14-vuotias on teini-ikäinen, alaikäinen lapsuudesta aikuisuuteen pikkuhiljaa siirtyvä. Vasta 20-vuotiaana hän ei enää ole teini, vaan aikuinen. Aivot ovat vielä kehittymättömät ja ajatuksenjuoksu aikuisempiin verrattuna keskeneräistä, ja maailma mustavalkoista. Sama lapsi voi yhdessä hetkessä olla vastuuntuntoinen lapsenvahti ja tarkkanäköinen havainnoija, ja toisessa hetkessä toimia käsittämättömällä tavalla. Esimerkiksi liikenteessä lapset ja nuoret voivat tehdä kovin yllättäviä ratkaisuja hetken mielijohteesta.
Tuon ikäistä tyttöä saattavat jo hiukan kiinnostaa pojat ja vähän vanhemmat pojat erityisesti. Mutta kiinnostus ei tarkoita, että aikuinen saa tätä kiinnostusta käyttää hyväkseen. Osoitettu uteliaisuus ja kiinnostus ei tuossa iässä eikä myöhemminkään tarkoita lupaa toiselle tulla koskettelemaan kielloista huolimatta.
Kyseisestä tapauksesta ei kerrota niin paljon, että saisi selkeän kuvan tapahtuneesta. Onko tyttö esimerkiksi lupautunut sovittamaan vaatteita, kun aikuinen pyytää. Ja yllättäen kesken sovittamisen tämä aikuinen on tuppautunut koppiin. Monella tuonikäisellä on (onneksikin) aikuisia kohtaan auktoriteetinkunnioitusta, jota valitettavasti jotkut kehtaavat käyttää väärin. Tuollaisessa tilanteessa menee myös herkästi lukkoon - epäuskosta, pelosta, yllätyksestä...