Emetofobia eli järkyttävä oksentamisen pelko

[Oksennuspelkoinen]

Hei, olen pahimman laatuinen oksennuspelkääjä, ollut ihan leikki-ikäisestä lapsesta. Tutkittu kaikki mahdollinen mm epilepsia, lapsena vietin siis sairaalassa aikaa kun yritettiin selvittää mikä on, no ei selvinnyt. Ja muistan kuinka ajattelin aina että sitten kun täytän 18-vuotta, en enää pelkää kun olen aikuinen jne. Mm autolla matkustaminen oli ihan hirveää, yrjösin takapenkin lattialla ja huusin että viekää sairaalaan. No nyt olen lähes nelikymppinen nainen ja pelkään oksentamista enemmän kuin mitään. Aiemmin panikoin vain kun tauti oli päällä, mutta nykyään se hallitsee jokaista päivää. Ainoastaan kun olen töissä, pystyn olemaan ajattelematta asiaa, kunnes joku työkaveri kertoo että lapsi on oksennustaudissa...
No olen nyt päättänyt selvitä tästä ja hakea apua, vihdoinkin! Olen menossa arvioon yksityiselle puolelle, siis mikä voisi auttaa. Olen itse miettinyt hypnoosia osana parantumista, mieli ja pelko on niin älyttömän voimakasta, että jos saisi mieleen ujutettua myönteisiä ja kantavia ajatuksia pelkotilanteeseen. Puhelimessa alustavien tietojen perusteella terapeutti arvioi että pelko liittyy paniikkiin, joka tulee oksentamistilanteessa, paniikki on niin kova että menetän tajuntani. Tämä pelko on nyt aiheuttanut jo pakko-oiresta käytöstä; en koskaan syö mitään mihin joku toinen on koskenut, en todellakaan autossa istu pelkääjän paikalla vaan ajan ettei tule huono olo, en mene lentokoneeseen, vessan ovea en aukaise paljaalla kädellä jne jne näitä on loputtomasti. Mietin kaihoten niitä aikoja kun jokainen terve päivä oli onnellinen enkä miettinyt koko oksennustautia, nyt en mitään muuta mietikään kuin että jos sairastun.. raskasta!
Se helpottaa jo että tietää että on muitakin joilla on sama outo vaiva, en ole hullu eikä tätä tarvitse hävetä. Minusta on helpottavaa kuulla muiden selviytymiskeinoista, se valaa uskoa että tästä selvitään. Voimia Kaikille!!!

 

[Fobiaa vai pelkkää pelkoa]

Nyt on pakko vastata, vaikka keskustelusta onkin jo aikaa. Tunnistan itsesdäni myös emetofobian oireita. Pelkään itse oksentamista mutta ennen kaikkea sitä, että joku toinen oksentaa. Jos tiedän jollakulla lähelläni olevalla olevan paha olo, sydämeni alkaa hakkamaan, kylmä hiki nousee pintaan ja haluaisin vain päästä pois tilanteesta.

Emetofobiasta poiketen en ole turhan tarkka hygieniasta, enkä esimerkiksi pese käsiäni tai siivoa yhtä mittaa. En myöskään pelkää ulkona syömistä tai juhlimista. Tosin yritän aina välttää krapulan ja tiedän omat rajani juomisessa enkä ole koskaan oksentanut alkoholin takia. Reissaan melko paljon ja reissuilla noudatan normaalia käsihygieniaa. Mietin kuitenkin ehkä tarkemmin, mitä tohdin syödä ja mitä en. Tämä ei kuitenkaan mielestäni rajoita minua, vaan on ihan luonnollista varovaisuutta - eihän kukaan halua sairastaa lomallaan.

Joskus mietin, voinko hankkia koskaan lapsia, koska pelkäisin liikaa heidän oksennustautejaan. En sinänsä kanna niinkään huolta siitä, että saisin itse tartunnan. Pikemminkin pelkään sitä tilanteen kontrolloimattomuutta. Lapset eivät välttämättä osaa ilmaista tarpeitaan, ja siksi oksennus voi yllättää "milloin vain". Olenkin sanonut avopuolisolleni hieman leikilläni, että jos joskus saamme lapsia, joudun muuttaa muualle aina oksennustaudin ajaksi, koska en pysty kuuntelemaan ja katsomaan oksentamista. Raskauspahoinvointia en sinänsä pelkää.

Haaveilin (ja haaveilen joskus edelleen) lääkärin ammatista, mutta ajatus siitä, että joutuisin kohtaamaan oksentavia potilaita, kammoksuttaa minua. Jos täällä on valmistuvia tai valmistuneita lääkäreitä, kuulisin mielelläni, jos jollakin on ollut tai on edelleen oksentamisen pelkoa. Muutenkin kaipaan vertaistukea ja vinkkejä, miten olette pyrkinyt pääsemään tai olette päässyt eroon pelostanne.

 

[vierailija]

Tuohon auttaisi todennäköisesti se, että oksennusfoobikko kokisi jonkin kamalan,traumaattisen tilanteen tai sairastuisi esim. syöpään jonka johdosta ymmärtäisi että suuntaa sitä energiaa vähän väärään suuntaan.
Toisinsanoen, tajuaisi että on aika paljon vakavampia ja pelottavampia asioita maailmassa kuin oksentaminen.
Jos kaikki energia menisi selviytymiseen ja siihen säilyykö hengissä,saako jostain hommattua tarpeeksi ruokaa ja nukkumapaikan ensi yöksi ei olisi oksennuspelosta tietoakaan..
Nää on näitä ongelmia kun menee liian hyvin ja ihminen ei osaa käsitellä ahdistuksen tunteita.
Kai sua eniten pelottaa se hallinnan menetys, ehkä tekisi hyvääkin menettää joskus täysi kontrolli ja joutua häpeämään niin että sattuu niin ei pelottaisi oksennus enää.

 

[fobiaa vai pelkkää pelkoa]

Tuohon auttaisi todennäköisesti se, että oksennusfoobikko kokisi jonkin kamalan,traumaattisen tilanteen tai sairastuisi esim. syöpään jonka johdosta ymmärtäisi että suuntaa sitä energiaa vähän väärään suuntaan.
Toisinsanoen, tajuaisi että on aika paljon vakavampia ja pelottavampia asioita maailmassa kuin oksentaminen.
Jos kaikki energia menisi selviytymiseen ja siihen säilyykö hengissä,saako jostain hommattua tarpeeksi ruokaa ja nukkumapaikan ensi yöksi ei olisi oksennuspelosta tietoakaan..
Nää on näitä ongelmia kun menee liian hyvin ja ihminen ei osaa käsitellä ahdistuksen tunteita.
Kai sua eniten pelottaa se hallinnan menetys, ehkä tekisi hyvääkin menettää joskus täysi kontrolli ja joutua häpeämään niin että sattuu niin ei pelottaisi oksennus enää.

Fobia vaan on siitä jännä juttu, että siihen ei järkipuhe auta. Luuletko tosiaan, että pelkään oksentamista vain, koska minulla menee elämässäni niin hyvin, ettei ole muuta pelättävää. Voin kertoa, että luulet väärin. Kyllä minulla on ihan ne samat huolenaiheet varmaan kuin muillakin, mutta jostain syystä tunnen niin suurta pakokauhua oksentamiseen, etten halua juuri edes ajatella sitä. Järjellä ajateltuna tiedän paljon pelottavampiakin asioita kuin oksentaminen, mutta eipä siitä ole mitään iloa fobian hallinnassa.

Hallinnan menettämisen suhteen olet oikeassa. Pelkään myös lentämistä juuri siitä syystä, etten voi itse hallita tilannetta. Toisaalta olen varmasti joutunut kokemaan elämässäni häpeän (ja myös myötähäpeän) tunteita ihan riittämiin, enkä usko, että täydellinen kontrollin menettäminen johtaisi oksennuspelon parantumiseen.

 

[vierailija]

Fobia vaan on siitä jännä juttu, että siihen ei järkipuhe auta. Luuletko tosiaan, että pelkään oksentamista vain, koska minulla menee elämässäni niin hyvin, ettei ole muuta pelättävää. Voin kertoa, että luulet väärin. Kyllä minulla on ihan ne samat huolenaiheet varmaan kuin muillakin, mutta jostain syystä tunnen niin suurta pakokauhua oksentamiseen, etten halua juuri edes ajatella sitä. Järjellä ajateltuna tiedän paljon pelottavampiakin asioita kuin oksentaminen, mutta eipä siitä ole mitään iloa fobian hallinnassa.

Hallinnan menettämisen suhteen olet oikeassa. Pelkään myös lentämistä juuri siitä syystä, etten voi itse hallita tilannetta. Toisaalta olen varmasti joutunut kokemaan elämässäni häpeän (ja myös myötähäpeän) tunteita ihan riittämiin, enkä usko, että täydellinen kontrollin menettäminen johtaisi oksennuspelon parantumiseen.

Järkipuhe ei auta, totta.
Silti ihan itse pidät yllä fobiaasi, omalla mielelläsi.
Sinä kärsit ahdistuksesta jonka suuntaat siihen oksennuspelkoon, kohde voisi olla joku muukin.
Jos et pelkäisi oksentamista, pelkäisit sairaalloisesti jotakin muuta.
Ihmisellä ei ole loputtomasti energiaa ja aivokapasiteettia, jos kaikki aivotyöskentelysi menisi siihen että miettisit miten selviät hengissä huomiseen et enää pelkäisi oksentamista.

 

[Fobiaa vai pelkkää pelkoa]

Järkipuhe ei auta, totta.
Silti ihan itse pidät yllä fobiaasi, omalla mielelläsi.
Sinä kärsit ahdistuksesta jonka suuntaat siihen oksennuspelkoon, kohde voisi olla joku muukin.
Jos et pelkäisi oksentamista, pelkäisit sairaalloisesti jotakin muuta.
Ihmisellä ei ole loputtomasti energiaa ja aivokapasiteettia, jos kaikki aivotyöskentelysi menisi siihen että miettisit miten selviät hengissä huomiseen et enää pelkäisi oksentamista.

Usko pois, jos voisin muuttaa tilanteen oman pääni avulla toiseksi, tekisin sen. En kaipaa jossittelua vaan vertaistukea, apua, kertomuksia, miten joku toinen on selvinnyt asian yli.

Voit siirtyä toiseen keskusteluun esittämään elämänohjeitasi.

 

[vierailija]

Usko pois, jos voisin muuttaa tilanteen oman pääni avulla toiseksi, tekisin sen. En kaipaa jossittelua vaan vertaistukea, apua, kertomuksia, miten joku toinen on selvinnyt asian yli.

Voit siirtyä toiseen keskusteluun esittämään elämänohjeitasi.

Mistä tiedät etten ole itse kärsinyt vastaavasta?
Päänsilittely ja voivottelu siitä miten on rankkaa kun on tuollainen ongelma, ei auta mitään.
Tai se että jää pyörimään siihen harhaan etten minä nyt vaan voi tälle mitään kun mulla on tää ongelma ja olen täysin sen vietävissä.

Mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua jos oksennat?
Itse sun täytyy se työ tehdä, että paranet tuosta.
Helppoa tietä ei ole.

 

[vierailija]

Itse olen pelännyt oksentamista ties kuinka kauan. Nyt kun on omia lapsia, on joka vuosi joutunut käymään läpi nämä oksennustaudit. Myönnän, että ne ovat inhottavin osa lapsellisen perheen elämääni. En tiedä onko tähän pelkoon mitään parannuskeinoa. Joku on kuulemma käynyt juttelemassa psykologilla eikä sekään ole auttanut. Mutta tiedän, että on useita ihmisiä, jotka kärsivät samasta pelosta. Ja olen kohdannut elämässä suurta suruakin yhden lapseni osalta eikä se ole pelkoa vähentänyt. Tämä pelko on kyllä stressaavaa kun joka päivä suunnilleen miettii mahdollisesti tulevaa oksennustautia. Ja sitten kun tauti tulee johonkin lapseen, alkaa seuraavaksi pelkäämään, että kehen se seuraavaksi tarttuu. Jos joku lapsista sanoo, että mahaan koskee, otan sangot valmiiksi esiin ja käärin lasten huoneesta matot pois. Itseeni ei lasten oksennustaudit ole vielä tähän mennessä tarttuneet, koska huolehdin hygieniasta niin hyvin ja liekö vastutuskyvyllä asiansa. Mieheen ne kylläkin lähes poikkeuksetta tarttuvat.

 

[Kauhava tyttö]

Minullakin on emetofobia se häiritsee minun arkea koska välillä en pysty juomaan tai syömään mitään, huono olo harhoja, nielemis ongelmia ja pelkään koko ajan että joku oksentaa tai minä itse

 

[vierailija]

Minullakin on emetofobia se häiritsee minun arkea koska välillä en pysty juomaan tai syömään mitään, huono olo harhoja, nielemis ongelmia ja pelkään koko ajan että joku oksentaa tai minä itse

Minullakin on tämä sama ja tuntuu että se pilaa elämäni ja parisuhteen Haluaisin vain elää normaalia elämää

 

[vierailija]

Kertokaa omia kokemuksia, olisi kiva kuulla minkäkaltaisenne teidän kyseiset pelot ovat ja kuinka paha tämä teilöä on? ja jos olette hankkineet/saaneet apua niin miten ja mistä? KIITOS TUHANNESTI <3

 

[vierailija]

Mulla olo oksentamisen pelko lapsena, aika voimakaskin vielä. Teini-iässä kun tuli vedettyä ekoja kännejä ja tietenkin sitten sen yhteydessä oksennettua, niin pelkotila hävisi. Sitä yksinkertaisesti vain huomasi, ettei se oksentaminen niin kovin kummoista ole. Päinvastoin se aina helpottaa heti oloa.