Toggle sidebar

Pitäisikö jo ymmärtää olla pitämättä yhteyttä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Harmittaa, kun ystäväni ei ol aloitteellinen yhteydenpidossamme.
Jos laitan viestiä, hän todennäköisesti vastaa, ei toki aina, tai sitten vastausta saa odottaa vaikka seuraavaan päivään, vaikka olisi viestin käynytkin heti lukemassa.
Puheluihin harvoin vastaa, eikä soita takaisin.

Meillä on poikkeuksetta kivaa yhdessä, kun näemme. Tunnelma on välitön, hauska ja syvällinen. Tapaamisia ehdottaa niin minä kuin ystävänikin.

Ennen saatoimme viestitellä päivittäin, nyt en viitsi laittaa viestiä matkaan edes viikoittain, kun tuntuu, ettei ne toista kiinnosta ja ilahduta.
Pitäisiköhän ymmärtää lopettaa tuo yhteydenpito vallan kokonaan?
 
Älä ihmeessä tuollaisen syyn takia jätä pitämättä häneen yhteyksiä tai lähde aliarvioimaan ystävyyttänne ja sen tärkeyttä :)!

Kaikki eivät ole taitavia puhelimitse. Ja mistä sen tietää mikä elämäntilanne ystävälläsi on parhaillaan menossa, jos on vaikka huolia ja murheita, niin ehkäpä hän haluaa ne käsitellä ensalkuun itse ennen kuin lähtee vuodattamaan niitä sinulle - ja siksipä varsinkin tuollaiset ilahduttavat viestit päivässä tuovat sitä lämpöä ja kaivattua tukea eloon.

Jatka siis samaan malliin, vallankin kun tavatessanne viihdytte molemmin puolin toistenne seurassa :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Tulee vaan sellainen olo, ettei toista kiinnosta. Tai jos ei tykkää vallan lainkaan?
Surettaa koko asian miettiminen :(
Click to expand...

Tuostakin asiasta selviät parhaiten ja nopeiten sillä, että soitat ystävällesi ja kyselet kuulumisia sekä sitten kerrot omat tuntosi asiasta :)...aa, paitti että luinpa huonosti - ystäväsi ei ole hanakka vastaamaan puhelimeen. No, sitten kyselisin tilannetta viestillä. Vastaa jos vastaa, mutta en siitäkään mitään johtopäätöksiä vielä lähtisi tekemään. Seuraavan kerran kun kasvokkain olette, niin kyllähän siitäkin jälleennäkemisen tilanteesta näkee heti, mikä teidän kahden ystävyyden tilanne on. Jos se jatkuu entiseen tapaan, niin nöy vöriis :).

Sinuna vain sitkeästi jatkaisin yhteydenpitoa, se voi todella olla arvossa arvaamattomassa :)
 
Mä olen todella huono pitämään puhelimitse yhteyttä. Saatan lukea viestin kun se tulee, jos en kerkiä vastaamaan heti, se unohtii. Olen myös vähän aikaansaamaton sen suhteen. Jotenkin vaikeakin puhelimessa höpötellä niitä näitä, saati vuodattaa murheita. Tykkään keskustella kasvotusten, en puhelimessa. Se on jotenkin inhottavaa, kun ei näe toista. Mun ystävät kyllä tietää tämän, eikä onneksi sen takia pistä välejä poikki. Voi mennä helposti viikko kaksi tai useampikin, ettei olla tekemisissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Mä olen todella huono pitämään puhelimitse yhteyttä. Saatan lukea viestin kun se tulee, jos en kerkiä vastaamaan heti, se unohtii. Olen myös vähän aikaansaamaton sen suhteen. Jotenkin vaikeakin puhelimessa höpötellä niitä näitä, saati vuodattaa murheita. Tykkään keskustella kasvotusten, en puhelimessa. Se on jotenkin inhottavaa, kun ei näe toista. Mun ystävät kyllä tietää tämän, eikä onneksi sen takia pistä välejä poikki. Voi mennä helposti viikko kaksi tai useampikin, ettei olla tekemisissä.
Click to expand...
Mä oon ihan samanlainen. Ollaan molemmat, sekä minä että paras ystäväni. Tunnemme toisemme ja saammekin siksi olla just niin aktiivisia kuin milloinkin tuntuu.

Pari ystävyyden alkua on karissut tän oman epäaktiivisuuden takia. Yksi loukkaantui niin että poisti facestakin kavereista. Sanoin hänelle joskus että en ole kovin aktiivi yhteyden pitäjä, enkä ole "viikottain" yhteyksissä... no tapamme olivat niin erilaiset että alkanut kaveruus loppui lyhyeen. En mä viitsi yrittämisen vuoksi olla aktiivinen. Mulla elämässä paljon juttuja, työ, pienet lapset jne. En jaksa notkua puhlimen ääressä (usein lojuu jossain pöydällä kun olen kotona ja katsastan puhelinta vaan illall). En tykkää olla puhelimen orja. Mun luonteelle lankaliittymä sopis paremmin. Ja sen ahan yhteydenpito malli. Nykään kun pitäis olla aina kaikille läsnä. Jos puhelin piippaa niin vastata asp (ettei tulkita välinpitämättömyydeksi) jne.

Mitäs joa ap antaisit ystäväsi olla sellainen kuin on?
 
Sellainen teiniystävyyden tyyppinen suhde runsainen puheluineen ja viesteineen alkaa monia iän myötä rasittamaan ja joskus näkeminen on parempi vaihtoehto. Ei silti tarkoita ettei kiinnostaisi.
 
Kysymys teille "laiskemmille puhelimen käyttäjille":
Ärsyttääkö teitä, jos se toinen osapuoli tuottaa viestiketjuun kaksi kolmasosaa "sisällöstä"?

On vähän sellainen olo, ettei enää kehtaa laittaa viestin viestiä, ettei olisi "vaivaksi".
 
Ei se mua ärsytä - jos se on kaveri tyyli viesteillä. Kunhan ei jokainen olevastausta vaativa viesti. Mä en tosiaan ymmärrä kännykkä riippuvuutta enkä sitä että olis pakko olla aina tavoitettavissa.

Mä tykkään enemmän vaikka fb viesteilystä, yksityisesti ja kirjemäisesti. Ei tyyliin "kävin tänään kahvilla siinä uudessa paikassa, vähän siisti". Jonnin joutava löpinä kuuluu enemmän kasvotusten höpistessä osaksi sitä.... sit jos mieltä oikeasti painaa joku ja tahtoo purkaa niin siten pidempi tarina vaikka just fb:ssä. Soitan kyllä jos kaverilla suruja, murheita tai joku iso iloinen juttu.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa