Miksi 'rakastan'sanon käyttö on niin vaikeaa?

[vierailija]

Olen tutustunut baarissa ihanaan komeaan mieheen.Ollaan tapailtu 6kk ja nähty 1-4kertaa viikossa.Oltu yötä yhdessä ym

Mulla pitkä ja huono suhde takana ja kesti kauan että uskoin että tuo ihminen voisi tykätä minusta.Ihan hiljattain vasta.Enkä vieläkään usko että haluaisi olla mun kanssa
Emme siis seurustele.

Miksi aikuisella ihmisellä on niin vaikeeta sanoo rakastan /rakastan sua paljon.En vaan saa sitä millään sanottua,pelkään. Mutta eipä myöskään mies ole sanonut rakasra sanaa. Onko kaksi ujoa löytäneet toisensa ja kumpikaan ei vaan saa sanotuksi.

Itse pelkään että jos heittäydyn täysillä tähän niin tulen hylätyksi.Entä jos mies van leikkii tunteillani kun on noita pikasuhteita harrastanut ja poikamiehenä ollut 10v.
Toisaalta taas on kerran esitellyt minut vanhenmilleen.

 

[vierailija]

Sanot että ette seurustele niin miksi pitäisi niin sinun kuin miehenkään tunnustaa rakkauttaan?? Eikö se sanota yleensä seurustelukumppanille.

 

[vierailija]

Sano sinä ensin että tykkäät tosi paljon ja haluaisiko hän seurustella

 

[vierailijapim]

Yksi syy voi olla jollei sun lapsuudenkodissa ole koskaan puhuttu noin. Silloin se ei välttämättä tule kiinnostaa.

Miksi on välttämätöntä julistaa ääneen rakkautta? Kerro tunteistasi sellaisilla sanoilla, jotka susta tuntuu oikeilta ja luontevilta ja sopii juuri sun suuhun.

 

[vierailijaPim]

Ap, muutan kantaani. Sikset saa sanottua, koska olet vaan tollo ja sosiaalisesti kyvytön.

 

[vierailija]

Olette 6kk aikana nähneet 1-4 kertaa viikossa ja ette mielestänne seurustele? Miksi siis tapailette? Hyväksikäytät häntä?
Mistä teitä sikiää?
Tuntuu että et edes kykene ketään ikinä rakastamaankaan.

 

[vierailija]

Olette 6kk aikana nähneet 1-4 kertaa viikossa ja ette mielestänne seurustele? Miksi siis tapailette? Hyväksikäytät häntä?
Mistä teitä sikiää?
Tuntuu että et edes kykene ketään ikinä rakastamaankaan.

Eihän sen tarvitse ap:n syytä olla. Voihan se mieskin haluta nähdä vain noin harvoin. Molemmilla/toisella voi olla lapsia eikä näkemiset onnistu niin usein. Syitä voi olla monia.

Mutta tuota en ymmärrä jos on 6kk nähty ettei se ole seurustelua.

 

[vierailija]

Mutta tuota en ymmärrä jos on 6kk nähty ettei se ole seurustelua.

Varmaan sen vuoksi että silloin on helppoa sanoa itselle että ei ole pettämistä kun samalla tapailee 2-5 muuta kaveria kanssa.

 

[vierailija]

Eihän sen tarvitse ap:n syytä olla. Voihan se mieskin haluta nähdä vain noin harvoin. Molemmilla/toisella voi olla lapsia eikä näkemiset onnistu niin usein. Syitä voi olla monia.

Mutta tuota en ymmärrä jos on 6kk nähty ettei se ole seurustelua.

Seurustelun aloittaminen on ongelma mun pääkopassani.Edellinen suhde oli hirveä!!Enkä usko että nyt ainakaan olen valmis uuteen suhteeseen.(seurustelu mielessä/yhteen muutto tms) Näin on ollut mulla ok.Sitä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo.
Lisäksi nyt vasta viimisen kuukauden aikana olen huomannut kuinka paljon toista ikävöin ja kaipaan,tämä siis sitä rakkautta johon en vaan aikasemmin uskonut enään ikinä minulle tapahtuvan.
Mies tietää edellisen vaikean suhteeni ja ollaan sen takia edetty vaan tällä tapailu tasolla.Tietty läheisyyttä on ollut.Ja sopimus että muitten kanssa ei vehdata.
Lisäkseen kun lapsiakin löytyy niin en ole halunnut hätiköidä.
Nyt haluaisin antaa miehelle jonkin singnaalin että ikävöin ja rakastan kovasti.
Toisaalta toivon että ne mun teot puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa.

 

[vierailija]

Ikävöimisen voi kertoa vaikka viestillä. Rakastan sinua sanan voi korvata alkuun vaikka tykkään susta tosi paljon/ihan hirveästi tms.
Voihan olla että mieskin haluaisi sanoa samaa (rakastaa) mutta ei uskalla jos ajattelee että pelästyt siitä tms.

 

[vierailija]

Ihan normaalia. Suomessa ei ole ollut tapana tehdä tuollaisia tunnustuksia ihan tuosta noin vaan.. tai siis, niitä ei ole tapana viljellä koko ajan niin kuin monissa muissa kulttuureissa. Jotkut tietysti tulee nyt huutelemaan, että kyllä heillä tämä on ollut ihan normaalia ja blaa blaa blaa, mutta kyllä voidaan ihan yleisesti sanoa, että ei nuo sanat ole suomalaisten suusta ihan arjessa jatkuvasti kuuluneet... Niitä poikkeuksiakin tietenkin on! Itsessäänkin sana "rakastaa" on täynnä kovia konsonantteja, joten se ei tule ihan tuosta noin vaan, kuten joku "I love you". Eka kunnon suhteeni ajautui siihen, että opin käyttämään sanaa runsaastikin, mutta onhan sitä usein hieman hankala sanoa uudessa suhteessa. Rakastamisessa ei nyt kuitenkaan mitään pahaa pitäisi olla, joten rohkeasti vaan yrittämään sen sanomista. Turha hävetä, vaikket heti saisikaan vastakaikua. Mitäs pahaa sinä sillä olisit tehnyt? Tavalla tai toisella on se tullut sen ensi kertaa kuitenkin kakistettua, ja sen jälkeen se onkin tullut helpommin. Alkoholilla on ollut kyllä näppinsä pelissä jonain ekana tunnustuskertana, vaikken sitä sen kummemmin ollutkaan suunnitellut.