Toggle sidebar

Isoja perheitä joissa eletään pienillä- max 3000 euron nettotuloilla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Löytyykö täältä isoja 3-5 lapsisia perheitä joissa nettutulot kuussa max 3000 euroa, tuossa siis mukana kaikki käteen jäävät tulot, myös lapsilisät?

Ja nyt siis en kaipaa vastauksia joissa kerrotaan kuinka paljon isommilla tuloilla eläviä täällä on vaan vastauksia nimenomaan pienillä tuloilla eläviltä.

Millaista koette elämänne olevan, jatkuvaa kitkuttamista ja rahapulaa vai koetteko että elämä on ihan hyvää pienistä tuloista huolimatta? Koetteko rahan riittävän kaikkeen tarpeelliseen?
 
Meidän tulot on tällä hetkellä nettona n.2700-2900€ vähän kuukaudesta riippuen, sisältäen lapsilisät, lapsia on 3 ja hoidan heitö kotona lukuunottamatta esikoisen eskaria 4t/pv. Tässä kuussa tulot ei olleet kuin 2200€. Parin kk päästä tulot hetkellisesti paremmat kun jään äitiyslomalle (odotan neljättä) ja neljännen syntyessä tulot ovat kuukaudesta riippuen n.3100-3300€.
Meidän mielestä meillä ei ole ollut tiukkaa, lapsilla on kerran kuussa "lelupäivä", tykkään käydä esikoisen kanssa shoppailemassa, lapsilla on nätit vaatteet ja muut tarpeet, kaapeissa on ruokaa ja laskut maksettuna, tykkään sisustaa kotia nätisti.. Kai tämä siis riippuu siitä, mitä niillä rahoilla pitää maksaa? Meillä ei ole esimerkiksi autoa eikä tarvetta sellaiseen, mies käy kävelymatkan päässä kaupassa. Emme voisi miehen sairaudesta johtuen lähteä lentokoneella etelään, enkä koe tarvettakaan, ei ole omakotitaloa yllätyskuluineen mutta sen sijaan viihtyisä kerrostalohuoneisto.. Meidän mielestä meillä kuitenkin menee hyvin. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailijakin:
Meidän tulot on tällä hetkellä nettona n.2700-2900€ vähän kuukaudesta riippuen, sisältäen lapsilisät, lapsia on 3 ja hoidan heitö kotona lukuunottamatta esikoisen eskaria 4t/pv. Tässä kuussa tulot ei olleet kuin 2200€. Parin kk päästä tulot hetkellisesti paremmat kun jään äitiyslomalle (odotan neljättä) ja neljännen syntyessä tulot ovat kuukaudesta riippuen n.3100-3300€.
Meidän mielestä meillä ei ole ollut tiukkaa, lapsilla on kerran kuussa "lelupäivä", tykkään käydä esikoisen kanssa shoppailemassa, lapsilla on nätit vaatteet ja muut tarpeet, kaapeissa on ruokaa ja laskut maksettuna, tykkään sisustaa kotia nätisti.. Kai tämä siis riippuu siitä, mitä niillä rahoilla pitää maksaa? Meillä ei ole esimerkiksi autoa eikä tarvetta sellaiseen, mies käy kävelymatkan päässä kaupassa. Emme voisi miehen sairaudesta johtuen lähteä lentokoneella etelään, enkä koe tarvettakaan, ei ole omakotitaloa yllätyskuluineen mutta sen sijaan viihtyisä kerrostalohuoneisto.. Meidän mielestä meillä kuitenkin menee hyvin. :)
Click to expand...
Pääsi ajatusvirhe paholainen hyökkäämään väliin, mies käy siis kävelymatkan päässä työssä. Kauppakin tosin todentotta on vieressä. :D
 
Mies tienaa n. 3000e ja minä 1300e eli verot pois ja meille jää käteen se n. 2900-3000e, joskus enemmän, joskus vähemmän.

En mä kyllä pidä meitä huonotuloisina. Itse olen vasta opiskelija, ja mies vasta aloittelee uraansa, joten tulot tästä tulee nousemaan. Eletään niukasti. Ei omisteta autoa, ei matkustella, ei syödä paljon ulkona, käytetään kestovaippoja, ja ostetaan melkein kaikki käytettynä. Jää säästöönkin vähäsen.
 
Mulle jää käteen 2900 kuussa kaikkine tukineen ja palkkoineen mitä saan työstäni. Lapsia on neljä, ja puolet ajasta ovat isällään. Pärjään todella hyvin. Vuokrani on kova, laskuja tulee normi määrä (en ole velkaa mihinkään, laskuilla tarkoitan normi puhelin, sähkö ym laskuja) Se viikko, kun lapset ovat isällään, tulen toimeen niin vähällä ettei tosikaan. Ruokaan ei mene juuri mitään. Voin jopa huoletta käväistä viihteelläkin, sekään ei lompakkoani rankaise kovinkaan paljon. En ymmärrä niitä jotka valittaa, ettei tällaiset tulot riitä mihinkään. Ehkä se on elämänhallintakysymys.
 
Meillä tulot 3500e,lapsia on viisi.
Koemme elämämme ihan hyväksi. Välillä on tiukkaa mutta siitäkin selviämme.

Meillä on kova vuokra,auto jota lyhennämme. Autoa siltikin tarvitaan sillä mies opiskelee toisella paikkakunnalla.

Olen itse äitiyslomalla.

Saadaan toimeentulotukea.

Meillä on hyvä tukiverkosto ja saadaan apua esim.lasten vaatteisiin ym.tarvittaessa.

Emme matkustele mutta yritetään aina vähintään kerta vuodessa järkätä jotain extraa normi arkeen.

Ruoka ym.kauppaostokset hoidetaan harkiten ja kerralla osyetaan parin viikon ruuat ym. Suunnittelen ruuat etukäteen jokapäivälle. Aina on ruokaa kaapeissa ja ruokaa riittää yleensä lasten kavereillekin mikäli haluavat syödä meillä.
 
Meillä 3 alle kouluikäistä. Paljon hankitaan tavaroita käytettynä sekä taloudellisista syistä että ympäristön vuoksi. Asutaan omistusasunnossa keskisuuressa kaupungissa. Velkaa vielä jäljellä mut vastike kohtuu pieni.
Koen, että elämme tavallista, hyvää elämää. Ruokakulut pienemmät mitä monilla muilla, koska tykätään laittaa ruokaa alusta asti itse ts. emme osta puolivalmisteita tai eineksiä juuri koskaan. Joskus syödään ulkona. Käydään joskus lomalla ulkomailla, mut ei välttämättä ihan joka vuosi. Harrastukset liittyvät lähinnä liikuntaan ja kulttuuriin, mutta ovat aika halpoja alkuhankintojen jälkeen. Emme halua hirveää materiakasaa ympärillemme, joten ostamme uusia asioita vasta harkinnan jälkee . Usein etsimme hyvälaatuisia tuotteita, jotta ne kestäisivät mahdollisimman kauan.
 
Tuo on nykyään aika harvinaista.
Suuria perheitä Suomessa (ja muissa pohjoismaissa) "tekevät" tilastollisesti nimenomaan akateemiset, hyvin koulutetut ja taloudellisesti hyvin toimeentulevat ihmiset.

Tsemppiä kaikille, jotka joutuvat käyttämään extra energiaa ja luovuutta arjesta selviämiseen!
 
Käteen jää kahdelta aikuiselta n. 2800 e /kk, lapsia 3 alle kouluikäistä. Hyvin tullaan toimeen, en koe että pitäisi kituuttaa. Asutaan pikkupaikkakunnalla omakotitalossa ja asumiskulut kaikkinensa on hyvin kohtuulliset. Moni maksaa samoista neliöistä paljon suurempaa vuokraa kuin mitä me lyhennämme asuntolainaa. Todella maltillinen laina ja matalat asumisen kustannukset on avaintekijöitä.

