Joutilaat ovat aikapommi - opeta lapsellesi työnteon ja verojen maksamisen tärkeys

[Echo]

Ei kaikki, mikä tässä elämässä on nautittavaa, vaadi aina rahaa. Elämän nautinnot ovat vähän erilaisia, ihmisestä riippuen.

Joo, ihmiset, luonto ja terveys on ilmaisia. Mut harvemmin pitkäaikaistyöttömillä, pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuutta vaikka muutaman päivän Lapin reissuun hiihtolomalla, tai sit se säästäminen on täytynyt aloittaa jo aikaisemmin.

Mun yks tuttu on satsannu 15-17 vuoden ajan perheeseen. Nyt kun nelikymppisenä haluis oman alan töitä niin hän huomaa että koulutus ja työkokemus puuttuu. No, vielä on aikaa 20 vuotta ennen eläkeikää.

 

[vierailija]

Suoraviivaisesti ajateltuna näinhän se on. Valtiolla ei ole rahapuuta vaan rahat kouluihin, palveluihin, tukiin jne tulee veronmaksajilta. Sekä yksilöiltä että yhtiöiltä jne...

Ja ei tuo "laiskistuminen" lienee myös osatotuus. Osa lapsista kasvaa siihen epätoivoon "ei oo töitä...työ ei kannata... sossu hoitaa". Ei se kovin toiverikas elämän malli ole saati kannustava

Silloin kun vanhemmat ovat lamaantuneet, lasten kohdalla ainoa toivo on yhteiskunnan kannustus, vaikka sitten koulujen kautta.

Kolikon toinen puoli on sitten se minkä herra ministerikin sai valitettavasti kokea. Ne jotka ovat töissä...heiltä vaaditaan monasti tolkuttomia suorituksia. Henkilökuntaa on vähennetty vaikka työt ei olisikaan samassa suhteessa vähentyneet. Ihmiset ajetaan höllään hirteen. Pakko tehdä 1,5-2 ihmisen työt ettei olisi seuraavissa potkijaisissa listoilla...samalla nämä ihmiset tuntevat nahoissaan "rangaistuksen" joka korkeana verotuksena tunnetaan. Niitä keskituloisiahan tässä maassa eniten rokotetaan.

Tästä seuraa se että työkykyiset ja siihen kykenevät ajetaan loppuun ennen kuin eläke edes häämöttää. Mielenterveydelliset syyt on yksi suurin syy työperäisiin sairaseläkeisiin... eikä kai suomella siihen ole varaa.

Homma on tosi solmussa. Osa väestä on täysin lamaantunut ja osaa "tappaa itsensä" työllä..

EK:n ja yrittäjien ahdneudella ja röyhkeydellä ei ole rajaa.

Osaa ihmisistä lisäksi kyykytetään orjatyövoimana ilmaistöissä, jopa alan rautaisia ammattilaisia, jotka epäonnekseen ovat jo liian ikääntyneitä ja potkittu pois vakituisesta työpaikastaan.

 

[vierailija]

Joo, ihmiset, luonto ja terveys on ilmaisia. Mut harvemmin pitkäaikaistyöttömillä, pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuutta vaikka muutaman päivän Lapin reissuun hiihtolomalla, tai sit se säästäminen on täytynyt aloittaa jo aikaisemmin.

Onko se Lapin reissu tarpeen? Parasta on, kun asuu jossain kivassa luonnonläheisessä paikassa, jossa voi mennä luontoon joka päivä. Parasta on mieleinen arki eikä yksiittäiset lomamatkat. Jotkut elävät lomia varten. Itse nautin mieluiten tästä hetkestä, jokaisesta päivästä ja omasta kodista.

 

[vierailija]

no nykyajan vanhemmat opettaa lapselle, että maataan kotisohvalla ja ollaan tietokoneella. ja että jos ei viitsi töitä tehdä, niin kyllä sossu elättää.

Suurin osa työttömistä viitsisi erittäin mielellään tehdä töitä, mutta aika harva työnantajista viitsii enää maksaa sellaista palkkaa, jolla pystyy elättämään itsensä, perheestä puhumattakaan.

 

[Echo]

Onko se Lapin reissu tarpeen? Parasta on, kun asuu jossain kivassa luonnonläheisessä paikassa, jossa voi mennä luontoon joka päivä. Parasta on mieleinen arki eikä yksiittäiset lomamatkat. Jotkut elävät lomia varten. Itse nautin mieluiten tästä hetkestä, jokaisesta päivästä ja omasta kodista.

No, voithan sä kasvattaa lapsesi pelkästään joillain metsäretkillä ja naavan etsimisellä, eväänä aina joku termarijuoma ja sämpylät. Niin minäkin teen, rakastan luontoa.
Mut jossain vaiheessa lasta on hyvä viedä lähimetsää kauemmas.

 

[vierailija]

No, voithan sä kasvattaa lapsesi pelkästään joillain metsäretkillä ja naavan etsimisellä, eväänä aina joku termarijuoma ja sämpylät. Niin minäkin teen, rakastan luontoa.
Mut jossain vaiheessa lasta on hyvä viedä lähimetsää kauemmas.

On tullut käytyä kaukolomilla. Sen vuoksi en ymmärräkään, miksi ne olisivat niin tarpeellisia, koska ilman pärjää hyvin. Pärjää paljon paremmin kuin sellainen perhe, jolle arki on työtä 24/7 ja ainoasttan lomat ovat aikaa, jolloin on vapaa arjen kärsimyksestä ilman hetkenkään lepoa.

Toki kivahan se on joskus matkustella lasten kanssa. Mutta jos se ei ole mahdollista, niin ei kannata sen vuoksi masentua, sillä enempi se muu aika kuin lomat merkitsevät..

 

[vierailija]

Ihmisillä on erilaisia tarpeita. Osa kaipaa statusta yhteisössään, ja näille työ on yleensä hyvin tärkeä asia. Se suorastaan tuo merkityksen koko elämälle ja todistaa kaikille että on sentään jotain, ainakin nyt kunnon ihminen. Osa toteuttaa itseään kuluttamisen kautta, ja heille työ on tärkeä kuluttamisen mahdollistaja.
Jos ei kaipaa kumpaakaan, vaan haluaa vaan rauhallista elämää joka ei liikoja kuormita, ei koe että työ antaisi enemmän kuin se ottaa. Silloin ihminen voi olla oikein tyytyväinen hyvinkin vähään. Pointti on se, että jos vaatimaton elämä on oma valinta, se tekee onnelliseksi. Ei voi automaattisesti olettaa, että työssäkäyvän elämänlaatu on parempaa kuin sen, jolla on vähemmän tuloja tai joka ei ole työelämässä. En itse osaa nähdä mitään paha siinä, että osa vapaaehtoisesti valinnut elämän jossa keskitytään muuhun kuin työntekoon. Meillä on niin paljon työhaluisia joille ei ole antaa työtä, että yhteiskuntarauhan kannalta on hyvä että on olemassa toinenkin tapa elää, että ihminen voi nauttia elämästä jossa keskitytään esimerkiksi ihmissuhteisiin työnteon sijaan.

 

[vierailija]

Mun yks tuttu on satsannu 15-17 vuoden ajan perheeseen. Nyt kun nelikymppisenä haluis oman alan töitä niin hän huomaa että koulutus ja työkokemus puuttuu. No, vielä on aikaa 20 vuotta ennen eläkeikää.

En oikein ymmärrä tän kirjoituksen sävyä. Aivan kuin olisit jotenkin vahingoniloinen siitä, että tutullasi ei ole juuri nyt töitä. Aivan kuin haluaisit nähdä, että hänen valintansa oli väärä ja nyt elämä rankaisee häntä. Mistä tommonen ajattelumaailma oikein kumpuaa?
Oikeastihan tuttusi saa tuossa tilanteessa suorittaa uuden tutkinnon työttömyysetuudella, johon tulee lapsikorotus ja joka on siksi ihan kelvollinen ja mahdollistaa tehokkaan ja nopean opiskelun. Kouluttamattomalla on senkin jälkeen käytössä täysi opintotuki. Jos hän on nelikymppinen nyt, ja eläkeikä hänellä on siis 68 vuotta, hän ehtii tehdä vielä lähemmäs 30 vuotta töitä. Todennäköisesti hän ei missään vaiheessa itse koe, että olisi onnellisempi jos olisi saanut puurtaa sen ylimääräiset 15 vuotta sen sijaan että oli sen ajan lastensa kanssa.
Kuvittele, jos maailma ei olekaan mustavalkoinen, jossa jokaisesta itsenäisestä päätöksestä tulee rangaistus. Ja siitä että elää aina oikein ja kaikkien mieliksi tulee joskus palkinto. Mitäpä, jos onkin monenlaista tapaa elää, ja kaikki on aivan yhtä oikeita.

 

[Echo]

En oikein ymmärrä tän kirjoituksen sävyä. Aivan kuin olisit jotenkin vahingoniloinen siitä, että tutullasi ei ole juuri nyt töitä. Aivan kuin haluaisit nähdä, että hänen valintansa oli väärä ja nyt elämä rankaisee häntä. Mistä tommonen ajattelumaailma oikein kumpuaa?
Oikeastihan tuttusi saa tuossa tilanteessa suorittaa uuden tutkinnon työttömyysetuudella, johon tulee lapsikorotus ja joka on siksi ihan kelvollinen ja mahdollistaa tehokkaan ja nopean opiskelun. Kouluttamattomalla on senkin jälkeen käytössä täysi opintotuki. Jos hän on nelikymppinen nyt, ja eläkeikä hänellä on siis 68 vuotta, hän ehtii tehdä vielä lähemmäs 30 vuotta töitä. Todennäköisesti hän ei missään vaiheessa itse koe, että olisi onnellisempi jos olisi saanut puurtaa sen ylimääräiset 15 vuotta sen sijaan että oli sen ajan lastensa kanssa.
Kuvittele, jos maailma ei olekaan mustavalkoinen, jossa jokaisesta itsenäisestä päätöksestä tulee rangaistus. Ja siitä että elää aina oikein ja kaikkien mieliksi tulee joskus palkinto. Mitäpä, jos onkin monenlaista tapaa elää, ja kaikki on aivan yhtä oikeita.

Tunge se väittämäsi vahingonilo hanuriisi.

Ihan kiva jos sun vaaleanpunaisessa maailmassasi 40-45-vuotiaat saavat yhtälailla vakipaikkoja tai pitempiä sijaisuuksia kuin 25-30-vuotiaat tai että jos haluaa luoda oikein uraa, on mahikset samat.
Joka paikassa saa lukea siitä, että "nuoret ja nälkäiset" vievät ihan tavallisetkin työpaikat keski-ikäisten nenän edestä.

No jaa, eräs tuttu sai vakipaikan vähän yli 50-vuotiaana mutta täällä pikkukunnissa ei ole hakijoita...tai sit niiden yli 50-vuotiaiden vakipaikan saaneiden CV on jo ennestään työntäyteinen.

 

[Echo]

On tullut käytyä kaukolomilla. Sen vuoksi en ymmärräkään, miksi ne olisivat niin tarpeellisia, koska ilman pärjää hyvin. Pärjää paljon paremmin kuin sellainen perhe, jolle arki on työtä 24/7 ja ainoasttan lomat ovat aikaa, jolloin on vapaa arjen kärsimyksestä ilman hetkenkään lepoa.

Toki kivahan se on joskus matkustella lasten kanssa. Mutta jos se ei ole mahdollista, niin ei kannata sen vuoksi masentua, sillä enempi se muu aika kuin lomat merkitsevät..

Enhän minä sitä sanonut ettenkö arvostaisi tavallista arkea, sehän on se perusta. Mutta jokaisen vanhemman tehtävä on tuoda joskus sitä pientä extraa.

Kun vaikka alle kouluikäisen kans on kolunnu 10000 kertaa ne ilmaiset kirjastot, metsäretket ja leikkipuistot niiden termarien ja reppujen kans (jossa on ne miljardit itseleivotut sämpylät), niin koululaisen kans voi käydä noiden lisäksi -tadaa- vaikka risteilyllä. Enkä mäkään hurja matkustelija ole, me käydään ulkomailla ehkä 1-2 vuoden välein ja ne on jotain risteilyjä tai Euroopan kaupunkilomia.

Jos sä et ole teidän reissuista saanut mitään, niin olen varma että sun muksut muistaa ne reissut silti.

Eri asia jos ei saa töitä, sen nyt ymmärtää jokainen. Mut jos jättää sen työllistymisen nelikymppikseksi niin voi jäädä ilman.
Viimeistään kuopuksen aloittaessa ala-astetta kannattais katella jo opiskelua tai edes osa-aikatyötä: mitä sitä lojumaan kaiket päivät yksin kotona?

Sitäpaitsi meilläpäin lapset tykkäävät koulun iltapäiväkerhosta, sinne ovat halunneet kotiäitienkin lapset. Ei ne kouluikäiset lapset enää mene rikki jos äippä kurvaa kotia vasta 17 maissa (eri asia jos on lapsella muuta ongelmaa, vaikka koulukiusaamista jne).

 

[Rätti Väsynyt]

Perustotuuksia, mitä se oikein sano, eihän se oikeastaan sanonut mitään, ilmeisesti yritti sanoa ja sen mitä lopulta sanoi ei juurikaan merkitse mitään, saako tuosta palkkaakin

Jari Lindström joutuu sairaslomalle, ilmeisesti ministerin hommat stressaavat likaa.
Antoi kuitenkin haastattelussa selkeän lausunnon perustotuuksista:
”Joutilaat ovat aikapommi. Kansantalous ei kestä väestön ikääntymistä, kasvavia hoivakustannuksia ja isoa nuorten joukkoa, joka ei ole työssä eikä koulutuksessa. Tällä maalla ei ole myöskään varaa alle 30-vuotiaisiin sairaseläkeläisiin, vaikka tehtäisiin millainen soteuudistus”, hän sanoo.


Pelkät työpaikat eivät poista tätä ongelmaa, sillä vikaa on myös asenteissa. Niiden suhteen kodit ja koulut ovat avainasemassa. Lindströmin mielestä vanhempien ja opettajien pitäisi opettaa nuorilleen, että ilman työntekemistä ja veronmaksua ei ole palveluja tai elintasoa."

http://www.talouselama.fi/uutiset/s...telussa-2016-joutilaat-ovat-aikapommi-6631946

 

[vierailija]

Tunge se väittämäsi vahingonilo hanuriisi.

Ihan kiva jos sun vaaleanpunaisessa maailmassasi 40-45-vuotiaat saavat yhtälailla vakipaikkoja tai pitempiä sijaisuuksia kuin 25-30-vuotiaat tai että jos haluaa luoda oikein uraa, on mahikset samat.
Joka paikassa saa lukea siitä, että "nuoret ja nälkäiset" vievät ihan tavallisetkin työpaikat keski-ikäisten nenän edestä.

No jaa, eräs tuttu sai vakipaikan vähän yli 50-vuotiaana mutta täällä pikkukunnissa ei ole hakijoita...tai sit niiden yli 50-vuotiaiden vakipaikan saaneiden CV on jo ennestään työntäyteinen.

Minä elän maailmassa jossa työmarkkinat muuttuvat ihan koko ajan. Sellaista asiaa ei tuttavapiirissäni olekaan, kuin koko työuran kestävä turvattu vakituinen työsuhde, parhaimmillaankin työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva, joka voi katketa hetkenä minä hyvänsä yt-neuvotteluihin. Siksi en tunne paljonkaan ihmisiä, joille se vakituinen työpaikka olisi se elämän täyttymys, palkinto ja parasta mitä työelämä voi tarjota. Joko se ei ole koskaan heille mahdollista, tai sitten he ovat jo olleet vakituisessa työsuhteessa ja joutuneet pahasti pettymään kun ovatkin joutuneet irtisanotuiksi. Seuraavaan vakituiseen työpaikkaan suhtaudutaankin jo vähän eri tavalla. En siksi koe että olisi joku kamala tilanne olla määräaikaisena tai osa-aikaisena tai välillä työttömänä, vaan sellainen työelämä tällä hetkellä on. Työvoimaa palkataan tarpeen mukaan ja sitä vähennetään tarpeen mukaan. Siksi onkin niin tärkeä huolehtia omasta onnellisuudestaan ja omasta hyvinvoinnistaan koska työpaikan varaan sitä ei voi laskea. Oman kokemukseni mukaan onnellisimpia ovat he, jotka kokevat että ovat sekä saaneet tehdä, että tehneet, omannäköisiään valintoja elämässään. On ne sitten olleet sitä, että on ollut yrittäjä, kotiäiti, omaishoitaja tai opiskelija tai tehnyt viiden vuoden reppumatkan ympäri maailmaa. He tietävät että aina on edessä jotain uutta kun vanha loppuu, ja että elämä kantaa. Ihminen sopeutuu ja oppii ja voi aina tehdä elämässään uusia valintoja kun on sen aika.

