata. Onko tyttöni pakko jättää ystävänsä vain siksi että yksi ei voi sietää häntä. Tämä yksi ei koskaan puhu eikä tervehdi. Ei suoranaisesti puhu lapsestani pahaa vaan jättää ulkopuolelle. Nykyään kulkevat sitten porukalla ohi pyytämättä mukaan eikä puheluihin vastata. Eihän ketään voi tietenkään pakottaa olemaan jonkun kaveri, mutta tästä porukasta on nyt jätetty yksi pois joka joutuu ilmeisesti samalla luopumaan parhaasta ystävästään.
 
Et oikein voi tehdä mitään. Tyttösi mahdollisuus on tapella paikka takaisin piiriin tai sitten sen pitää etsiä toinen porukka johon liittyy. Se kaikki vaan kuuluu kasvamiseen.
 
Et oikein voi tehdä mitään. Tyttösi mahdollisuus on tapella paikka takaisin piiriin tai sitten sen pitää etsiä toinen porukka johon liittyy. Se kaikki vaan kuuluu kasvamiseen.

Kiusaaminen ei kuulu kasvamiseen.

Monet tytöt ottavat oppinsa oman äitinsä käytöksestä, äidit eivät suinkaan puutu oman lapsensa käytökseen vaan sallivat kiusaamisen.
 
  • Tykkää
Reactions: Boobabe
Itse ollut samassa jamassa, omaa poikaa ei huolittu pihapeleihin mukaan kun kaksi pihapiirin veljestä suuttui meidän mukulalle.

Mitäpä äiti voi? Ei voi pakottaa toisia ottamaan mukaan peleihin ja jos lapsilla ikää on tarpeeksi, ei heidän vanhemmillekaan auta puhua.
 
Hyvänen aika mitä vastauksia?! Totta kai asiasta pitää puhua muiden tyttöjen vanhempien kanssa. Kiusaamista ei saa hyväksyä ja siltä tämä kuulostaa. Sitä paitsi minä ainakin haluaisin tietää jos oma lapseni syyllistyisi vastaavaan. Olisi nimittäin keskustelun paikka kotona! Ota nyt ihmeessä yhteyttä parhaan ystävän vanhempaan edes. Kuka pitää lapsesi puolta jos et sinä?
 
Kiusaaminen ei kuulu kasvamiseen.

Monet tytöt ottavat oppinsa oman äitinsä käytöksestä, äidit eivät suinkaan puutu oman lapsensa käytökseen vaan sallivat kiusaamisen.

Meillä on sitten eri käsitys kiusaamisesta koska en edes puhunut kiusaamisesta. Mun mielestä puhuttiin kavereiden valitsemisesta ja jos jotain ei ole valittu niin miksi sen väkisin on saatava olla mukana. Sitten kaveruuteen pakottaminen on myös hyväksyttävää. Kiusaaminen on mun mielestä ihan erilaista.
 
Meillä on sitten eri käsitys kiusaamisesta koska en edes puhunut kiusaamisesta. Mun mielestä puhuttiin kavereiden valitsemisesta ja jos jotain ei ole valittu niin miksi sen väkisin on saatava olla mukana. Sitten kaveruuteen pakottaminen on myös hyväksyttävää. Kiusaaminen on mun mielestä ihan erilaista.

Tyttöjen harjoittama kiusaaminen ei usein olekaan perinteistä fyysistä nujakointia vaan esim. ryhmästä poissulkemista... yksi porukan tytöistä puhuu paskaa ei paikalla olevasta, jopa valehtelee hänen sanomisiaan muille... tytöt ovat kekseliäitä, valitettvasti.

Meillä naapuriin muutti vuotta vanhempi tyttö, joka pisti naapuriston tyttöjen välit ihan sekaisin. Kyseistä tyttöä oli ilmeisesti edellisessä asuinpaikassa kiusattu ja nyt hän vuorostaan päätti hankkia itselleen oman hovin, joka on hänen määräysvallassaan tyyliin kuka leikkii kenen kanssa.
 
kyllä mä juttelisin kuviosta ainakin sen parhaan kaverin äidin kanssa. Voisi ehkä pyytää tätä yhtä kylään ilman niitä porukan muita kavereita. Tai josko sitten kesällä on sellaista aikaa että tuo uusi tyttö on vaikka lomailemassa tms niin voivat olla tiiviimmin keskenään niin ehkä se kaveruus sitten pysyy.

Nuo tyttöjen väliset kahinat on kyllä karmeita, mutta tuo ryhmädynamiikka saattaa muuttua nopeastikin sitten toisenlaiseksi.
 
Tyttöjen harjoittama kiusaaminen ei usein olekaan perinteistä fyysistä nujakointia vaan esim. ryhmästä poissulkemista... yksi porukan tytöistä puhuu paskaa ei paikalla olevasta, jopa valehtelee hänen sanomisiaan muille... tytöt ovat kekseliäitä, valitettvasti.

Meillä naapuriin muutti vuotta vanhempi tyttö, joka pisti naapuriston tyttöjen välit ihan sekaisin. Kyseistä tyttöä oli ilmeisesti edellisessä asuinpaikassa kiusattu ja nyt hän vuorostaan päätti hankkia itselleen oman hovin, joka on hänen määräysvallassaan tyyliin kuka leikkii kenen kanssa.

Mä sanoisin että tää on yleinen harha. Omasta elämästä ja tyttöjeni tiedän että tappelut tapahtuu salassa eikä niinkun jätkillä jotka haluaa että kaikki näkisi. Osa on sellaisia ettei ne uskalla lyödä takasin ja sillonhan mitään tappelua ei voi tulla ja se on sitten toisesta kiinni että hakkaako. Näkyvillä ei tapella koska molemmat saa paskaa siitä niskaan ja paljon ja asiaa paisuttais ja molemmat leimattais. Osa on luonteeltaan sellasia että ne tulee aina nyrkit edellä heti kun hermostuu. Joka ainoa tapaus mitä mä muistan jossa on ollut vähän tälläistä mitä ap kirjoitti alkoi jossain vaiheessa tappelu. Ne vahingot on aika harvoin sellasia että kukaan menisi niistä itkemään vaikka poliisille tai koululle tai vanhemmille. Sä menetät omat kasvosi sen jälkeen ja sen takia se kynnys on niin korkea.
 
Vaikea vastata. Asiassa voi olla jotain mistä ap ei itsekään tiedä mitä. Jospa ap:n oma tyttö on tehnyt jotain ilkeää. Vaikea kuvitella, että yksi pullautetaan kaveriporukasta pois noin vain eikä sitten kukaan pidä yhteyttä, ei edes se paras kaveri.

Jospa nyt on aika tytön etsiä uudet kaverit. Jos entiset kaverit ei enää halua olla tekemisissä niin eihän perään voi ruikuttaa eikä todellakaan vanhemmat voi puuttua asiaan ja vaatia olemaan kaikkien kaveri.
 
Minun tytär on ollut samassa tilanteessa. Taistelimme vastaan. Tytär, minä ja mies.

Lähdimme hiihtolomalla mökillemme Tahkolle ja annoin tyttärelle luvan pyytää kavereita mukaan omasta porukasta. Kaikki muut paitsi "kiusaajat" (2kpl) lähti. Omasta muistista tiedän kuinka typeriä nämä syyt voivat olla. Esim trendikkäät vaatteet vähentävät kiusaamista. Kävimme kaupassa, shoppailtiin.
Voi herranen aika tämäkin kuulostaa tyhmältä... :D
Mutta toimi. Tyttäremme myös aloitti todella mielenkiintoisen harrastuksen joka ilmeisesti nosti hänen markkina-arvoaan. Tytölleni en toki sanonut että mennäänpä shoppaamaan sut takaisin piireihin.
:D
 
Mä sanoisin että tää on yleinen harha. Omasta elämästä ja tyttöjeni tiedän että tappelut tapahtuu salassa eikä niinkun jätkillä jotka haluaa että kaikki näkisi. Osa on sellaisia ettei ne uskalla lyödä takasin ja sillonhan mitään tappelua ei voi tulla ja se on sitten toisesta kiinni että hakkaako. Näkyvillä ei tapella koska molemmat saa paskaa siitä niskaan ja paljon ja asiaa paisuttais ja molemmat leimattais. Osa on luonteeltaan sellasia että ne tulee aina nyrkit edellä heti kun hermostuu. Joka ainoa tapaus mitä mä muistan jossa on ollut vähän tälläistä mitä ap kirjoitti alkoi jossain vaiheessa tappelu. Ne vahingot on aika harvoin sellasia että kukaan menisi niistä itkemään vaikka poliisille tai koululle tai vanhemmille. Sä menetät omat kasvosi sen jälkeen ja sen takia se kynnys on niin korkea.

Niinkö? Itse en ole koskaan kokenut fyysistä tappelua muiden lasten kanssa. Eikä teini-ikäiset tyttömmekään kun kysyin.
 
Minun tytär on ollut samassa tilanteessa. Taistelimme vastaan. Tytär, minä ja mies.

Lähdimme hiihtolomalla mökillemme Tahkolle ja annoin tyttärelle luvan pyytää kavereita mukaan omasta porukasta. Kaikki muut paitsi "kiusaajat" (2kpl) lähti. Omasta muistista tiedän kuinka typeriä nämä syyt voivat olla. Esim trendikkäät vaatteet vähentävät kiusaamista. Kävimme kaupassa, shoppailtiin.
Voi herranen aika tämäkin kuulostaa tyhmältä... :D
Mutta toimi. Tyttäremme myös aloitti todella mielenkiintoisen harrastuksen joka ilmeisesti nosti hänen markkina-arvoaan. Tytölleni en toki sanonut että mennäänpä shoppaamaan sut takaisin piireihin.
:D

Kyllä minä aion osaltani (sen mitä voin) vaikuttaa siihen ettei lapsiamme ainakaan vaatteiden vuoksi kiusata. Pidän huoli siitä että ovat ajan mukaisesti puettuja jos niin haluavat. En katso että se on typerää.
 
  • Tykkää
Reactions: Puuhippa
Valitettavasti lapsen on itsensä saatava tie auki haluamaansa porukkaan. Vanhemmat toki voivat auttaa juurikin kutsumalla kavereita ja vaatteilla yms. mutta itse lapsen on se lopullisesti saatava sujumaan.
 
Riippuu lapsen iästä. Meillä alakouluikäisten itsensä (poikaporukan kans siis) käytiin keskustelu että ketään ei jätetä porukasta jos porukalla ollaan ja itse sovitaan ongelmat (tulivat aina meidän ovelle kertomaan. Miksiköhän? Eikö muita vanhempia kiinnostanut) Tässä nyt tosin oli kyse siitä että aika-ajoin yks sun toinen jätettiin ilman syytä ulkopuolelle. Ja hyvin toimi; nyt sopivat itse asiansa ja ainoastaan isommassa kriisissä tulevat kertomaan.
 
Niinkö? Itse en ole koskaan kokenut fyysistä tappelua muiden lasten kanssa. Eikä teini-ikäiset tyttömmekään kun kysyin.

En minäkään. Enkä ole tönimistä kummempaan (toki sekin pitää ottaa vakavasti) väkivaltaan vielä törmännyt poikienkaan joukoissa. Olisin kyllä todella huolestunut, jos lapseni tai joku hänen "ystävä"piiristään paljastuisi salahakkaajaksi.
 
Kyllä tyttöjen harjoittama kiusaaminen on alkuvaiheessa juuri tuota, että yksi pudotetaan porukasta. Joku porukan "johtohahmo" alkaa puhua että tuo on tyhmä, ei olla sen kanssa ja muut seuraavat laumana perässä, kun "eivät muuta voi".

Meidän pihapiirissä, jossa aiemmin kaikki lapset pääsivät leikkiin mukaan ja oli reilu ilmapiiri, alkoi yksi uusi tyttö harrastaa tuota. Uhrina oli useimmiten oma, samanikäinen tyttöni, mutta joskus muutkin. Kun ihmettelin että miten paraskin kaveri meni tuohon syrjintään mukaan, oma tyttöni selitti ettei tämä voinut muuta. No, kerroin tytölleni että jokaisella on oma tahto ja aina voi valita. Ei ole mikään pakko hylätä kaveria. Pidin myös pihalla tiukan puhuttelun lapsille että kaikkien on päästävä leikkiin mukaan. Sitten kävi vielä kerran niin, että kiusaaja sai maistaa omaa lääkettään (syrjinnän kohteeksi joutuneet yhdistivät rivinsä ja jättivät tämän tytön leikin ulkopuolelle). Sen jälkeen hän lopetti valtapelit ja nyt ovat kaikki taas leikkineet sovussa. Näin helpolla ongelma ei välttämättä mene ohi, mutta jos ei tee mitään, niin sitten se ei ainakaan ratkea.
 
Tuohon leikkien ulkopuolelle jättämiseen törmää todella usein, kun vaan pitää korvat höröllä lasten leikeistä ja kyllä mä ainakin lasken sen kiusaamiseksi. Ei tietenkään kaikki viihdy kaikkien seurassa, mutta reilu pitää olla. Jos on tilanne, jossa on rajattu määrä lapsia, ketään ei jätetä ulkopuolelle. Jos taas väkeä on enemmän, voi valita seuransa, mutta mollaaminen ja yksin jättäminen on kiusaamista. Lapsetkin tajuavat eron, ainakin suurin osa.

Siksi aina ihmetyttää nämä 'ei voi pakottaa olemaan kaveri' ja 'itse pitää löytää tiensä takaisin' kommentit. Eikö noilla juuri kannusteta lasta selviytymään yksin ja mitä kiusaamista kokenut tuon jälkeen osaa tehdä: yrittää jättää taas jonkun muun yksin ja kerätä tavalla tai toisella itselleen kavereita. Ei mitenkään kannusta reiluun yhdessä olemiseen.
 

Yhteistyössä