Mistään välttämättömästä ei ole puutetta. Lasten vaatteet hankin hyväkuntoisina käytettyinä tai alesta. En kyllä usko että paremmillakaan tuloilla ostaisin kaikkea uutena kaupasta. Kierrätyksestä on tullut jo pienimuotoinen harrastus ja elämäntapa, ja onhan se ekologistakin. Teen normaalia kotiruokaa. Lapsilla ei vielä ole varsinaisia harrastuksia.

Emme juuri matkustele, ainakaan mihinkään kauemmas. Siihen ei kyllä ole mitään haluakaan eikä pienten lasten kanssa myöskään energiaa. Kumpikin ollaan aika lailla kotihiiriä. Käymme vain harvoin leffassa/teatterissa tms. Ulkona kyllä syödään melkein kerran viikossa, se on kai suurin "pahe".

Kaksi autoamme on kyllä rahasyöppöjä, toivon että voitaisiin toisesta luopua mutta tässä tilanteessa ei vielä onnistu. Ja onhan meilläkin ahdistuksen aiheita: Se kuuluisa puskurirahasto nimittäin puuttuu, eli jos sattuu isoja ennakoimattomia menoeriä, hajoaa vaikka tiskikone ja auto samassa kuussa niin tiukalle menee. On noita tilanteita ollutkin ja sitten on mennyt viikko-pari että on pitänyt ostoslistatkin tehdä "eurolleen". Sosiaalitoimen asiakkaita ei kuitenkaan koskaan olla oltu. Kädestä suuhun -elämäähän tämä vähän on, mutta hyvää elämää. Monen näkökulmasta ehkä kituuttamista, itse emme koe niin. Menot kasvaa varmaan kun lapsetkin tulee isommiksi, haluaa harrastaa yms. mutta niinpä pitäisi tulojenkin kasvaa. Itse nimittäin opiskelen vielä yliopistossa ja valmistuminen alkaa häämöttää :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mummeliisa:
Tuo on nykyään aika harvinaista.
Suuria perheitä Suomessa (ja muissa pohjoismaissa) "tekevät" tilastollisesti nimenomaan akateemiset, hyvin koulutetut ja taloudellisesti hyvin toimeentulevat ihmiset.

Tsemppiä kaikille, jotka joutuvat käyttämään extra energiaa ja luovuutta arjesta selviämiseen!
Click to expand...

Nämä tilastot eivät kyllä omassa tuttavapiirissäni päde... tiedän nopeasti miettien ehkä kymmenkunta suurta perhettä (lapsia yli 4) ja KAIKKI heistä kuuluvat kyllä alempaan keskiluokkaan sekä tulojen että koulutuksen perusteella. Näillä henkilöillä kun ei ura eikä tulotasokaan niin paljon kärsi kotonaolosta kuin enemmän koulutetuilla henkilöillä. Mun on aika vaikea uskoa tätä tilastotietoa.
 
meillä lapsia 9 ja kaksi vanhempaa,molemmat työttömänä tällä hetkellä.tulot 3300e kuussa ja ei meillä kyllä minusta mitenkään erityisen tiukkaa ole,pitää vaan osata elää tulojensa mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mummeliisa:
Tuo on nykyään aika harvinaista.
Suuria perheitä Suomessa (ja muissa pohjoismaissa) "tekevät" tilastollisesti nimenomaan akateemiset, hyvin koulutetut ja taloudellisesti hyvin toimeentulevat ihmiset.

Tsemppiä kaikille, jotka joutuvat käyttämään extra energiaa ja luovuutta arjesta selviämiseen!
Click to expand...


Tähän pitäisi kyllä saada jotain faktaa, tilastoa tai muuta?

Itselläni on sellainen käsitys, että suuria perheitä tehtailevat eivät suinkaan ole niitä hyväosaisimpia, päinvastoin. Tiedän useita heikosti elämässään menestyneitä, jotka tekevät lapsia kun eivät paljon muutakaan saa ajoiksi.

Hienoa olisikin jos hyväosaiset hankkisivat ne suuret perheet, eivätkä ne ongelmatapaukset.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa