U
Ukoton
Vieras
Niinkuin otsikko sanoo, tässä sitä nyt ollaan, ensimmäistä kertaa 17 vuoteen oikeasti sinkkuna. Takana 4 vakavaa suhdetta, jotka on kestäneet 8v, 3v, 6v ja viimeisin vajaan vuoden. Sitä on aina vain kilttinä tyttönä jäänyt jatkamaan suhdetta, vaikeitakin eroja ja suhteita ennen niitä.
Nyt pidin pääni kerrankin, enkä suostunut muuttamaan yhteenkään, vaikka mies kovasti olisi halunnut. En näe enkä koe sellaiselle tarvetta, en näe tarvetta enää koko miehelle. Ehkä tämä on ohimenevä kausi. Eilen päätettiin tuon vajaan vuoden seurustelun jälkeen että erotaan, ettei tämä kanna tämän pidemmälle.
Tuntuu helvetin pahalta, vaikka päätös lähti päällimmäisenä minusta. Se läheisin ja rakkain ihminen on ollut aina se toinen puolisko. Rakas oli tämäkin, mutta miksi jatkaa suhdetta, joka ei tunnu enää hyvältä.
Kaverit on vuosien saatossa kadonnet ja pariutuneet kukin tahollaan, ja huomaan olevani ihan helvetin yksinäinen. Ei ole oikein ketään kenelle soittaa, sinkkukavereita tms, itsehän olen ne vuosien saatossa karistanut kun olen itsekin takertunut parisuhteeseen ja unohtanut muut ihmissuhteet. meilkein jo pelottaa, onko minulla pian taas mies nurkissa ihan vain siksi, etten osaa olla yksin.
Potkikaa nyt päähän ja sanokaa, millä eväillä tästä eteenpäin?!
Nyt pidin pääni kerrankin, enkä suostunut muuttamaan yhteenkään, vaikka mies kovasti olisi halunnut. En näe enkä koe sellaiselle tarvetta, en näe tarvetta enää koko miehelle. Ehkä tämä on ohimenevä kausi. Eilen päätettiin tuon vajaan vuoden seurustelun jälkeen että erotaan, ettei tämä kanna tämän pidemmälle.
Tuntuu helvetin pahalta, vaikka päätös lähti päällimmäisenä minusta. Se läheisin ja rakkain ihminen on ollut aina se toinen puolisko. Rakas oli tämäkin, mutta miksi jatkaa suhdetta, joka ei tunnu enää hyvältä.
Kaverit on vuosien saatossa kadonnet ja pariutuneet kukin tahollaan, ja huomaan olevani ihan helvetin yksinäinen. Ei ole oikein ketään kenelle soittaa, sinkkukavereita tms, itsehän olen ne vuosien saatossa karistanut kun olen itsekin takertunut parisuhteeseen ja unohtanut muut ihmissuhteet. meilkein jo pelottaa, onko minulla pian taas mies nurkissa ihan vain siksi, etten osaa olla yksin.
Potkikaa nyt päähän ja sanokaa, millä eväillä tästä eteenpäin?!