 

[vierailija]

Ihmisillä on erilaisia tarpeita. Osa kaipaa statusta yhteisössään, ja näille työ on yleensä hyvin tärkeä asia. Se suorastaan tuo merkityksen koko elämälle ja todistaa kaikille että on sentään jotain, ainakin nyt kunnon ihminen. Osa toteuttaa itseään kuluttamisen kautta, ja heille työ on tärkeä kuluttamisen mahdollistaja.
Jos ei kaipaa kumpaakaan, vaan haluaa vaan rauhallista elämää joka ei liikoja kuormita, ei koe että työ antaisi enemmän kuin se ottaa. Silloin ihminen voi olla oikein tyytyväinen hyvinkin vähään. Pointti on se, että jos vaatimaton elämä on oma valinta, se tekee onnelliseksi. Ei voi automaattisesti olettaa, että työssäkäyvän elämänlaatu on parempaa kuin sen, jolla on vähemmän tuloja tai joka ei ole työelämässä. En itse osaa nähdä mitään paha siinä, että osa vapaaehtoisesti valinnut elämän jossa keskitytään muuhun kuin työntekoon. Meillä on niin paljon työhaluisia joille ei ole antaa työtä, että yhteiskuntarauhan kannalta on hyvä että on olemassa toinenkin tapa elää, että ihminen voi nauttia elämästä jossa keskitytään esimerkiksi ihmissuhteisiin työnteon sijaan.

Tässä kommentissa paistaa se että realiteetit on kadotettu.

Onhan se hienoa elää juuri kuten haluaa.... mutta mutta mutta kun jättää sitten käyttämättä esim ilmaisen koulutuksen...terveydenhuollon... etcetc.

Valitettavasti ne ei suoraan ole ilmaisia juttuja vaan juurikin niiden työssä käyvien veroista maksettuja. Ja luuletkos ettei "työ addikteja" vituta maksaa toisten jouten olosta (vapaaehtoisesta)

 

[vierailija]

Tässä kommentissa paistaa se että realiteetit on kadotettu.

Onhan se hienoa elää juuri kuten haluaa.... mutta mutta mutta kun jättää sitten käyttämättä esim ilmaisen koulutuksen...terveydenhuollon... etcetc.

Valitettavasti ne ei suoraan ole ilmaisia juttuja vaan juurikin niiden työssä käyvien veroista maksettuja. Ja luuletkos ettei "työ addikteja" vituta maksaa toisten jouten olosta (vapaaehtoisesta)

Realiteetit ovat ne, että meillä ei ole tarjota työtä kaikille. Ei niille jotka haluavat töihin eikä niille jotka eivät halua töihin. Meistä ihan jokainen hyötyy siitä, että on ihmisryhmä joka ei ala masentumaan, ryyppäämään tai mellakoimaan siksi ettei sitä työtä ole, tai joka tyytyy tekemään töitä vain osa-aikaisesti. Sinä voit olla moraalisella tasolla tästä mitä mieltä tahansa, mutta myös sinä hyödyt siitä, että meillä säilyy yhteiskuntarauha ja yleinen lainkuuliaisuus. Se, että meillä syntyisi mellakoita koska töitä ei ole, tai luotaisiin rinnakkaisjärjestelmä jossa rehottaa harmaa talous ja rikollisuus, ei ole kenenkään etu.

 

[Echo]

Tässä kommentissa paistaa se että realiteetit on kadotettu.

Onhan se hienoa elää juuri kuten haluaa.... mutta mutta mutta kun jättää sitten käyttämättä esim ilmaisen koulutuksen...terveydenhuollon... etcetc.

Valitettavasti ne ei suoraan ole ilmaisia juttuja vaan juurikin niiden työssä käyvien veroista maksettuja. Ja luuletkos ettei "työ addikteja" vituta maksaa toisten jouten olosta (vapaaehtoisesta)

Jep. Harvassa on ne joita huvittaa maanantaiaamuna herätä klo 6, sit klo 7 lumisateessa raaputtaa jäistä tuulilasia ja kurvata pimeässä johonkin 10-50 km päähän, tekemään kiireistä työvuoroa kiukuttelevien asiakkaiden parissa.
Varmasti moni heistä haluaisi herätä rauhassa ja fiilistellä kahvikupin ääressä, mut kortensa sitä on kannettava kekoon työelämässä.

...enkä sano että aina tuo maanantaiaamu kaikilla työssäkäyvillä on yhtä tiukka ja monet nauttivat työstään.

 

[vierailija]

Jep. Harvassa on ne joita huvittaa maanantaiaamuna herätä klo 6, sit klo 7 lumisateessa raaputtaa jäistä tuulilasia ja kurvata pimeässä johonkin 10-50 km päähän, tekemään kiireistä työvuoroa kiukuttelevien asiakkaiden parissa.
Varmasti moni heistä haluaisi herätä rauhassa ja fiilistellä kahvikupin ääressä, mut kortensa sitä on kannettava kekoon työelämässä.

...enkä sano että aina tuo maanantaiaamu kaikilla työssäkäyvillä on yhtä tiukka.

Me ajatellaan tätä asiaa kyllä niin eri tavalla. Minä menen töihin koska saan siitä palkkaa. Olen helposti korvattavissa ja sillä hetkellä, kun työnantaja keksii keinot teettää tämä sama työ halvemmalla jollain konstilla jollakulla toisella, meidän työpaikassa joka ikinen korvataan halvemmalla työntekijällä. Työelämä ei tarvitse juuri minua. Minä tarvitsen työelämää, että voin kustantaa elämiseni.
Minun maailmassani ei ole mitään yhteiskuntaa joka ei pysyisi pystyssä ilman minua. En kanna mitään kortta kekoon koska olen niin jalo ja hyvä ihminen. Kannan korteni kekoon että saan pätäkkää. Jos minulle ei maksettaisi työstäni palkkaa, en menisi työpaikalleni pelkkää hyvää hyvyyttäni tekemään ilmaista työtä. En ole siinä asemassa että voisin jotenkin halveksia niitä joilla ei ole töitä tai jotka eivät jaksa sitä rumbaa, että heitä heitellään puoli-ilmaisina tai ilmaisina työntekijöinä paikasta toiseen. En ole heitä parempi, vaan paremmassa asemassa.

 

[Echo]

Me ajatellaan tätä asiaa kyllä niin eri tavalla. Minä menen töihin koska saan siitä palkkaa. Olen helposti korvattavissa ja sillä hetkellä, kun työnantaja keksii keinot teettää tämä sama työ halvemmalla jollain konstilla jollakulla toisella, meidän työpaikassa joka ikinen korvataan halvemmalla työntekijällä. Työelämä ei tarvitse juuri minua. Minä tarvitsen työelämää, että voin kustantaa elämiseni.
Minun maailmassani ei ole mitään yhteiskuntaa joka ei pysyisi pystyssä ilman minua. En kanna mitään kortta kekoon koska olen niin jalo ja hyvä ihminen. Kannan korteni kekoon että saan pätäkkää. Jos minulle ei maksettaisi työstäni palkkaa, en menisi työpaikalleni pelkkää hyvää hyvyyttäni tekemään ilmaista työtä. En ole siinä asemassa että voisin jotenkin halveksia niitä joilla ei ole töitä tai jotka eivät jaksa sitä rumbaa, että heitä heitellään puoli-ilmaisina tai ilmaisina työntekijöinä paikasta toiseen. En ole heitä parempi, vaan paremmassa asemassa.

Huoh, mitä ihmeen joko-tai-porukkaa tässä ketjussa on, vai vain yksikö harmaa?

Tietysti jokainen ajattelee omaa itseään työssä käydessään, kuinka elättää itsensä ja perheensä.

Mutta edelleen, jos tulee yt tai työnantajat muuten kierrättää porukkaa liikaa, niin silti sillä yksittäisellä työntekijällä on velvollisuus kantaa yhteiskunnassa kortensa kekoon, eli pitää oma peli puhtaana. Vaikka häntä pyöriteltäisiin ja kyykytettäisiin kuinka.

Yhteiskunnassa on sovittu että keiden ei tarvitse koskaan tehdä työtä:lasten, vakavammin sairaiden, kehitysvammaisten ja eläkeläisten. Onko terveissä työikäisissä sopimusta että kouluikäisten äiti Maija saa lomailla mut toisten kouluikäisten lasten äidin eli Pirkon täytyy uurastaa? Tietty jos Maija ei nosta senttiäkään tukia (muuta kuin lapsilisät), niin siitä vaan, löhötköön vaikka koko loppuelämänsä.

 

[Echo]

Realiteetit ovat ne, että meillä ei ole tarjota työtä kaikille. Ei niille jotka haluavat töihin eikä niille jotka eivät halua töihin. Meistä ihan jokainen hyötyy siitä, että on ihmisryhmä joka ei ala masentumaan, ryyppäämään tai mellakoimaan siksi ettei sitä työtä ole, tai joka tyytyy tekemään töitä vain osa-aikaisesti. Sinä voit olla moraalisella tasolla tästä mitä mieltä tahansa, mutta myös sinä hyödyt siitä, että meillä säilyy yhteiskuntarauha ja yleinen lainkuuliaisuus. Se, että meillä syntyisi mellakoita koska töitä ei ole, tai luotaisiin rinnakkaisjärjestelmä jossa rehottaa harmaa talous ja rikollisuus, ei ole kenenkään etu.

Älä sotke tähän keskusteluun osa-aikatyöläisiä tai pätkätyöläisiä tai semmoisia jotka koko ajan hakee töitä. Ei tässä ketjussa varmaan heitä moititakaan.

Ja siis, jos on tyytyväinen siihen että tekee ne loput 25 vuotta ennen eläkeikää pätkätöitä eikä vakinaistu (sit nelikymppisenä kun lapset on maailmalle lähdössä ja jos ei löydy vakitöitä), niin mikä ettei.
Tärkeintä että pyrkii itse tuista poispäin.

 

[vierailija]

Realiteetit ovat ne, että meillä ei ole tarjota työtä kaikille. Ei niille jotka haluavat töihin eikä niille jotka eivät halua töihin. Meistä ihan jokainen hyötyy siitä, että on ihmisryhmä joka ei ala masentumaan, ryyppäämään tai mellakoimaan siksi ettei sitä työtä ole, tai joka tyytyy tekemään töitä vain osa-aikaisesti. Sinä voit olla moraalisella tasolla tästä mitä mieltä tahansa, mutta myös sinä hyödyt siitä, että meillä säilyy yhteiskuntarauha ja yleinen lainkuuliaisuus. Se, että meillä syntyisi mellakoita koska töitä ei ole, tai luotaisiin rinnakkaisjärjestelmä jossa rehottaa harmaa talous ja rikollisuus, ei ole kenenkään etu.

Luitko lainkaan mihin vastasit???

Tämå maa ei kanna huvikseen kotona oleilevia. Siis niitä joita työ ei kiinnosta - mutta jotka hyödyntää valtion tukia esmes se peruskoulu tai vaikka asumistuki.

Se on on niin paksua kun joku toteaa: me tullaan toimeen pienellä... ja sit kun aletaan miettiä että tämä "pienellä toimeentuleva" nostaa kaikki mahdolliset tuet...

Työttömyys on hieman eri juttu.

Mutta te lorviat, ei se tee teistä enkeleitä kun "uhraatte"itsenne antaaksenne toiselle työn. Ei siinä kukaan voita. Ok, työtön pääsee työhön mutta samalla ne kustannukset siirtyy teihin... kun edes myöntäisitte että oletta laiskoja ja itsekeisiä. Se jo riittäs.

 

[vierailija]

Jep. Harvassa on ne joita huvittaa maanantaiaamuna herätä klo 6, sit klo 7 lumisateessa raaputtaa jäistä tuulilasia ja kurvata pimeässä johonkin 10-50 km päähän, tekemään kiireistä työvuoroa kiukuttelevien asiakkaiden parissa.
Varmasti moni heistä haluaisi herätä rauhassa ja fiilistellä kahvikupin ääressä, mut kortensa sitä on kannettava kekoon työelämässä.

...enkä sano että aina tuo maanantaiaamu kaikilla työssäkäyvillä on yhtä tiukka ja monet nauttivat työstään.

Ideaalitilanne voisi olla se, että kaikki olisivat töissä, mutta työnteko olisi toisaalta myös leppoisempaa.

Voisi onnistua esim. sillä, että työpäiviä lyhennettäisiin 6-tuntisiksi, jolloin työntekijöitä olisi pakko palkata lisää.

 

[vierailija]

Huoh, mitä ihmeen joko-tai-porukkaa tässä ketjussa on, vai vain yksikö harmaa?

Nyt taitaa olla kommunikoinnissa vikaa, sillä ajatrlin just aikaisemmin kirjoittaa, että miksi Echo katsoo asioita vain äärilaidalta eikä näe, että asiat voivat olla siinä jossain välimaastossa kahden ääripään välillä. Mietin sitäkin, että ehkä tässä puhutaan eri aiheesta ja siksi ajatukset eivät kohtaa millään tapaa. Lopetin keskustelun omalta osaltani jo aiemmin, sillä juupas- eipäs keskustelu on rasittavaa, koska se ei etene mihinkään.

 

[vierailija]

Ideaalitilanne voisi olla se, että kaikki olisivat töissä, mutta työnteko olisi toisaalta myös leppoisempaa.

Voisi onnistua esim. sillä, että työpäiviä lyhennettäisiin 6-tuntisiksi, jolloin työntekijöitä olisi pakko palkata lisää.

Kun saataisiin lyhennettyä työpäivä edes 8 tuntiin. Tällä viikolla juttelin useamman työkaverin kanssa, jotka valittivat, etteivät millään ehdi tehdä töitään. Joka päivä menee yli kahdeksan tunnin eikä siilti ehdi tehdä edes pakollisia töitä.

 

[vierailija]

Ideaalitilanne voisi olla se, että kaikki olisivat töissä, mutta työnteko olisi toisaalta myös leppoisempaa.

Voisi onnistua esim. sillä, että työpäiviä lyhennettäisiin 6-tuntisiksi, jolloin työntekijöitä olisi pakko palkata lisää.

Kannatan tätä. Kun EK nyt niin kovasti haluaa alentaa palkkoja, niin voi samalla sitten alentaa työpäivien pituuttakin. Tosin eihän se käy EK:lle, kun sen mielestä töissä pitäisi käydä ilmaiseksi ja mielellään 24 h vuorokaudessa.

 

[Echo]

Ideaalitilanne voisi olla se, että kaikki olisivat töissä, mutta työnteko olisi toisaalta myös leppoisempaa.

Voisi onnistua esim. sillä, että työpäiviä lyhennettäisiin 6-tuntisiksi, jolloin työntekijöitä olisi pakko palkata lisää.

Joo, en mäkään ymmärrä nykyhallituksen linjausta että työssäkäyvien työaikaa pidennettäisiin mut iso porukka jää työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Mutta millainen palkka tulisi 6 tunnin työstä?
Loisiko se samalla ns.työtätekevän köyhälistön kuten Saksassa?

 

[vierailija]

Kun saataisiin lyhennettyä työpäivä edes 8 tuntiin. Tällä viikolla juttelin useamman työkaverin kanssa, jotka valittivat, etteivät millään ehdi tehdä töitään. Joka päivä menee yli kahdeksan tunnin eikä siilti ehdi tehdä edes pakollisia töitä.

Laiton tilanne, jos työnantaja pakottaa työntekijän tekemään joka päivä ylitöitä.